Putapilvi.jpg

Lahteen on ajaa pöräyttänyt sulhaskandidaatti, jolla on korskeutta puheissa ja meriittiä teoissa kosia suurena, toivottuna sulhassankarina ketä vain ja saada oitis myöntävä vastaus. Kosija on tullut miltei Suomen Lapista, Sotkamosta kosimaan uudelleen nuorikoksi stailattua Lahti-neitoa, joka suomalaisen järviluonnon ja harjujen ujon luonnollisessa koskemattomuudessa on jäämässä kunnon kosijoilta kerta toisensa jälkeen järviensä rannoille ruikuttamaan.

 

Konsultti-juristi Seppo Juurikko esiintyi Lahden Historiallisen museon Teivaan hotellihankkeen  65 kuulijan täyttämässä yleisötilaisuudessa 6.9.2016 suurena visionäärinä, kuin vähintään puolet Suomeamme omistavana hurmurina, eikä tuloksetta: illassa istuneet vanhemmat valtuutettunaiset ja tyhjätaskuiset miespoliitikot puolueista riippumatta silmät loistaen olivat jo varauksetta hyväksymässä tällaisen sulhasonnenkantamoisen Lahti-neidon kosijaksi.

 

Huonollakin etäkuuloaistilla sai olennaisen sulhaskandidaatti-shemeikan avut ja aikeet selväksi. Juurikko omistaa tuolta Sotkamosta sanojensa mukaan (ainakin kerran konkurssit läpikäyneen) Katinkulta-hotelleiden perustamismeriitit vuosien takaa. Niinpä sulhomme kaavailee koko Etelä-Suomeen ulottuvan seitsemän maailmanluokan hotellin (Seven Heaven) hotelliketjua, joista ensimmäinen, eteläisin neitokainen Lahti sijoittuisi Vesijärvemme rannalle, ottosisar Kumpeli on jo asettunut Ruotsalaisen rantamaisemaan Heinolaan ja pohjoisempi serkku saa paikan Päijänteen rantaan Jyväskylään. Kaikille näille kolmelle seitsemän taivaan eteläisimmälle pilvilinnalle hän haluaa ehdottomasti kulkea suuria vesiä pitkin, päästä niitä myöden vesijätein toisesta toiseen sukuloimaan ja ties mitä tekemään ajankulukseen ja huvikseen.

 

Teivaan%20hotelli.jpg

Teivaan hotellihankkeen 2. luonnosvaiheen havainnekuva 6.9.16 kaupungista nähtynä. Sen viherkatoilla ilmeisesti lampaat syövät ruohoa pitkin talvea hotelliväen ratoksi. Yleisötilaisuudessa tosin pyydettiin kuvat vastaisuudessa piirrettäviksi sellaisina kuin ihminen maisemat näkee eikä tällaisina valheellisina lintuperspektiivinäkyminä.

 

Niinpä Teivaan hotellilla Lahden sulhaseksi tyrkyttäytyvä konsultti Seppo Juurikko on laadituttanut jo monia hotellikuvioita tuohon Vesijärven rantaan uudeksi hallitsevaksi kaupunkinäkymäksemme. Tyypillistä Lahden kaupungin nyt nähtävänä olevissa havainnekuvissa on, että hotellin pitää näyttää maccomieheltä, jota hotellirakennuksessa ilmentää korkealle taivaisiin törröttävä kuusitoistakerroksinen fallostorni. Näin mahtavuus saadaan myös lannistamaan meidän tavallisten eläväisten epäilyt ja vaimentamaan ne enintään kummasteluiksi sekä valtaosa meidät Lahti-neidon asukkaista toivottamaan avosylin sulhaspoika tervetulleeksi tämän syrjäisen Lahti-neidon helmoja heiluttamaan.

 

Entä millä tämä sulhaspoika sitten lupaa mällätä sanojensa takeeksi. Hän hankituttaa rahat kiinalaisilta ja intialaisilta tai muilta etäisemmiltä mailta pörssäreiltä ja miljonääreiltä, sillä Suomessa ei rahaa löydy. Tämä taitaakin olla asia, jossa sulhaspoika on täysin oikeassa. Tosin kaupunkimme Teknisen ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Pekka Komu huomautti, että rahaa pitää kysyä myös Venäjältä.

