Ammatikoulucabth-normal.jpg

Kuva Tasa-arvon päivänä 2013 lahtelaisen opetusravintolan keittiöstä, jossa naisia ja miehiä malliesimerkkinä suomalaisesta tasa-arvosta koko maailmalle valmistuu ravintotalouden ammattiin.

Perustuslain mukaan maassamme vallitsee tasa-arvo. Laki naisten ja miesten tasa-arvosta on astunut voimaan 1986. Molempia lakeja lukiessa hämmästelee lainsäädännön merkitystä: kumpaakaan lakia ei yleisessä käytännössä noudateta. Tasa-arvolaki säätää, ettei laki koske evankelis-luterilaisen kirkon eikä uskonnollisten yhdyskuntien toimintaa. Eipä ihme, että kirkoista on ristit heiluen lähteneet kymmenettuhannet kansalaiset.

Suomessa vain harvoilla ammattialoilla toteutuu tasa-arvo. Parhaillaan käytävissä työmarkkinaneuvotteluissa ei ole edustettuna ainuttakaan naista eikä ole vuosiin ollut. Työtätekevä nainen saa armollisesti tyytyä miesten kyseenalaiseen viisauteen. Näennäisesti samapalkkaista työtä tehdään opetustoimessa, tutkimustyössä, lääkäreinä, toimittajina ja tuomareina. Silti niissäkin naisen yleneminen paremmin palkattuihin vakansseihin on vielä toteutumatta. Muissa ammattikunnissa naisten alipalkkaus on kiistatonta.

Taiteissa, joissa toimeentulo sinänsä on kädestäsuuhunomaisen kyseenalaista, sukupuolten tasa-arvo on tyydyttävä. Äärimmäisenä poikkeuksena on, että vakavanmusiikin orkesterien kapellimestariksi ei yllä nainen.

Naisen asema Lahdessa ja sen työilmapiireissä on masentavan epätasa-arvoinen. Nainen hoitaa kaupungissamme kaikkien kuntabyrokratioiden, organisaatioiden ja yhdistysten todelliset työt. Nainen lahtelaisissa johtoportaissa on se enintään pääpomosta seuraava, joka tekee kiltisti ja nöyrästi, omat aivonsa sekä kaupunkijärkensä unohtaen sen, mitä isot pojat määräävät. Kaupungin nykyisen luottamusjohdon ykkösnimissä ei palkkaa saavista valtuutetuista ainutkaan ole nainen.

Lahden nykykaupunginjohdon nelipäisen johtotroikan ainoa nainen, sivistystoimialan Maritta Vuorinen, on käpertynyt valitsemaansa eleganttiin taustahahmoon, vaisuksi, taka-alalla pysyväksi koristeeksi. Kaupunkimme ulkonaista mainetta uhrautuvalla työpanoksellaan nostaneet naiset, kuten teatterinjohtaja Maarit Pyökäri, maccomiehemme päästävät helpotuksesta huokaisten lähtemään: eipä tarvitse enää heidän vaatimuksiaan kuunnella, kun ei ole välitetty kuunnella tähänkään saakka.

Hilja Maria Niku, Salme Myyryläinen ja Sirkka Lankinen ovat jääneet poliittisina vaikuttajina kaupunkimme minnacantheina historiaan - tuleeko sinne enää yhtään nimeä nyt elävistä lahtelaisnaisista, todennäköisesti ei.  Yhtä - Ulla Puolanne - sentään veikkaan. Patsaaksi saakka on yltänyt vain miehekäs hiihtäjä Siiri Rantanen. Maan naisten kunniaksi on tuskin missään muualla Suomessa pystytetty niin rumaa muistomerkkiä kuin Lahden Oikokadulla maanpuolustusnaisille. **

Me lahtelaismiehet voimme vain noloina nostaa Suomen lipun salkoon tänä Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä.

 
Suomen perustuslaki 6 §

Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609

**http://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2008/05/patsastelua-ja-sananvapautta