Julkisuus ja kaupunkilaiset

 

Lahden kaupungilla on viittä vaille valmiina Osallistamisohjelma. Siinä kaupunkimme virkamiehiä ohjeistetaan osallistamaan kaupunkilaisia kaupungin asioihin, niiden suunnitelmiin, päätösvalmisteluihin, ideointiinkin. Tämä virkamiehen velvollisuus kuulla kaupunkilaisia sekä olla vuorovaikutuksessa heidän kanssaan on jo nyt lakisääteistä. Maankäyttö- ja rakennuslaista nämä osallistumisasiat ovat lahtelaisille kaava-asioissa tuttuja, lahtelaisviranomaisten tarkoin  rajaamia muodollisuuksia, kansalaisten aidon osallistumisen kannalta tuloksettomia.

 

Tämä artikkeli hieman valaisee muutamin esimerkein, miten tämä lakisääteisyys näinä viikkoina Lahdessa on käytännön tasolla toiminut.

 

Lahden kaupungin eri toimialoilla ja kaupungin omistamilla yhtiöillä on ilmeinen tarve kunnostautua omalla asiantuntevuudellaan. Yleensä tuo kunnostautuminen viime aikoina on epäonnistunut, nolannut itse kunnostautujat, tällaiselle tekijöiden itsetuntoista asiantuntevuutta korostavalle kilpailulle kun ei tunnu löytyvän todellista perustaa. Tälle medioissa näkyvyyttä haluavalle kilpalaulannalle on ominaista kiire ja nopeat ratkaisut ennen osallistuvia kaupunkilaisia. Osallistuvat kaupunkilaiset tuntuvat olevan viranomaisten rasite.

 

 

Lassi%20Kilponen-normal.jpg

 

Sivistystoimialan opetussuunnitelmasta vastaava päällikkö Lassi Kilponen on suuripuheisuudessaan viimeviikkoisissa vanhempainilloissa ajanut itsensä pussiin. Hän ei ole enää väleissä kenenkään kanssa eikä tunnu siitä välittävän, ei vastaa viesteihin, ei virallisiin kyselyihin ainakaan ajoissa, sooloilee omiaan (Kariston koulun oppilaan erityisopetukseen siirto) eikä uskalla käydä edes virkaansa kuuluvaa keskustelua yhteisistä asioista, kieltäytyy yhteishaastatteluista, pakenee keskustelutilaisuuksista seurauksia, ilmeisesti oman asiantuntemattomuutensa paljastumista peläten.

 

Marianadun%20valot.jpg

 

Miltei kaikki, mitä kaupungissa näinä aikoina tehdään, laittomuudetkin, pyhitetään ja perustellaan tulevilla kevätttalven Lahden MM-kisoilla. Kaupungin valaistuksen imagosta vastaavat viranomaiset eivät akselilla Kaupungintalo-Ristinkirkko ehdi valoja puihin ripustelevien hötkyilevien MM-hiihtovouhottajien valoshow-vimman perässä. Ilman lupia tehdyt virheratkaisut joudutaan purkamaan, luvattomista töistä koituvista kustannuksista alkaa viranomaisten välinen uusi voimainmittelösotkushow.

 

 

Kuolemantuomio ennen osallistujia?

 

Mukkulan%20tammet.jpg

 

Lahden vihertoimi oli esimerkillisesti noudattanut virkamiehiltä edellytettävää vuorovaikutusmenettelyä ja kutsunut mediaa, ympäristöön liittyviä yhdistyksiä ja kaupunkilaisia katsomaan lahtelaisharvinaisuutta: Mukkulan kartanonpuiston mäenlaella ylvästelevää vanhaa lähes neljänsadan vuoden ikäistä tammea. Paikalle oli 16.11.16 saapunut alan viranomaisia, kutsun saaneita ja kutsun lähettämisestä unohdettuja yhdistyksiä sekä medioita ja harvinaisen runsaasti kaupunkilaisia: lähes kolmenkymmenen hengen ryhmä eri-ikäistä asiasta kiinnostunutta halusi kuulla vanhan tammen totuuden.

