Andrus%20Kivir%C3%A4hk.jpg

Andrus Kivirähk 17.1.2015

Majapaikkamme ylimpään, kuudenteen kerrokseen matkatessamme alakerroksesta saapuva hissi pysähtyy ja ottaa kyytiinsä meidät. Hississä on jo ennestään eestinkielen opettajamme ja kookas mies anorakkimaisessa päällystakissaan. Hissi jatkaa meillä täydennettynä kohti kuudetta kerrosta.

Nyt runsas tusinainen joukkomme on asettunut puolikaareen järjestettyihin tuoliriveihin pieneen kokoushuoneeseen ja sama hissin kookas mies istuu pienen pöydän taakse. Hän on vieraamme Andrus Kivirähk (1970).

Tunti nykykirjailijan kanssa silmätysten

Hän tarkkailee meitä ja kertoo heti kuuntelevansa kysymyksemme ja aikoo niihin vastata. Näin tilaisuus alkaa ja lämpenee tunnissa mielenkiintoiseksi, rattoisaksi dialogiksi sekä meille kysyjille eläväksi katsaukseksi Viron suositun kirjailijan käytännön työstä, Kivirähkin hauskuttaessa meitä huumorillaan ja merkittävillä katseillaan sekä vastatessa selkeästi kysymyksiimme.

Kak%20ja%20kevad.jpg  Lotte-kirja.jpg

Kivirähkin suosittuja lastenkirjoja: Kakka ja kevät, Keksijäkylän Lotta

Kivirähkin tuotteliaisuus perustuu hänen toimittajakokemukseensa ja esiintymisiinsä lehdissä, televisiossa, filmissä ja radiossa sekä kahteen poikkeukselliseen ominaisuuteen kirjailijana: hän kirjoittaa huumorilla ja myös lapsille. Kivirähkin lastenkirjojen Lotte-sarjan suosio on kansainvälistä, monelle kielelle käännettyä ja sarjasta on tehty jo kolme animaatioelokuvaa. Mustan huumorinsa hän pukee toimittajan ominaisuudessa Eestin Päivälehden kolumneihinsa. Niissä hän estoitta kyseenalaistaa menneitä valtaapitäviä, nykyistä suurta naapuria Venäjää ja Eestin omaa elämänmenoa ja sen kellokkaita. Päivälehden kolumneista alkuaan syntynyt teos Iivana Orava (1995) on Kivirähkin kirjallinen, huumorintäyteinen aluevaltaus eestiläisten sydämiin ja heidän mielikirjailijakseen.

Riihiukko.jpg

Kirjailijana hänen merkittävin aihealueensa on siis Viron menneisyys, sen teoksista mm. Liblikas ja Rehepapp (Riihiukko) on Lahen uutisia -jutuissa jo riemukkaiksi koettu, Rehepapp niin kirjana kuin oopperaversiona, Liblikas hurmaavana kirjana. Mutta Liblikas on vähemmän onnistunut ooppperaversiona (jälkimmäisestäkin olemme Kivirähkin kanssa samaa mieltä juuri edellisenä iltana sen nähtyämme).

-Mitä Sinulla on tällä hetkellä tekeillä?

-Aika suuri ja aikaavievä teos – olenhan kiinnostunut kansamme menneisyydestä.

-Oletko todella asettunut Riihikogun ehdokkaaksi? Kysymys on suuren kansansuosion saaneelle kirjailijalle selvästi yllättävä, kansanedustajavaalit kun ovat juuri keväällä Virossakin.

-En ole asiasta kuullutkaan, vastaa Kivirähk. Hän sanoutuu samalla irti puoluepolitiikasta.

-Mikä on tällä hetkellä Viron kirjallisuuden merkittävin tendenssi ja painotusalue?

-Sitä ei ole. Viro katsoo tulevaisuuteensa monin silmin yhtä aikaa.

