tiistai, 12. syyskuu 2017

Lahden Taidemuseon paikka on jo päätetty

 

Lahti%20Art%20Museum.jpg

 

Lahden Taidemuseon paikkaa on viimeiset neljäkymmentä vuotta kaupungissa aprikoitu. Selvin paikka ja päätös siitä on osoitettu Ranta-Kartanon alueelle, mutta kun Ranta-Kartano nyt vastoin alkuperäisiä suunnitelmia rakentuukin vain ökyrikkaitten ihmisten Vesijärvinäkymien yksinoikeutetuksi ja betonibunkkerein lahtelaisilta suljetuksi asuntoalueeksi, sinne ei enää kohta koko taidemuseota mahdu.

Lähikertaus Lahden Taidemuseoasioista lienee siis tarpeen.

Lahden Taidemuseo  omalle kohdalleni on osunut jo kansa-ja oppikoulussa 1950-luvun taitteesta ja samasta osoitteesta kuin nyt, Vesijärvenkatu 11. Siellä, TELA:n vintillä se sijaitsi kymmeniä vuosia. Reilu vuosi sitten kiinteistö, joka oli rakennettu kaupungin eri virastojen keskuspisteeksi, myytiin eniten tarjoavalle kiinteistöbisnesyhtiölle, ja viime vuosikymmenet taidemuseon toiminta talon alakerrassa jatkuu nyt toistaiseksi vuokralaisena samassa tilassa. Taidemuseon arvokkaimpia kokoelmia on vain harvoin ollut mahdollisuus näyttää ja nähdä: useat työt on sijoitettu kaupungin toimialalojen rakennuksiin ympäri Lahtea sekä valtaosa arvoteoksista tungettu taidemuseon omiin, ahtaisiin varastotiloihin.

Nukkeinstallaatio Taidemuseon laajassa Pop Rauha Rakkaus -näyttelyssä vuonna 2009

Nykyistä Vesijärvenkadun taidemuseotilaa on lähinnä erilaisista terveydellisistä näkökohdista perustellen remontoitu moneen kertaan. Pieniteemaiset taidenäyttelyt soveltuvat vieläkin tähän Taidemuseoksi nimettyyn halliin ripustettavaksi, taidemuseona tila on kaupungin keskeisimmällä paikalla hyvin saavutettavissa, mutta taidenäyttelytilana jo osin aikansa elänyt ja suuriin teemanäyttelyihin tiloiltaan riittämätön.

Museon pitkäaikaisimpana johtajana toimi Jouko Heinonen vuodet 1973-2006. Heinosen viimeiset vuodet museo oli väliaikaisen museonjohtajan, amanuenssi  Esa Hassisen hallinnoima ja varsinaiseksi uudeksi museonjohtajaksi kiinnitettiin Timo Simanainen vuonna 2010. Simanainen oli tehtävään valittaessa Riihimäen Kokoomuksen varapuheenjohtaja.

Taidemuseo ponnahti kunnallispoliittiseen keskusteluun Ranta-Kartanon aluetta vuonna 2005 suunniteltaessa. Niinpä alueen arkkitehtikilpailun voittaneessa työssä Taidemuseo on sinne sijoitettukin. Vielä vuonna 2014 Lahden kaupungin Maankäyttö - Kestävästi kasvava Lahti -julkaisu kertoo Ranta-Kartanosta sanoin ja kuvin näin: "Alueeen seitsemään umpikortteliin tulee asuintaloja ja niiden pohjakerroksiin liiketiloja. Alueelle on mahdollista rakentaa myös hotelli ja museo."

 

 

 

1. TAIDEMUSEO RANTA-KARTANOON

 

Taidemuseo1Ranta-Kartano.jpg

A

Vuonna 2005 järjestetyn Lahden Ranta-Kartanon alueen yleisen arkkitehtuurikilpailun voitti työ nimeltä ”Laituri”.

Vuonna 2007 luotiin kilpailunjälkeisessä jatkotyössä yleissuunnitelma. Lopputuloksena on kokonaisuus, joka muodostaa alueen vision pitkälle tulevaisuuteen.

Tämä kaavarunkosuunnitelma on tehty Lahden kaupungin Teknisen ja Ympäristötoimialan tilaamana konsulttityönä. Suunnittelualue rajautui arkkitehtuurikilpailun mukaisesti Fellmanin- ja Kisapuiston, Pikku-Vesijärven sekä Linja-autoaseman väliselle alueelle, Erityisesti tätä työtä varten koottu työryhmä on koostunut eri alojen asiantuntijoista.

Asiakirja on päivätty syntyneeksi Helsingissä 26.6.2007

 

Yllä kartta, joka kahdeksan Lahden kaupungin ja seitsemän ulkopuolisen asiantuntijan allekirjoittamassa ja tekemässä 35-sivuisessa yleissuunnitelmassa kertoo alueen käytön. Lähellä asemapiirroksen oikeaa alakulmaa ja vanhaa Linja-autoasemaa on ruskealla piirretty kortteli ja siinä valkoisin kirjaimin sana Taidemuseo.

 

Taidemuseo%202%20Ranta-Kartano.jpg

 

B Samasta asiasta on Lahden kaupungin maankäyttö tehnyt Ranta-Kartanon asemakaavamuutoksen havainnekuvan A-2428, josta löytyy myös samalta kohdalta, läheltä asiakirjan oikeaa alakulmaa, vanhan Linja-autoaseman vierestä harmaalla merkitty kortteli ja siinä nyt mustalla teksti Taidemuseo.

Asiakirja on päivätty 17.9.2008

 

Taidemuseo3%20Ranta-Kartano.jpg

C

Etelä-Suomen Sanomat esitteli saman asian lahtelaisille koko sivun mittaisessa artikkelissa ja oli laatinut vielä asiasta oman piirroksen. Siitäkin käy ilmi, että Taidemuseo on yksi karttaluonnoksen keskeisistä kohdekortteleista. Lehti on numeroinut Taidemuseon karttaansa valkoisella numerolla 4.

Etelä-Suomen Sanomien artikkeli on päivätty 11.10.2008.

 

Ranta-Karatano%202014.jpg

D

Tämän  kuvan nimi on Yleissuunnitelma 2012 Tarkistettu 2014

Myös tässä kuvassa Taidemuseo on merkitty samaan paikkaan, lähelle kuvan oikeaa alalaitaa - nyt korttelin väri on vaaleansininen ja Taidemuseo kirjoitettu kahtena eri osana ja tavuviivalla.

Asiakirja on Lahden Ranta-Kartanon asemakaavan esittelykuva ja julkaistu 21.06. 2017.

 

 

On vastuutonta viranhoitoa, että valtuuston tekemä päätös Lahden Taidemuseon rakentamiseksi Ranta-Kartanoon on täysin unohtunut vastuullisilta viranhoitajilta aina kaupunginjohtajaamme myöten.

 

Lis%C3%A4liite.jpg

Kommentit

Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

Ladataan...
  • Kommentoi

    Kommentointi avautuu jokaisen artikkelin alla olevasta puhekuplakuviosta.
    Toivon runsaasti kommentteja vuodatuksiini. Kirjoittajan on liitettävä kommenttiin toimiva sähköpostiosoitteensa mahdollista yhteydenottoa varten (sähköpostiosoitetta ei julkaista). Näin taataan sananvapauslain 4. pykälän vastuukysymykset kommentin sisällöstä sekä kirjoittajan lähdesuoja.

    Toimituksen sähköposti: lahenuutisia[at]luukku.com