Aurinkoteatterijuliste.jpg

Maailman teatteritaiteen muotoa ja sisältöä ravistuttavia ja rikastuttavia onnistuneita poikkeuksia saa kokea aniharvoin. Suomessa teatteri-instituution keskeiset osapuolet, ensimmäisenä yleisö perinteisine odotuksineen, toisena alan pinttymyksiin juuttunut teatterikoulutus, kolmantena teatteritaiteen asema yhteiskunnassa - talouspohjan takaaminen muuntamalla se yleisömagneettiseksi, televisiomaiseksi pintaviihteeksi - ovat esteitä teatteritaiteen aidolle, sivistyneelle uudistamiselle. Yhteiskunnallisesti ajatteluttavalle, ideoivalle, kansantajuiselle, viisashuumorilliselle teatteri-ilmaisulle ei löydy suomalaismaaperää syntyä, kasvaa ja kukoistaa.

 

Siksi Aurinkoteatteri ja sen rohkean omailmeinen, jatkuvasti eri tuotantotöissään sisällöllisesti ja tyylillisesti uusiutuva, tinkimätön ilmaisu on nopeasti tuotava niin suomalaisyleisön kuin teatteritaiteen ammattilaisten tietoisuuteen ja vietävä kansainvälisille teatteriestradeille.

 

Aurinlkoteatteri3.jpg

Atlantiksen väkeä:Nora Raikamo, Leea Klemola, Sanna Hietala, Miko Kivinen, Paul Holländer, Karin Pacius, Antti LJ Pääkkönen                                                                                                            

Suomessa Aurinkoteatterin tuottamaa teatteria on nähty vierailuina Tampereen Kansainvälisessä Teatterikesässä (Maa-Tuska 2016, Saalistajat 2017) raikkaina suomalaisteatteri-ilmaisun ja yhteiskunnallisen sanomallisina poikkeuksina. Nyt Aurinkoteatteri on noteerattu ensi kertaa yleisön nautittavaksi toisen suomalaisen taiteellisen teatterin, Suomen Kansallisteatterin ja Aurinkoteatterin yhteisproduktiona Atlantis.

 

Ei mikään estä vaikkapa kymmenvuotisista lapsista dementoituneisiin eläkeläisiin, duunareista huipputiedemiehiin, tosikoista huumorintajuisiin saada aivan sykähdyttävän upeita kokemuksia, tuntemuksia ja oivalluksia tästä väkevästä, energisestä, mielikuvituksellisen värikkäästä, menneiden ihmiskäsitysten, hurjien mytologiatarinoiden täysin modernisti aikaamme sopivasta sukupuolettomasti munasta syntyvästä kääpiölajista, ihanien sooria-mooria -satujen maailmankaikkeudesta, monien sokraattisten, aristoteellisten varhaismaailmanfilosofisten laavan, veden ja kaasujen antropologioiden syntyvaiheiden jalostamasta, toiveiden ja täyttymysten valtaisasta, renesanssisen yltäkylläisestä kääpiöiden lämpimän sydämellisestä ja yhtaikaa kauhuhauskasta miljoonavuotisesta valtakunnasta sen kääpiökansasta, vulgääriä ja ronskia fantasiaa pursuvassa spektaakkelissa.

 

Koko hurja, irrationaalisen hauska ja väkevän eläytyneesti, horjumattomasti näytelty, visoitu, musisoitu ja liikekielellä sopivasti kömpelöity kuvitelma rakentuu kääpiöiden maailmaksi. Aurinkoteatterin keskeinen ajattelu on viime vuodet ollut Juha Mustanojan - poikkeuksellisen teatterifilosofin, ajattelijan, tekstinluojan ja sen näyttämöllisen toteuttaja-ohjaajan - luomus.

Itse tarina toteutettiin varsin vahvalla yhteisnäyttelemisellä, jossa kerrankin myös yksilöiden ominaisuudet, erilaisten filosofioiden, tieteiden ja alkemioiden edustajina tulivat kuin konkretisoituina hahmoina katsojien tarkasteltaviksi. Moisesta äärimmäisen tarkkaviivaisesta hahmohabitusarsenaalista harvoin teatterissa saa nauttia. Yhteismenon takeeksi boleroinen musiikki, straussiset valssit ja monista filmeistä lainatut sävelaiheet sekä koko teatterin lavastevisionäärinen loisto ja toimivuus toteutuvat aivan poikkeuksellisen upeasti. Jokainen saa esityksestä elävän, runsaan oman siivun mielikuvitukseensa muhimaan, fantasiaansa kasvamaan.

 

Mitä itse mielsin esityksestä ajatteluuni iskostettavaksi

Aurinkoteatteri nivoi tarinansa alkuaineiden suoman maailman miljoonien vuosien takaiseen syntyhistoriaan, sen elinkunnan muutoksiin, magiaan, pujottautui siitä sitten uskomuksiin ja uskontoon ja toteutti Atlantiksensa mielikuvituksellisena kääpiöiden gnoomien, maahisten, antipodien ja heidän peikko-komentajiensa valtakuntana.

