Lahden kaupunginteatterin lyhyt ja reipas, innostava syksyn esittelytilaisuus huipentui jo alussa jalat alta kiskaisevaan tulevan syksyn musikaalin nimilaulun upeaan duettotulkintaan.

 

Lahden%20kaupunginteatterin%20musikaali%

 

Antti Vauramo piano, solistit Joel Mäkinen ja Anna-Sofia Tuominen esittivät syksyn musikaalin tarinasta sen kohdan, jossa kaikki asiat ovat vielä hyvin .... rakastuneet toisiinsa...saan sinut kokonaan... Ja mikä ekstra tulkinta teatterin ylälämpiössä ilman sähköistä voimaa! Todellakin, musikaali akustisesti sujui tältä huippukaksikolta tuosta vain ja nosti tunnelman korkealle ja laulun taivaisiin - vaikka harjoitukset olivat vasta alkaneet - ihastuimme.

 

Tämä komea musikaali on Jekyll & Hyde, joka perustuu Robert Louis Stevensonin pienoisromaaniin - tekijöinään Leslie Bricusse - Steve Cudden - Frank Wildhorn.

 

 

 

Kolmen ohjaajan kuvaukset ohjaamistaan ensi syksyn esityksistä:

 

 

Jukka%20Keinonen.jpg

 

Jukka Keinonen

 

Jekyll & Hyde

 

"Tämä klassikkoromaaniin tehty musikaali on vasta kaksi vuotta vanha teos ja tämä Suomessa esitetyistä kolmas versio.

Musikaali kuvaa elämän vastakkainasettelua itse ihmisessä ja ihmisten välillä ja muistuttaa myös siitä maailmasta, missä me nyt elämme, vaikka se sijoittuukin 1800-luvun lopulle, sumuiseen Lontooseen, jossa rikkaat ottavat mittaa köyhistä, pahuus hyvyydestä, rakkaus vihasta, julmuus hellyydestä.

Teoksen musiikki on niin hienoa, että se oli ensimmäinen asia, minkä takia tähän päädyttiin - musikaalissa täytyy olla hyvä musiikki. Kuulemme musikaalin ensamble-laulantaa, koemme voimakkaita tunteita, kauniita melodioita ja koskettavia sanoja. Antti Vauramo on kapellimestari ja musiikin sovittaja. Tulossa on näyttävä spektaakkeli. Jekyll & Hyde on kauhuromanttinen musikaali, siinä palaa päähenkilön tutkijanlaboratorio ym.. Rakkauden merkitys on tässä teoksessa kuitenkin suuri, mutta hyvin pelottava.”

https://www.lahdenkaupunginteatteri.fi/produktio/249/jekyll_hyde

 

 

 

Tuija%20T%C3%B6yr%C3%A4s.jpg

 

Tuija Töyräs

 

Katto-Kassinen

 

Elämän pitää olla iloista, rakastettavaa ja leikkivää ja kuka sen osaa paremmin kuin lapset - kirjoitti Astrid Lindgren.

 

Olen äärettömän iloinen, että saan lennättää Astrid Lindgrenin Katto-Kassisen Eero-näyttämölle. Se on unelmieni täyttymys. Lindgren on mielestäni klassikkokirjailija siinä missä Tsehovkin. Astrid Lindgren tiesi, miten vaikeaa elämässä on välillä olla ihminen. Lindgren uskalsi tarttua haastaviin aiheisiin, sellaisiin kuin kuolema ja tässä meidän tapauksessa pienen pojan yksinäisyys.

Kysymyksessä on ihan tavallinen lahtelainen perhe, jossa on kolme lasta. Pikkuveli on perheen iltatähti, ekaluokkalainen. Äiti ja isä ovat jo siinä elämänvaiheessa, ettei aikaa nuorimmallekaan lapselle liikene, vaan aika menee oman parisuhteen hoitamiseen. Pikkuveli haluaisi ystävää, sillä perhe asuu kerrostalossa täällä Lahden keskustassa, eivätkä äiti ja isä suostu muuttoon muualle. Mutta Astrid Lindgren on kirjoittanut hänelle ystävän, Katto-Kassisen, joka singahtaa huoneen ikkunasta sisään ja sen jälkeen ei iloa ja ystävyyden riemua puutu Pikkuveljen elämästä.