Ryhmämme kaivelee lopuksi eestiksi lukemiaan Kivirähkin teoksia taskuistaan ja kasseistaan, kiidättää niitä pöydälle, toiset pelkkiä blankkoja paperiarkkejakin ja saavat komeat nimikirjoitukset päiväyksin. Vielä otetaan muutama potretti käsituntumassa kirjailijan kanssa poseeraten. Hieno kulttuuritunti on päättynyt.

http://www.elk.ee/?profile=andrus-kivirahk

 

Ilta  Aleks Kasen akvarellien kauneudessa

Aleks%20Kase2.jpg

Aleks Kase 17.1.2015

”Nyt on juuri oikea aika muurahaisen lentää kuuhun ja tehdä siellä sellainen taika, että namusia lentää suuhun.

Tämmöisin yllättävin riimitervehdyksin, hauskalla Kirsi Kunnaksen runolla ja selvällä, hyvällä suomenkielellä otti jo kahdeksan vuosikymmentä saavuttanut taidemaalari Aleks Kase yhdessä Mari-vaimonsa kanssa suomalaisryhmämme vastaan viihtyisään, kauniiseen kotiinsa.

Alkumaljat kohotettuamme jatkui tämän sympaattisen kodin tarjoilu kahveineen, hedelmineen, mehuineen, pullakransseineen, piparkakkuineen ja täytekakkuineen, hienoine voileipineen, ja siinä sivussa kielenkannat avautuivat vilkkaaseen keskusteluun ja ajatuksiin niin menneistä kuin nykyisestäkin elämästä Virossa ja Suomessa. Aleks kertoi perheensä suomenkielen taidon karttuneen suomalaisen TV:n näkyessä jo neuvostoaikakaudella Tallinnan seudulla ja myöhemmin erilaisilla suomenkielen kursseilla. Marin suomen sanavarasto oli Aleksiakin monipuolisempi ja me yritimme tietenkin kohteliaisuuttamme takeltelevalla vironkielellä keskusteluun yhtyä. Kodin seinät kertoivat monin maalauksin akvarellin mestarista.

Aleks%20Kase3.jpg

Aleks%20Kase4.jpg

Aleks%20Kase1.jpg

Aleks kertoi pyynnöstämme myös katkelmia elämänkulustaan, oman pitkän kouluttautumisensa taidemaalarin ammattiin, vertaili tietenkin viisaasti opiksemme neuvostoaikaa nykyiseen Viron itsenäisyyden tilaan. Hänellä oli kokemusta niin palavan kiven kaivoksen töistä, lukkosepän ammatista kuin kolhoosielämästäkin. Mutta kaikki tuntui niin lämpimän aurinkoiselta ja seesteiseltä sekä toiveikkaalta nyt. Sekä Mari että Aleks tarinoivat älykkäällä huumorilla höystäen elämäänsä.

Lahtelaisen opettajamme, matkanjohtajamme ja retken suunnittelijamme Leili Kujanpään monivuotisen Kasen pariskunnan ystävyyden kautta avautui tällainen harvinainen kohtaaminen tämän sydämellisen vaatimattoman ja teeskentelemättömän ystävällisen, ihanan virolaispariskunnan kanssa.

Pitkää iltaa ei olisi hennonut millään mielenkiintoisuudessaan ja aiherönsyilyssään lopettaa. Ainutlaatuinen, virolaisen sydämellisyyden täyttämä kulttuurinen kotivierailu!

 

Sunnuntaipäivän omaa ohjelmaa

Urmas1a-normal.jpg

Urmas Orgusaar 7.8.2014

Vierailimme monikymmenvuotisten Tallinnan tuttaviemme Riina ja Urmas Orgusaaren luona heidän kauniissa kodissaan, jossa kävimme ensimmäisen kerran jo vuonna 1992.

Saimme hyvät päiväkahvit herkullisen pinaattipiirakan kera. Taiteilija-opettaja Urmas saattoi meidät Vanhan kaupungin meillekin tuttujen nähtävyyksien kautta takaisin hotellille, josta kotimatka alkoi.

Artikkeli liittyy lahtelaisten vironkielen harrastajien kolmipäiväisen Tallinnan kulttuurimatkan 16.1.-18.1.2015 kokemuksiin. Artikkelisarja päättyy tähän.