Kulttuurigaala.jpg

Suomi on näinä aikoina siirtynyt lähes sata vuotta taaksepäin vaaliessaan maan sisäistä kansallista moraalia. Moraali taas löytyy tänään mittaamisella, kilpailemisella. Kauppaketjut ja keskusliikkeet kilpailevat joka päivä numerolla 99 alle jonkin tasasumman suomalaisten sieluista kertomalla halpatarjouksista ja siitä, kuinka paljon arkemme elannon bisnesmarkkinoista ne ovat itselleen kahmineet - mikä kauppaketju on nyt ykkösenä ja mikä kakkosena. Lähes sata vuotta sitten kilpailtiin miltei yksinomaan urheilussa. Se oli selkeää kilpailua. Kuka oli ja mikä oli paras nopeudessa, sekunnein mitattuna. Kuka taas pisimmälle ja korkeimmalle pääsi senteissä jossakin lajissa.

Kulttuurista tässä pienessä maassa alettiin kilpailla joka niemessä ja notkossa sota-ajan jälkeen täysin vilpittömästi ja tosissaan. Pitkin kyliä, kuntia, kaupunkeja, maakuntia ja lopulta koko Suomessa kilpailtiin mestaruuksista kulttuurin lajeissa. Oli kirjoituskilpailuja, eri soitinten soittamistaitokilpailuja, laulukilpailuja, lausuntakilpailuja, puhekilpailuja, piirustuskilpailuja ja niissä kilpailijat laitettiin ehdottomaan paremmuusjärjestykseen. Kunnia oli olla paikkakunnan, maakunnan tai Suomen paras jossakin kulttuuriin liittyvässä lajissa.

Samoihin aikoihin tulivat kulttuurikilpailuihin myös yhteisöllisemmät lajit - kansantanhuista, kuoroista, orkestereista, näytelmäesityksistä tehtiin myös seutujen, kaupunkien, läänien ja koko valtakunnan kulttuurikilpailutapahtumia ja niissä raatien valitsemina palkittiin vuoden parhaat sekä laitettiin osanottajat palkintojärjestykseen yksilölajien tapaan.

 

Tämän vuodatuksen kirjoittaja on saanut olla mukana monessa kymmenessä kulttuurikilpailussa, osanottajana, palkittunakin ja monessa raadissa sijoihin asettamassa kulttuuria tuottavia ihmisiä ja yhteisöjä.

 

Tarkka ja oikeudenmukainen mitattavuus on erityisesti rehelliseksi luokitellulle suomalaisluonteelle ominaista. Joku tai jokin pitää kaikissa asioissa aina olla parhaaksi, voittajaksi mitattu.

Kilpailuinnon perisuomalainen luotettavuus urheilussakin on tänään jo himmentynyt, kun joissakin lajeissa mitataan nopeutta sekunnin sadasosan tarkkuudella, huippuelektroniikkavälinein tulkituin mittauksin, varaslähdöin ja yliastumisin tai kun kilpailijat kemiallisin nautinnoin voivat lisätä suoritustasoaan. Kyseenalaisen epäinhimillinen liian tarkka mittaustekniikka sekä kemian siirtäminen ihmisruumiin luontaisen taitamisen ylivallaksi on vienyt kilpailuluotettavuudelta rehellisen kilpailemisen päätösvallan.

 

Television aika on Suomeamme tältä kulttuurin osalta muuttanut kovastikin - mutta sodanjälkeistä kulttuurimme kilpailevaa olemusta ei paljonkaan. Päinvastoin, tällaista varsin veteen piirrettyä mittaamista edustavat jo televisiomme viihdeohjelmat asettamalla kulttuurisissa ohjelmien sisällöissä kansalaisia tai yhteisöjä paremmuusjärjestykseen.

Eilen illalla lähes kaksituntinen lähetys Kulttuurigaala osoittautui hyväksi esimerkiksi siitä, miten varsin erilaisin palkitsemisraadein jopa yleisöäänestyksin koko Suomen paras vuonna 2021 kulttuurissa valittiin.

Gaala%20saatanan%20saalistajat.jpg

Vilma Jää  aloittaa Gaalan lauluesityksellään.

