<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Tutkijoiden yö  researchers_in_europe_logo.gif

 

Lahden tutkijoiden yössä, euroopanlaajuisessa tavallisen kansan ja tutkijoiden kohtaamistapahtumassa 26.9.2008 oli mieliä avartava meininki: kävijä sai kokeilla lihaksiensa puristusvoimaa, mitata itse nokkelasti verenpaineensa, tehdä kemiallisia analyyseja, monenlaisia arviointikokeita, testata eri alojen tietämystään ja tietenkin kuulla ja nähdäkin monen tiedealan asiantuntijain esityksiä uusimmista tutkimuksista.

 

 1947820.jpg

Tutkijoiden yön Luonto-ilta veti salin lähes täyteen kaupunkiluonnosta kiinnostuneita Lahden ja lähialueen kansalaisia.

 

Lahden kaupungin luonto ja sen tila oli Veikko Neuvosen, lahtelaissyntyisen innostavan luontojournalistin vetämänä yleisötapahtumana mittavin: kuusikymmenpäinen lahtelaisyleisö oli löytänyt tilaisuuteen, jossa alan huippututkijat vastailivat pääasiassa etukäteen lähetettyihin kysymyksiin kaupungin luonnon muutoksista, eläimistöstä, kasvustosta ja koko kaupunkimme luonnon terveydestä sekä tulevaisuudesta.

 

Maan mainiot asiantuntijat

 

1947878.jpg

 

Prof, Martin Romantschuk HY, assistentti Laura Kainiemi TKK, illan juontaja luontotoimittaja Veikko Neuvonen sekä

 

1948020.jpg

 

erikoissuunnittelija Eira Rosberg TKK ja prof. Heikki Setälä HY saivat yleisön innostumaan ja kyselemään Lahden luonnosta.

 

 

Lahden asukkaan ekologisen jalanjäljen - käsite, jolla mitataan ihmisen vaikutusta luonnossa – todistettiin ulottuvan sadan kilometrin säteelle Lahden keskustasta piirtyvälle alueelle. Siten ihminen päästöineen, liikenneratkaisuineen, elintapoineen ja jätteineen on luonnonmuutosten keskeinen ja laajimmalle alueelle vaikuttava luonto-olento. Ja juuri ihmisen jäte on ylivoimaisesti eniten luontoa tuhoava, sen tasapainoa muuttava aikaansaannos. Mitä vähemmän jätettä, sitä paremmin luontomme ja sen monimuotoisuus voi.

 

Vuoden hallattomien päivien määrä on vähentynyt jo parillakymmenellä, sadekausia siis riittää. Tosin yksi asia on muuttunut sään lämpenemisen mukana parempaan suuntaan: roudattomien päivien lisääntyessä mikrobeille, maan elämää ylläpitävälle pieneliöstölle annetaan yhä pidempi aika toimia luonnon kiertokulun hyväksi. Yksi laiha lohtu sentään.

 

 

Ruippivat, itsemajoittamamme ja itseruokkimamme kesäasukkaat

 

Päijät-Hämeen merkittävimpiä yksittäisistä lintukohteista on Vesijärven sataman aallonmurtaja. Sen jälkeen kun aallonmurtajan maayhteys katkaistiin, naurulokkien kolonia on kasvanut siinä vuosi vuodelta nykyisiin huippulukemiin. Noin 2000 parin yhdyskunta on tämän viime vuosikymmeninä jyrkästi taantuneen lajin yksi suurimmista sisämaayhdyskunnista.

 

Lokkiongelmastakin saimme uutta ja täsmentävää tietoa. Lokkiongelmaa ei olisi, jos ihmisen virheratkaisut ja ihmisen jätökset olisivat hallinnassa.

Lahden naurulokkiyhdyskunta on löytänyt luonnonvihollisista vapaan mainion pesimä- ja kotipaikan. Sen on lahtelaisinsinöörien suunnittelema ja perustama keinotekoinen pitkä aallonmurtaja, kivi- ja sorasärkkä niille suonut.

 

1947892.jpg

Aallonmurtaja ravintolalaivarykelmän takana Lahden satamassa

 

Kun muutaman kymmenen metrin päähän rannalle on ihmisen nälän ja oluenjanon tyyssijat, ravintolalaivat ankkuroineet itsensä laituriin, on herkkuravinnon paikkakin aivan parin siiveniskun päässä. Eikä päivittäinen käynti yhdessä harmaalokkien kanssa välillä Kujalan ihmisen jätöksiä täynnään pursuavalla kaatopaikalla ole kuin seitsemän kilometrin hapekas, muutaman minuutin vaivaton siivittely näille lokkiharvinaisuuksille.

Tiesittekö, että näitten vieraittemme jätöksien osuus Vesijärvemme kuormittamisessa on silti kovin vähäinen, vähäisempi esimerkiksi kuin lahtelaiskoirien.

Kaikki emme tienneet sitäkään, että nämä rauhoitetut naurulokit ovat vain kesäasukkaitamme. Kolmen ja puolen kuukauden lahtelaisasumisensa jälkeen ne muuttavat muille maille, palatakseen taas seuraavana kesänä.

 

 

 

 

Kissat kehrääväiset

 

Lahtelaiskissojen määrää eivät tutkijat vielä ole ehtineet laskea. Heidän arvionsa on noin ja vaikkapa kaksituhatta yksilöä.