Atlantisyhteisön päätehtävän suorittamisesta - vuoren louhimisesta labyrinteiksi löytääkseen aarteita ja ne piilottaakseen - maan uumenista, syvimmistä loukoista ja onkaloista kuuluu yhä tänäänkin vaimea etäinen jyske jatkuvana hakkuutyön todisteena,  jopa nyt vielä kolmituntisen esittelyvälähdksen ajan, asian todenperäsisyydestä varmistuaksemme,  Atlantiksen kääpiöväen elämää seuratessamme. Uskokaa tai ei.

Vuosimiljoonien painolastina aukeaa meille tuon kääpiöväen loppumaton riittävyys – se on sukupuoleton, tämän ajan työnahne moderni väki, joka syntyy munista, joita maan uumenet ovat täynnä. Kääpiöolento jatkuu sukupolvesta toiseen sujuvasti, vanhan kääpiön siirtäessä kaiken tietonsa ja taitonsa munasta syntyvälle kääpiölle, itse välittömästi pois kuihtuen.

Kääpiöiden perimmäinen tarkoitus ja yhteisöllisyyden rikkumattomuus universumissa selviää esityksen kuvatessa kaivuuhakkuussa löytyviä metalleja, niiden jalostamista ja jatkuvaa hakkuuta viimeisenä saavutuksenaan löytää suolavuoren uumenien takaa maailman tulikuuman ytimen polttavin sula kulta.

Kääpiökansan elävien pikkukuvavideoarmeijoiden miljoonamääräinen visionäky on sanoinkuvaamattoman tehokasta uutta fantasiateatteria ja yksin kärpäsenomainen parvimainen pyristelyliikunta ja äännähtely yksi kääpiökansan hurmaavimmista hykertelevistä ominaisuuksista, johon ihastuu hetkessä.mukaan pulisemaan, pörisemään.

 

Yhteismarssin toteutus, sen marssillinen täsmällisyys, äärimmäinen virheettömyys rummutuksineen, marssivariaatioineen, toistuvine formuloituine rumpukuvioineen, sävymuunnelmineen, volyymivaihteluineen todisti haltioittavalla visuaalisella ja rytmisellä volyymilla ja tarkkuudella hyvin toimivan, onnistuneen yhteiskunnan yhteisen edun ulkonaisen olemuksen .

Mutta niinkuin miljoonia vuosia sitten historian käänteissä, myös pikkukääpiöille löytyy kaitsija, se on peikko suurmanaaja, joka havaitsee marssissa pienenpienen virheen. Hätääntynyt, tunnollinen kääpiökansa alkaa virhettään korjata, puhkeaa kaaos, jonka seurauksena syntyy vahingossa uusi elementti tähän maailmanlaajuiseen kääpiöiden maanalaiseen valtakuntaan: syntyy tiede, josta ei tunnetusti hyvää seuraa. Koulutus, tieto ja tiede kun ovat hengenvaarallinen yhdistelmä tavallisen rahvaan käsissä, niin lopun jätänkin katsojan mielikuvituksen avattavaksi..

 

Aurinloteatteri%204.jpg

Atlantiksen kääpiöt ovat onnistuneet löytämään kullan ja sen mukana....

 

"Atlantis on traaginen tragedia tieteen ja koulutuksen kaupallistamisesta ja elitisoimisesta. Se käsittelee yhteiskunnallisia rakenteita, vuosituhansia ajanlaskumme alkua ja pohtii minkä vuoksi koulutus, tiedonsaanti ja tieteellinen työskentely eivät ole vieläkään tasapuolisesti kaikkien saatavilla. Eliitti haluaa pitää tiedon ja tietämisen oikeuden itsellään, hallitakseen kansaa ja tietämättömiä."

 

Aurinkoteatteri & Kansallisteatteri


Atlantis
 

Käsikirjoitus ja ohjaus Juha Mustanoja. dramaturgia Outi Lahtinen, lavastus Anne Karttunen, puvut Noora Salmi, valot Pietu Pietiäinen, musiikki Juuso Voltti, äänet Maura Korhonen, elokuvaus Jyri Hakala, tehosteet Mats Hästbacka, naamiointisuunnittelu Kaija Heijari, demoninaamarit Heini Maaranen, rekvisiitta Anu Sallinen, esitysvalokuvat Sakari Kiuru

Rooleissa:

Sanna Hietala, Paul Holländer, Miko Kivinen, Leea Klemola, Jussi Lehtonen, Karin Pacius, Antti L J Pääkkönen, Vilma Putro, Nora Raikamo

 

https://kansallisteatteri.fi/esitys/atlantis/

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2017/08/aurinkoteatterin-saalistajat

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2016/08/maa-tuska

 

Lis%C3%A4liite.jpg