Kun Gaala alkoi, katselin kotinojatuolissa vieruskaveriani muutaman kerran silmiin, kun naisasiaa viestivä Saatanan saalistajat alkoi kuulua lavalta tekijänsä Vilma Jään tulkitsemana biisinä ämyrien ja tv-kuvan säätönappuloiden täydeltä - saatanan saalistajat - purkaen ympäröivän maailman epäoikeudenmukaisuutta ja naisiin kohdistuvan väkivallan tuomaa ahdistusta - saatanan saalistajat! En tiedä, mitä perheet tekstistä ja tilaisuuden naisasian tulkinnasta sanoivat. Hieman liiankin raju tuo teksti oli kulttuuritilaisuuden alkuun ja varmaan karkotti monet kanavaa katsomasta. 

Haravoin muutaman oman tuntemukseni tästä 25.11.2021 lähetetystä gaalatilaisuudesta.

 

Pitkässä TV-lähetyksessä Kulttuurigaala Tampereen Mediapoliksesta 300 kutsuvieraan valkoliinaisten pöytien ja tarjoilujen glamourisessa täyteydessä palkittiin Suomen parhaita kulttuuri-ilmiöitä parisenkymmentä - eri kategorioissa ne vuoden 2021 Suomen parhaiksi nimeten. Palkitut saivat tunnustukseksi Kulttuurigaalan palkintopatsaan 2021. 

Kulttuurigaalan järjestelyistä vastasivat Yle, Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry sekä Life Style Invest yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriön, Tampereen kaupungin ja Veikkauksen sekä Suomen museoliiton, Serlachius-museoiden, Designmuseon, Sponsor Insightin ja Suomen Sydänliiton kanssa. Yhteistyökumppaneista Veikkaus toimii Vuoden kulttuuripersoona -palkintoluokan kummina. Vuoden museokaupunki on puolestaan Museoliiton nimikkokategoria. Serlachius-museot on mukana Kansainvälisyys-palkintoluokassa ja Sydänliiton kummit kategoriana on Kulttuurin hyvinvointi. Designmuseo vastasi Kulttuurigaalan palkintoesineen suunnittelukilpailusta, jonka voitti muotoilija Dario Vidal teoksellaan Aallon kimallus.

Ylläolevan luettelon pitäisi meitä vakuuttaa ehdottoman oikeasti, aukottoman asiantuntevasti ratkaistuista vuoden 2021 Kulttuuripalkituista.

KUlttuurigaalan%20juo9ntajat.jpg

   Gaalan juontajat  Anne Lainto ja Ernest Lawson

 

Tilaisuuden parasta oli lähetyksen suunnittelu ja sujuminen, tv-tekniikan ja kameraotosten sekä nauhoituspätkien vuorottelun jouhevuus ja nopeus: gaala oli TV-katsojalle ihan siedettävää seurattavaa. Sen sai aikaan varsin hyvä ohjelman ohjaus tulkintamiljöistä ja tv-kameran lähiotoksista sekä ennen muuta juontaja Ernest Lawson, joka taisi kaiken mitä miellyttävältä, luontevalta, kuuntelevalta ja sanavalmiilta juontajalta vaaditaan.

 

Itse valinnat olivat jo täysin makuasioita, varsinkin vuotta 2021 ajatellen jo tuulesta temmattuja ja jo monen vuoden ikäisiä, vasta nyt melkoisen vähän kulttuuria koko maasta tuntevien valitsijoiden silmiin havaittaviksi tupsahtaneita - tilaisuuden järjestäjinä ja palkintoraadeissa oli peräti joukkio kulttuurista vähemmän tietäviä - kulttuurin virallisia sekä sponsoroivia rahoittajia.

 

Gaala%20Kirsi%20Kunnas.jpg

Kirsi Kunnaksen (1924-2021) palkitseminen vuoden elämäntyönä, kulttuuritekona meni omalajittelussani oikealle henkilölle. Juontaja Ernest Lawsonin vakavan puhdaslinjainen, selkeästi tulkittu Kirsi Kunnaksen runo Tunteellinen siili tuntui oikealta kiitokselta runoilijalle, runomittataikurille. Sitä vastoin Essi Vuorelan laulutulkinnassa Kunnaksen runosta Hiljaisuus oli jo liikaa tekokoreaa taiteellisuutta.

