Yleisradion tv-tuotannon tasapuolisuus antaa jokaiselle yhdeksälle Suomen presidentiksi pyrkivälle tasaveroisen mahdollisuuden tuoda ajatuksensa ja itsensä nähtäväksi, tunnettavaksi ja valittavaksi ehdokkaan oman, tunnin pituisen ohjelman, jossa 3 minuutin puheen ja monipuolisen tentin muodossa presidentiksi aikova saa esittäytyä. Televisiossa syntyvä uusi presidentti on tervetullutta suomalaista valtiopolitiikkaa. Tottakai itse vaalissa - ennakkovaalissa** tai varsinaisena vaalipäivänä sunnuntaina 28. tammikuuta 2024 - jokainen äänioikeutettu kansalainen saa oman ajatuksensa mukaan tehdä demokraattisesti valintansa presidenttiehdokkaista.

Näissä yhdeksässä eri presidenttiehdokkaan tv-ohjelmassa heidän poliittiseen sidonnaisuuteensa en puutu, jollei ehdokas juuri sillä halua ratsastaa presidentiksi. Äänestäjähän voi antaa sille arvoa, jos hän poliittisen taustan katsoo presidentilleen kuuluvan vielä työtä tehdessäänkin.

Mielipidevaikuttajana TV ei jää suinkaan sivuun valintaan vaikuttavista keinoista, vaan muuntuu varmaankin hyvin keskeiseksi välineeksi ihmisten ymmärtää olennainen presidenttiehdokkaan sanomasta, olemuksesta ja luotettavuudesta.

Yhdeksänä päivänä aina yksi presidenttiehdokas saa tunnin pituisen ohjelman. Keskiviikkona 3.1.2024 alkaneessa yhdeksän illan sarjassa joka ilta esiintyy yksi presidenttiehdokkaista klo 21-22.

Perjantaina 12.1.2024 oli seitsemäs presidenttiehdokkaista vuorossa - Liike Nytin Harry Harkimo.

"Harry Harkimo jo liian iäkkäänä, helppohumoristisena, sanavarastoltaan kovin stadilaisesti rajautuneena mahdollisuutena presidentiksemme" - ajattelin Harkimosta luonnehtiessani ennen joulua kaikkia yhdeksää presidenttiehdokastamme.

Perjantai-iltana 12.1.2024 totesin kuitenkin, että vanhassa ketussa, kauppamiehessä, on vielä voimaa, järkeä ja logiikkaa jos ei presidentiksi, niin mihin tahansa moneen muuhun yhteiskunnalliseen koitokseen, varsinkin kaupalliseen uhkayritykseen ja sinne, missä tarvitaan aikaansaavaa henkilöä. Tottakai hän on liian vanha, jo menneen ajan populisti – hänen ikäänsä ja liiketoimiaan, myttyyn menneitä suuria visioitaankin kuitenkin kunnioittaen.

Yllätyin yleensä sujuvasanaisesta Harkimosta hänen puheensa lukemisen kehnoudesta. Kirjoitetun lukeminen sujui reippaasti, mutta lukeminen suorituksena yllättävän kehnosti. Miltei kaikkien virkkeiden loput hän luki vain itselleen, eikä mikrofoni niitä toistanut, koska hän nieli kaikki virkkeidensä loput kuulumattomiksi. Ehdottomasti hänen ei pitäisi mitään lukea paperista, vaan antaa tulla omaamallaan taitavalla rennon röyhkeällä suullisella ilmaisulla. Sen hän osaa, silloin hän on se aito, odotettu kuolleista herännyt ”kyllä kansa päättää” -vennamolainen suoranpuhuja. Esimerkkinä hänen puheensa lähes härski loppu: ”Rauha, rakkaus ja ruisleipä, näihin turvaa Suomen kansa. Jumala teitä suojelkoon. Kiitos.”

 

Hyvää Harkimon esiintymisessä oli omaperäisyys, mielipiteet, jotka ovat selkeitä, johdonmukaisia, jos toki eivät useimmatkaan toteuttamiskelpoisia yhteisössä nimeltä Suomen valtio. Harkimolla on tapana laukoa ideansa tarkemmin perustelematta. Talous oli hänen ensimmäinen tehtävänsä presidenttikäsitteessään, sen hän laittaisi ensin kuntoon. Se nyt ei ennen ole kuulunut eikä sisältynyt presidentin, ulkopolitiikan ja Suomen puolustusvoimien päällikön tehtäviin.

Hänen ratkaisunsa olisi lähes aina lain muuttaminen. Ahvenanmaan demilitarisaatiosta ja yhden hengen konsulaatista hän pääsisi muuttamalla presidenttinä lain ja asia olisi sillä selvä. Venäjä-yhteyden hän lopettaisi heti, Euroopan unioniin hän ottaisi aktiivisemman, toimivamman otteen. Yhdysvaltojen parinkymmenen eri maan tekemiin sopimuksiin hän ei luottaisi, sillä ei Yhdysvallat ehtisi kymmeniä valtioita suuren kriisin kohdatessa maailmaa tai Eurooppaakaan, kaikkia auttaa. Suomen puolustusmäärärahoja hän nostaisi reippaasti. Samoin pohjoisen pallonpuoliskon Norja-Ruotsi-Suomi kaikenlaisen puolustukseen liittyvän yhteistyön hän kehittäisi niin, että maat perustavat oikein Naton tukikohdan alueelleen.