Suuri osa kissoista on leikattuja, verrattain vähän luonnollemme vahinkoa aiheuttavia sisäkotikissoja. Ne sentään lasten hiekkalaatikoihin siististi kakan laskettuaan sinne sen myös peittelevät.

Kissat kuitenkin peto-ominaisuudessaan pyydystävät vuosittain 15-20 lintua per katti. Saaliiksi päätyvät linnut ovat useimmiten nuoria yksilöitä, poikasia. Vuoden saldona kahdentuhannen lahtelaiskissan eläimellisyys verottaa Lahdessa siis 2000x20= 40000 visertäjäämme. Kissojen lintusaldo on kuitenkin tätä paljon suurempi: ne kun ahmivat mieluusti myös monen pesän munat viiksiensä alle.

Oravien laskuakaan tutkijat eivät vielä Lahdessa olleet tehneet. Lahden lintukantaan  oravan vaikutus kaikkiruokaisena petona on tutkijoiden mukaan vähintään kissojen tasoa.

Muista eläimistä, kuten ketuista ja peuroista saimme tietää: niitäkin on Lahden alueella runsaasti, kettuja ihan keskustassakin.

 

 

Kotilo uudehko Lahteen muuttanut

 

Lehtokotilo (Arianta arbustorum) on Lahden luonnon melkoisen tuore tulokas. Sitä esiintyi aikaisemmin erityisesti Porvoon seudulla ja Keski-Suomen lehtomaisemissa. Nyt se on elinvoimissaan hämäläisissä kaupungeissa, suorastaan vaivana Lahdessakin, varsinkin seudun omakotitalojen pihoissa. Sen ruokavalio on pehmeät kasvit, herkkuna nokkonen, mutta kaikki pehmeä vihreä kelpaa sen ahmattiin suuhun.

Taas tuli lisää tietoa.

Lahden lehtokotilot ovat vielä toistaiseksi uutta kantaa. Lähtöpaikkakunnilleen ne ovat onnistuneet jättämään pahimmat vihollisensa: loiset. Siksi ne vielä jonkin aikaa elävät kuin euroopankeisarit  Lahdessamme.

Tuleva luonnon tasapaino on ennustettavissa jo nähdyillä esimerkeillä: on havaittu harakan hakkaavan kotilon kuorta rikki ja sitten popsivan makupalakseen koko tapauksen. Kun linnustomme harjaantuu, kotiloiden määräkin siis kohtuullistuu. Jäämme odottamaan myös omille kotiloillemme ilmaantuvia loisia.

Ovatpa keittiömestarimmekin viinissä haudutetun, ensin ulosteistaan tyhjäksi lypsetyn ja marinoidun lehtokotilon maukkaaksi ja ruokaisaksi herkuksi havainneet!

 

 

Lahden vedet  - vedenpaisumuksen ja tuhon partaalla

 

Maamme muuttunut – lämmennyt, sateistunut, arvaamattomasti ennustettava – ilmasto sai asiantuntijoilta monta merkittävää havaintoa.

Lämmenneen ilmastomme veden määrä aiheuttaa jo nyt kuntatekniikassa ongelmia. Vanhat sadevesiviettoviemärit eivät enää riitä kooltaan veden suurta määrää kuljettamaan, niitä on suurennettava, uusia rakennettava jo paljon suuremmiksi. Ilmastonmuutos tulee kalliiksi.

.

Ranta-Kartanon kaavasta päättävien kunnanvaltuutettujemme (heitä en yleisössä nähnyt) olisi hyvä ollut tietää tämäkin. Vesijärvemme happikato ja typettyminen, forsforoituminen jatkuu kaikista elvytystoimenpiteistä huolimatta ja hulevedet antavat siihen oman lisänsä: liikenteen päästöt ja ilman epäpuhtaudet sekoittuvat sadevesiin eli hulevesiin, jotka Lahden asfaltoidusta keskustasta ja sen kerrostalojen kymmenistätuhansista kattoneliömetreistä vesiviemäriin keräytyvinä miljoonaisina vesikuutiomäärinä johdetaan suoraan Vesijärveemme.

 

Käytännön sovellutusta

 

1947968.jpg

 

Ranta-Kartanon alue Linja-autoasemalta nähtynä uudenlaisessa ilmiasussaan hurmaa kansalaiset lähitulevaisuudessa?

 

On aika tehdä Ranta-Kartanosta todella Vesijärvemme pelastaja: kuoria se nopeasti asfalttikuorestaan, rakentaa se maailmanlaajuisesti kiinnostavaksi hulevedellä toimivaksi mallivesipuistoksi, imeytysaltaineen, viivytysaltaineen  sekä muuntaa jäljellejäävät paikoitusalueet  läpäiseviksi, omat ympäristömyrkkynsä kerääviksi ja maahan imeytettäviksi sekä istutuksin koristelluiksi silmän ja sielun terapoiviksi kuntalaisten kaunistuksiksi: kaiken taustalla takana näkyvä Vesijärvemme juomakelpoiseksi puhdistuneena.

 

 

Lopuksi kahden kesken saimme kysellä tutkijoilta heidän työstään Lahden luonnon ja samalla sen asukkaitten hyväksi.

Tyrmistyin: heiltä ei kukaan päättäjä tai asioita hoitava virkamies juurikaan ole erehtynyt neuvoa kysymään.

 

 

 

 

 http://www.lamk.fi/tutkijoidenyo2008/tapahtumat/

http://www.helsinki.fi/ecology/henkilokunta.htm

http://www.lahti.tkk.fi/