 

Eero Aarnion (89) huonekalu- ja valaisinmuotoilu, pallotuolit ovat varmaan kuuluisimmat, kansainvälisimmät suomalaisen muotoilun tuotteet ja levinneet ympäri läntisen maailman. Hän sai gaalan toisen elämäntyöpalkinnon.

Seela Sellan (84) näyttelijäuran loistelias työkaari jatkuu ja vasta nyt suuri yleisö on sen ymmärtänyt äänestämällä hänet Vuoden 2021 kulttuuripersoonaksi, vaikka hän on jo moneen kertaan saanut merkittävät huomionsa ja ansiomitalinsa. 

 

Gaala%20Hytti%20no%206.jpg

Kansainvälisyysluokassa vuoden 2021 kenties ansaituimman tunnustuksen sai Juho Kuosmasen poikkeuksellisen hieno elokuva Hytti n:ro 6 ja samalla siinä niitti kunniaa myös elokuvan lähtökohta, kirjailija Rosa Liksomin kymmenen vuotta sitten Finlandia-palkittu teos. Teos on  suomalaisfilmien pienimuotoinen, suuri elokuvakokemukseni, tuleva klassikko.

 

Kulttuurin uusien tulokkaiden kannustuspalkittujen joukkoon luen mielelläni Somaliasta 16-vuotiaana Suomeen muuttaneen elokuvaohjaajan ja käsikirjoittajan Khadar Ayderus Ahmedin (40), jonka elokuva sai kannustusta Cannesin elokuvajuhlilla. Lavarunoilija Elsa Tölli (26) on tervetullut uusi, raikas ilmiö runon uuteen suomalaiseen tulemiseen. Kolmas palkittu, Pariisin orkesterin johtoon siirtynyt nuori kapellimestari Klaus Mäkelä (25) ei liene mikään poikkeus suomalaisten nuorten kapellimestarien urakehityksessä kansainvälisillä konserttiareenoilla.

 

Kulttuurin, yhteiskunnan ja talouselämän vaikuttajista koottu Suuri raati äänesti  Kansainvälisyys-palkintokategorian lisäksi ehdokkaista seuraavat voittajat: Vuoden museokaupungiksi valinta oli Turku. Itse olisin vuoden 2021 kolmesta ehdokkaasta valinnut ylivoimaisesti Hämeenlinnan.

Kulttuurigaala%20Sairaalaklovnit.jpg

 Kulttuurin hyvinvointi  taas sai samalta raadilta oikean ja ansaitun tunnustuksen Sairaalaklovnien palkitsemisella.

 

Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton Taidetestaajat-hankkeessa peruskoulun kahdeksasluokkalaisille tarjottiin erilaisia kulttuurikokemuksia lukuvuoden aikana. Koululaisten äänestyksessä Vuoden taide-elämykseksi nousi Hämeenlinnan teatterin hittikomedia ”Näytelmä, joka menee pieleen”. Meille jää arvoitukseksi, kuinka monta erilaista kulttuurikokemusta, missä kulttuurin lajeissa livenä oli suomalaisten peruskoulun 8-luokkalaisten saavutettavissa, missä asti Suomen perukoita ja kuinka monta opiskelijaa oli voinut osallistua äänestykseen. Tulos oli pienelle teatterille sinänsä mairitteleva.

Yleisön valinta Vuoden kulttuuriteoksi oli kansainvälisiin yleisöennätyksiin yltäneet sinfonista metallia soittavan Nightwish-yhtyeen virtuaalikonsertit.

Erilaista räppimusisointia gaalassa tuntui tulkittavan riittävästi, usean ohjelmansuorittajan kyvyin ja räppiin ilta myös päättyi.

 

Ajatuksena Kulttuurigaala on hyväksyttävä yritys saada kulttuuri urheilupainotteisen vapaa-ajan vaihtoehdoksi näkyville ja luonnolliseksi mahdollisuudeksi kokea. Sen hyvää tarkoittavan ajatuksen jäntevöittämiseksi on hyvä muistaa, että kulttuurin mittaa jokainen suomalainen omalla sivistyksellisellä mitallaan. Vertaileva, paremmuusjärjestykseen laittava kulttuuriajattelu on jo mennyttä aikaa - monipuolisen kulttuurin vähättelyä.

 

Lis%C3%A4liite.jpg