Uusi presidentti on eri asemassa kuin nykyinen ja menneet presidenttimme. Olemme nyt ensi kertaa Natossa. Siinä ja EU:ssa lähes kaikki päätöksemme sidotaan niiden päätöksiin. Siksi meidän on aktivoiduttava niissä ja niihin valittavissa suomalaisedustajissa. Venäjän pakotteita hän lisäisi, nythän tuo taloudellinen pakote vuotaa, kun tavarat kulkevat muiden maiden kautta Venäjälle. Presidentin tehtävä on kysyä kansalta ja asiantuntijoilta mielipeitä asioista, mutta Harkimo lupaa aina vain itse tehdä yksin päätökset. Kansallinen puolustus ja puolustusteollisuus ovat hänen presidenttiytensä painopisteitä. Harkimon ainoa hyvin perusteltu kohta puheessaan oli ilmastonmuutos, joka tuhoaa pian maailman luonnon säilymisen. Olemme mukana maailman vihreässä siirtymässä. Tässä asiassa voimme viedä me suomalaiset maailman teollisuudelle tietomme ja tietämyksemme maailmalle. Kansakunnan on toimittava yhteistuumin. Turvallisuus on saatava kuntoon. Kriisiaikojen huoltovarmuus samoin. Asialuetteloa riitti pyrähtämään lukemattomilla alueilla laittamaan asiat kuntoon Suomessa hänen presidenttiaikanaan.

 

Asiantuntijoina erikoistutkija Jenni Karimäki Turun yliopistosta ja vanhempi tutkija Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista olivat vuorossa kartoittamassa Harkimon asettumista presidenttiehdokkaaksi.

Särkän mielestä Harkimolla on selvä etu ja noste siinä, että hän tulee muista kuin politiikan piireistä, oman puolueensa ainoana kansanedustajana – hän tuo vaaliin selvästikin erilaista vaihtoehtoa. Harkimoon on totuttu myös suorapuheisena ja täysin omaperäisenä ideoijana. Tietenkin liikemiehenä hän on tunnetuin.

Karimäen ajatukset taas keskittyivät siihen, mitä Harkimo itsekin korostaa - ettei ole ammattipoliitikko, vaikka on yhdeksän vuotta ollutkin eduskunnassa. Hän johtaa Liike Nytiä, joka on perustettu tuomaan jotakin uutta suomalaiseen politiikkaan, ja siksi hän on nyt myös ryhtynyt presidenttiehdokkaaksi, että hänen puolueensa ja sen mielipiteet näkyvät, kuten tässäkin tentissä hyvin.

 

Kiitettävää oli, että Jyrki Haran tiukassa tentissä Harkimo ei jäänyt tuppisuuksi, laukoi nopeasti mielipiteensä. Kiitettävää myös se, että Hara otti tämän yksinajattelijan tavallaan kuin todesta, vaikka hän ja me kaikki tiedämme takuuvarmasti, ettei Harkimo ikänsä ja omaperäisyytensä vuoksi (ainakaan Suomen) presidentiksi koskaan tule pääsemään.

 

Toimittaja Marja Sannikka hoiti jälleen - nyt uuteen valkeaan pukuasuun sonnustautuneena - illan johdattelun taitavasti. Hauskaakin hän sai muuten koko ohjelmansa ajan ryppyotsaisen huolestuneena esiintyneen Harkimon lausumaan kysyessään

- Miten te omasta mielestänne selvisitte tästä tentistä?

- Helvetin hyvin.

 

TODISTUS

Annan skaalassa neljästä kymmeneen (4-10) koulunumerot kymmenkohtaisin perustelu-otsikoin, jotka ovat siis kaikkien yhdeksän ehdokkaan presidenttiohjelmien arviointiperusteet.

Alla seitsemännen yhdeksästä presidenttiehdokkaasta eli Harry Harkimon todistus suoriutumisesta presidenttiohjelmastaan  12.1.2024 klo 21-22:

1.Arvojohtaminen, joka kertoo arvon määräytymisestä henkilön työskentelynäytöistä suurissa yhteiskunnallisissa tehtävissä, luotettavuudesta, persoonallisista ajatuksista, sympaattisuudesta, aloitteellisuudesta ja keskusteluominaisuuksista, joita me tavalliset Suomen kansalaiset sekä valtionjohtajat muissa maissa hänestä uskovat Suomen presidenttinä löytyvän 9-

 2.Kansanomaisuus, joka kertoo ehdokkaan ajatuksista ja tavoista kokea ja kohdata meitä hallitsemiaan viittä ja puolta miljoonaa suomalaiskansalaista riittävän usein ja aidosti monitasoisista yhteiskuntaluokistamme 8+

3.Puhetaito, äidinkieli, esiintymisvarmuus kotimaassa 9

4.Edustavuus ja esiintymisvarmuus henkilönä ja presidenttinä ulkopolitiikan johtajana 7½                  

5.Kulttuurimyönteisyys 7-

6.Kansainvälisyys ja eurooppalaisuus 8+

7.Inhimillisyys ja perhearvot 7

8.Suomi/ Yhdysvallat+Nato/Venäjä -ajattelu 9

9.Suomi/ Gaza/Israel -ajattelu 8-

10.Suomi/Ukraina -ajattelu 9+

 Harry Harkimon presidenttitentin keskiarvo 8,2

.................................................................................................................

xx

Ennakkoäänestykset vuoden 2024 presidentinvaaleissa:

Ennakkoäänestys kotimaassa keskiviikosta tiistaihin 17.-23.1. 2024

Ennakkoäänestys ulkomailla keskiviikosta lauantaihin 17.-20.1.2024

Kotiäänestyksen haluavien on pyydettävä sitä viimeistään 16.1.2024 Keskusvaalilautakunnalta.

Presidenttiehdokkaiden tentit jatkuvat maanantaina 15.1.2024, silloin on vuorossa kahdeksas ehdokas, Keskustapuolueen Olli Rehn.