Lahden%20teatteritalo.jpg

 

 

Lahden kaupungilla on nykyisin yli 70 erilaista itsenäistä liikelaitosta, joista 45 on osakeyhtiöitä toimitusjohtajineen, hallintoelimineen ja työntekijöineen. Tuo hallintomuoto sopinee nopeisiin päätöksiin ja loputtoman suuriin, jatkuviin ja varmoihin yhtiötuloihin.

 

Lahden kaupunkikonsernin osakeyhtiöt ovat täysin eriarvoisia toisiinsa verrattuna -rahattomista yhtiöistä mammuttituloisiin voitollisiin. Siksi varmavoittoisten osakeyhtiöiden hallintoon on kuin salaa luikkinut rahanahneita toimitusjohtajia ja myös kuntapäättäjiä. Esimerkiksi alkuaan yleishyödyllinen kaupungin vesihuoltoyhtiö Lahti Aqua jakaa toimitusjohtajalleen palkkaa nykyisin lähes 15000 euroa kuussa. Vesihuoltoyhtiömme tulot ovat täysin monopoliin perustuvia ja moraalittomalla, demokratiaa vieroksuvalla perustalla: kun rahaa tarvitaan, korotetaan vesi- ja jätevesimaksuja sekä erilaisia liittymismaksuja. Lahti Aqualla on kaverina toinen monopoliyhtiö Lahti Energia, joka myös rahastaa ja kiskoo voittoa meiltä asukkailta monopoliasemallaan. Osakeyhtiölaki on näiden demokratian ulkopuolelle päässeiden osakeyhtiöiden taikasana, jonka taakse kaikki niiden päätökset ja toimet voidaan salaisuuksiksi piilottaa. 

 

 

Teattereita on paikkakunnan hallinnossa osakeyhtiöitetty mm. Seinäjoella, Oulussa, Turussa, Tampereella, Hämeenlinnassa ja Kotkassa, josta nykyinen teatterinjohtajamme tuli Lahteen. Tiedän silloisen valintalautakunnan yhtenä perusteena valintaan - taiteellisten saavutusten lisäksi - olleen mahdollinen suostumus muuttaa myös Lahdessa teatteri osakeyhtiöksi.

 

 

Valtionosuutta (vos) saavien Suomen teattereiden tulorakenne 2018

 

                       Teatterien%20tulot.jpg

 

Teatteritaide tarvitsee tietenkin puitteittensa säilymiseen, maakunnallisena ja valtiollisena taidelaitoksena ajan tasalla toimimiseen varoja, jatkuvaa työtä, kokeilua ja henkilöstöä. Rahan hankkiminen on ammattitaiteelle varsin vaikeaa. Pääsylipputuot eivät kata kuin reilun neljänneksen sen tuloista. Taidelaitosten toimintaedellytysten runkona on lain suomat jatkuva kunnan avustus ja valtion budjetista tuleva valtionosuus. Lisäksi teatterit eivät pysty ilman erilaisia valtion ja kuntien kohdeavustuksia ja rahoitusta tilojen ja laitteiden jatkuvaan kunnossapitoon eikä ajan tasalle uusimiseen.

 

Nyt syysnäytäntökauden kiireellisimmän teatteritaiteen tuoksinassa, teatterien ja niiden henkilökuntien ensi-iltojen suurissa paineissa Lahden sivistysjohtaja Tiina Granqvist melkoisen ajattelemattomasti on ottanut yhtiöittämisasian (29.8.2019) lautakuntatasolle puitavaksi. Vaakalaudalla on siis Lahden kaupunginteatteri, 120 teatteriammattilaisen työ ja niiden tulevaisuus.

 

Lahdessa liikunta- ja kulttuurilautakunta sivistysjohtajan käsityksen mukaan käsittelee teatteriasioita, vaikka kokemukseni perusteella se ei ole kovin tasokas teatteriasioiden asiantuntijalautakunta - varsinkin kun teatteri on viime ajat toiminut itsenäisenä kaupunginhallituksen alaisena taseyksikkönä. Teatteriasioita käsitteleviin ja teatteria käyttäviin lautakuntiin kuuluisi keskeisesti myös sivistyslautakunta.

 

Verrattaessa Suomen teatterien nykyistä  valtionosuutta suhteutettuna teattereiden henkilökunnan määrään, hallintomuodoltaan säätiöidyt tai osakeyhtiöitetyt teatterit saavat hieman korkeampaa valtionrahoitusta palkkamenoihinsa kuin suoraan kunnan tai varta vasten perustetun organisaation ylläpitämät teatterit. Lahdessa on henkilöresursseiltaan Suomen neljänneksi suurin teatteri ja henkilöstöpalkkoihinsa se saa siis vain noin 5% pienempää valtionosuutta edellisiin verrattuna. Osin ero tasautuu arvonlisäverosäädöksillä.

 

 

Taiteessa ja sen korkeassa laadussa päätösten sulkeminen osakeyhtiölain piiloihin vain lisää byrokratiaa, taiteen eristäytymistä demokraattisesta yhteiskunnasta, salailua ja toimivuuden kankeutta. Paluu hyvään menneisyyteen - Lahden teatterilautakunnan uudelleen perustaminen vuosien tauon jälkeen - on paras vaihtoehto taidetta ylläpitämään, kehittämään ja puolustamaan. Teatterilautakuntaan valittavien henkilöiden pitää myös ymmärtää korkeatasoisen teatterin yhteiskunnallinen merkitys kansan sivistäjänä ja viihdyttäjänä, kulttuurikaupungin merkittävänä itseisarvona.

 

Lis%C3%A4liite.jpg