 

Mukkulan%20tammet%205.jpg

Kirsi Kujala

Jo sisätiloissa tarjottujen alkukahvien aikana kuitenkin selvisi, että turhaan he olivat tulleet. Tilaisuutta lehdistökutsussa ilmoitetusti emännöinyt kaupunginpuutarhuri Kirsi Kujala antoi puheenvuoron vihertoimen kasvillisuusvastaava Markku Saarelle, joka ensi töikseen ilmoitti, että tuo vanha tammi, jonka luo hän koko joukon kohta vie, on jo saanut kuolemantuomion. Tämä 1600-luvulta asti kasvanut vanhus on kuulema tullut tiensä päähän.

 

Mukkulan%20tammet%202.jpg

 

Puun luokse siirryttyämme johdattelua jatkoi paikalle kaupungin kustantama kaupunginpuutarhuri Kujalan määrittelemä puolueeton asiantuntija, Puidenhoitajien Oy:n arboristi Tapani Mäkelä. Meille kaupunkilaisille tuli esittelystä valmis käsitys, että kaupungin kustantama asiantuntija noudatti fraasitotuutta: sen lauluja laulat, kenen kädestä syöt.

 

Mukkulan%20tammet%208.jpg

 

Tapani Mäkelän puuvanhuksen mittausnäytöksessä saksalaisvalmisteinen puun kovuutta mittaava laite porautui rokotusneulan paksuisella kaliiberilla puuhun ja mittasi sen lujuutta, alkaen kaarnasta ja nilakerroksista puun keskiytimeen päätyen.Tuloksissaan se kertoi terveen, kovan puun määrän digitaalisella käyrällä millin tarkkuudella.

 

Mukkulan%20tammet4.jpg

 

Arboristi Mäkelä tosin totesi, että vaikka puun maanpinnassa näkyy vain täysin tyhjä puun ydinkerroksen sisusonkalo, puussa on paljon kovaa ainesta ja että puu lahoaa vain pituussuunnassa ja lahotessaankin juuri tuo lahoavin osa on puun kovinta ainesta.

 

Maallikkoina kysyimme puun lehdistön merkityksestä tammen kunnolle. Tähän kasvillisuusasiantuntija Markku Saari vastasi tammessa olevan runsaan lehdistön kertovan puun hyvästä kunnosta. Hän jatkoi, että ongelmana ovatkin vanhasta suuresta puusta putoavat oksat, jotka kookkaina ovat ihmiselle vaarallisia.
 

Markku Saaren asiantuntemus puun vanhushoidossa kalpeni siten vähintäänkin kyseenalaiseksi, kun etukäteen päätetty puuvanhuksen kuolemantuomio ei saanutkaan jakamatonta asiantuntijoiden, ei edes Saaren itsensä, eikä kaupunkilaisten hyväksyntää. Paikalla olijat näkivät puuvanhuksessa pelkästään voimakkaita elonmerkkejä, lehdistökasvu ensimmäisenä.

 

Mukkulan%20tammet%203.jpg

 

Me hyvääuskovat osallistujat olimme tulleet paikalle osallistumaan tammen tulevaisuuden suunnitteluun. Hyvässä tarkoituksessa järjestetystä viranomaistilaisuudesta jäi meille kuitenkin maku, että meidät oli kutsuttu paikalle vain todistamaan ja toteamaan (entisen Itä-Saksan ja nykyisen Pohjois-Korean malliin) jo ennen kutsua asiasta vastaavien viranomaisten langettama tammen kuolemantuomio. Siksi ennen tuomion täytäntöönpanoa käytämme tilaisuuden lausua Mukkulan ylväästä tammivanhuksesta osallistujien mielipiteen:

 

Puulle on annettava lisää aikaa elää. Jos sen oksat käyvät vaarallisiksi, niille pitää tehdä samoin kuin viereisten vanhojen tammien oksistoille: sitoa vaijereilla naapuripuiden mallin mukaan oksistoa niin, ettei niistä ole vaaraa ihmiselle. Puuvanhus jatkakoon rauhaisaa eloaan vielä vuosia.