Oikeastaan sanon vain, että tämä tarina on mielikuvituksen ylistystä ja kuvitusta. Minusta tuntuu, että aikuiset ovat tällä hetkellä yhteiskunnassamme pikkuisen jumissa ja että lapsissa on tulevaisuus - lasten kekseliäisyys luo tulevaisuuden. Ja sen takia on ihanaa tehdä taidetta lapsille. Kaikki suuri, mitä maailmassa on tapahtunut, on ensin tapahtunut jonkun ihmisen mielikuvituksessa. Kutsun koko perheen Katto-Kassista katsomaan. Päätehtävässä on Tapani Kalliomäki."

https://www.lahdenkaupunginteatteri.fi/produktio/248/katto-kassinen

 

Kattokassisen%20skriini.jpg

Teatteriaulan scriinistä paljastui, miten Katto-Kassinen sijoittuu juuri Lahden kaupunkiin.

 

 

 

 

Ilkka%20Laasonen%20uusin.jpg

Ilkka Laasonen

 

Saituri

 

Klassikkokomedia Molièren Saituri tulee Juhani-näyttämölle ohjaamanani. Se on Molièren suosituista komedioista ehkä esitetyin. Se on nähnyt premiäärinsä vuonna 1669. Komedia kertoo tarinan Harpagonesta, herrasta, joka on sairaalloisesti rakastunut rahaan. Hän suorastaan kerää sitä. Tämä keskeinen luonteenpiirre korostuu päähenkilössä, ja niin ironinen, komediallinen, satiirinen, traaginen huumori löytyvät tästä klassikosta, jolle voi nauraa estoitta.

Sillä tuo saituripiirre on aina herättänyt huvia kautta maailmansivun, Harpagon ei ole elämässä koskaan ollut eikä osaa olla antelias missään muodossa, ei edes suhteessa omiin lapsiinsa ja heidän tulevaisuuteensa. Hän järjestelee asiat aina rahankiilto silmissään. Tämä teos sisällöltään resonoi tähän aikaan monella tavalla, vaikkapa siten, että pikavippeihin sortuneet käyttävät usein niitä elämänsä turhuuksien toteuttamisiin.

Saituria ei tyylillisesti viedä epookkiin, vaan eräänlainen aikakasautuma luodaan esityskokonaisuuteen - barokkisen ajan musiikista, nykyaikaisemmasta puvustuksesta ja lavastuksesta. Jori Halttunen on saituri.

https://www.lahdenkaupunginteatteri.fi/produktio/250/saituri

 

 

 

Ilkka Laasonen kuvaili vielä klassikkokolmikosta poikkeavaa syksyn neljättä teosta.

 

Heidi Räsänen ohjaa Kultarinta-nimisen Anni Kytömäen kirjoittaman näytelmän. Kytömäki käsittelee teoksissaan paljon luontoa. Luonto on siinä hyvin keskeinen elementti,ja ihmisen suhde luontoon. Tämä tarina keskittyy isän ja tyttären tarinaksi ja sen pääsisältö sijoittuu maailmansotien väliseen aikaan. Isä on luonnontieteilijä ja myös tyttö omaksuu luontevasti rakkauden ympäristöön ja luontoon. He joutuvat eroon toisistaan, mutta tässä tarinassa luonto auttaa heidät takaisin yhteen. Tarinassa on myös luonnon myyttiset ja elämän inhimilliset puolet. Ari-Pekka Lahti on tehnyt tekstistä uuden näyttämösovituksen, joka esitetään nyt ensi kertaa.

https://www.lahdenkaupunginteatteri.fi/produktio/251/kultarinta

 

 

Juliste%20syksy%202020%20teatteri.jpg

 

Lis%C3%A4liite.jpg