Kuva /Reuters/Sputnik         Presidenttitason keskustelua Natosta ja Ukrainasta  -  Venäjän Vladimir Putin ja Ranskan Emmanuel Macron

 

Tänään jo 103-vuotiaan isänmaamme alueista ja kansamme kohtaloista olemme jo koulussa saaneet jonkinlaisen käsityksen. Kaksi maailmansotaa olemme saaneet kokea, isoäitimme ja isoisämme ovat niissä henkensä ja voimansa uhranneet itsenäisen Suomen puolesta.

Suomi-Isänmaa ja me suomalaiset saamme näinä päivinä yhä useammin ystävyyden kaltaisia liittoutumistarjouksia ja monenlaisia yllätyksiä - joka päivä maailmansilmässä olevan Ukrainan valtion tilanteen mukana.

Viime päivinä media on pyrkinyt rinnastamaan Suomemme Ukrainan valtioon noissa tarjouksissa: meidän itsenäisyytemme kun on ollut samalla tavoin vaarassa Neuvostoliitto-naapurimme vallanpitäjien ahdistaessa meitä. Asioita silloin - kuten menneinä aikoina yleensäkin - ratkaistiin valtioiden välisinä sotina.

 

Ehkä lyhyt kertaus siis on itsellenikin paikallaan.

 

Presidentti J.K Paasikivi Lahdessa

Suomen ja Neuvostoliiton välinen sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta II maailmansodan jälkeen tehtiin vuonna 1948. Tämä YYA -sopimus päättyi Neuvostoliiton hajoamiseen Suomen ja Venäjän välisen noottivaihtokirjeiden virallisessa muodossa 1991.

YYA-sopimus Suomen ja Neuvostoliiton välillä allekirjoitettiin 6. huhtikuuta 1948. Allekirjoittajina olivat Suomen presidentti J. K. Paasikiven valtuuttama pääministeri Mauno Pekkala ja Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puhemiehistön (käytännössä kommunistipuolueen pääsihteeri ja pääministeri Josif Stalinin) valtuuttama pääministerin tehtäviä hoitanut varapää- ja ulkoministeri Vjatšeslav Molotov

Ennen YYA-sopimuksen purkamista Suomen julistautuminen puolueettomaksi onnistui Neuvostoliitto-Venäjän puolesta vasta Mihail Gorbatsovin hallinnon aikana 1989.

- Uusin, voimassa oleva Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välinen SOPIMUS suhteiden perusteista solmittiin 1992. Tämä 12 artiklaa sisältävä sopimus naapuruudesta on edelleen voimassa. Se ei sisällä sanaa ystävyys.

Jos jostakin valtiosta maailmassa voisi sen menneisyyden valtavaa, jatkuvaa muutosta muutoksen jälkeen edes vähän kertoa, niin Ukraina olisi jo Euroopan mittapuussakin ylivoimainen: Jo 300-luvulta ennen ajanlaskumme alkua Ukrainan varhaismenneisyyden muistaa vuoroin mongolien, juutalaisten sekä kreikkalaisen kulttuurin maana, sitten II  maailmansodan tuloksena se oli mm. natsivallan miehittämä, jolloin pelkästään Ukrainan juutalaisia tuhottiin 900.000.

 

. 

- Ukrainan neuvostotasavallasta tuli vuonna 1922 perustetun Neuvostoliiton ensimmäinen jäsenvaltio. Maailman suuriin tapahtumiin Ukraina kytketään myös Tsernobylin maailmaa järkyttäneessä yhdinvoimaonnettomuudessa 1986. Tänään Ukraina on entisen Neuvostoliiton hajottua siitä erkautunut osa, joka julistautui itsenäiseksi valtioksi 1991. Pinta-alaltaan se on suurin kokonaan Euroopassa oleva maa, asukasluku on yli 45 miljoonaa ja virallinen kieli ukraina.

Viime ajat se on jo pitkään ollut (itä)osaltaan teollinen savupiippuvaltio. Sen poliittista nykytilaa kuvaa noin 200 eri puolueen tuoma sekavuus, 70% kansasta puhuu ukrainaa ja loput venäjää. 

Ukrainan vuosituhantisen menneisyyden, poliittisen hajanaisuuden, väestörakenteen kirjavuuden ja suuren naapurin Venäjän vallanpitäjän ylivoimaisen ahdistavuuden vuoksi sille on syntynyt länsimainen tarve sitoutua läntisen maailmankatsomuksen kanssa yhteen sotilasliittona ja se hakee Naton* jäseneksi.

* Pohjois-Atlantin puolustusliitto[1])=poliittinen ja sotilaallinen liittoutuma, jossa on 30 eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista jäsenmaata.[

 

 

Yhtenä jatkuvana tiedotuksena meille suomalaisillekin on lähes joka päivä televisiossa kerrottu Natosta, esitelty meille jopa sellainen virkamies kuin Naton Suomen suurlähettiläs Klaus Korhonen. 

Tosin Korhonen, hänen edeltäjänsä ja koko Suomen Natoedustusto paritusinaisella suomalaisvirkailijallaan on ollut jo 15 vuotta voimissaan, asemapaikkana Bryssel - siihen kuuluu nykyisin myös kenraalijohtoinen Suomen sotilasedustajan 6-jäseninen osasto.

https://finlandabroad.fi/web/nato/edustusto

Tänään 17.2.2022 ministereitämme on neuvottelemassa Nato-maiden kanssa Brysselissä. 

On lähinnä arveluttavaa, että pieni Suomi puolueettomuutensa vuoksi päättäisi muuttua sotilaallisesti liittoutuneeksi valtioksi. Natolla on norjalainen pääsihteeri ja Naton eurooppalaisia joukkoja johtaa aina USA:n kenraali.

Suomen valtion puolueettomuus, puhdas ystävyys ja sotilaallinen liittoutumattomuus on siis koetuksella ja monen houkuttelijan ja houkuttimen ristipaineessa näinä aikoina.

Mitä mieltä olet, parahin lukijani  - oletko huolissasi?