 

Luulen asiassa käyvän niin, että jos Katinkulta-projekteissa ryvettynyt sulhaspoika-konsultti onnistuu kosiossaan ja kaikki menee taas kerran (matkakeskus, oikoradan tuoma asukaslisäys, toriparkki, Möysänranta, Ranta-Kartano, Varikko, Keskustaeheytys, joukkoliikennefiasko, Aleksitoteutus, Nastola-Lahti -liitos ym) päin peetä, hän saa nauraa toimeliaisuutensa ilosta ja konsulttipalkkansa täydeltä näille pilvilinnoilleen ja laulella herkutellen myhäellen höynäytykselleen meille Lahti-neidon sukulaisille koko värssyn alusta loppuun:

 

Sinun kanssasi tanssin mä taivaisihin, lemmen seitsemäs taivas on meidän.


Vaikka hukkuisi maa kahden jäisimmekin, lemmen seitsemäs taivas on meidän.

 

 

 

Kyn%C3%A4%20alas.jpg

Tosiasioita

 

1. Taas kerran esiin putkahtavassa Teivaan hotelli-asiassa on tällä kertaa kaksi persaukista yhteisellä apajalla: suurvelallinen, rahaton Lahti-kaupunki ja Katinkulta-konkurssissa itsensä ja sadat veronmaksajat rahattomaksi putsauttanut konsultti Seppo Juurikko. Kummallakaan ei ole mitään taloudellisesti menetettävää, sillä veronmaksajat maksavat kaiken, mielettömimmänkin haihattelun.

 

2 . Jo vuonna 2006 Lakes, nykyinen Ladec eli Lahden seudun kehitysosakeyhtiö palkkasi Seppo Juurikon Teivaan hotellihanke -konsultiksi. Konsultithan tekevät työtä pyydettyä ja ottavat siitä oivan palkkion. Ei siis ole ihme, että tämäkin konsultti on piirrättänyt hotellivaihtoehtoja ties kuinka monta: kun ensimmäinen ei Ladecille ole kelvannut, sitten seuraavan ja taas seuraavan. Piirtäjänä on ollut arkkitehtitoimisto Arktes Oy (arkkitehti Paavo Karjalainen), joka tietenkin tekee työtä käskettyä, koska maksaja on taattu, kroisoksen lailla veronmaksajien rahaa käyttävä Ladec.

 

Karjjalaisen%20havainnekuva.jpg

Tämäkään vaihtoehto, havainnekuva 6, ei kelvannut Ladecille.

 

3. Teivaan hotelliasiasta 6.9.16 pidetyn yleisötilaisuuden kutsussa esitettiin aloitteen Teivaan hotellille Vesijärven rantaan tulleen yksityiseltä taholta. Tieto on väärä. Ladecin, vaikka onkin itsenäinen osakeyhtiö yli 70 työntekijällään, toiminta ja palkkaus toimii pääasiassa lahtelaisten veronmaksajien (75,7 %) varoin. Tällainen yhtiö ei ole yksityinen taho, vaan sen toimivuus taataan Lahden kaupungin budjetissa. Demokratiasta tämänkaltaiset yhtiöt ovat kylläkin tosi kaukana ja toimivat tässä Teivaan hotelliasiassa täysin omavaltaisesti. Se, että Ladec haluaa Vesijärven rantaan hotellin, on jo suunnittelulähtökohdistaan vailla demokraattista päätöstä ja selvästi kansanvaltaisen yhteiskunnan vastaista toimintaa.

 

4. Kyseenalaiseksi Teivaan hotellin kohdalla asia nousee juuri kytköksestä Ladeciin. Lahden kaupungin keskeisen kaavapäättäjän, Teknisen ja ympäristölautakunnan sivutoimisesti kaupungin vuosipalkkaama puheenjohtaja Pekka Komu, on myös Ladecin täysipalkkainen toimihenkilö. Tällaisessa kaksoisroolissaan hän ei omaa asiallisesti eikä moraalisesti riittävää jääviyttä toimia demokraattisen päätöksen asettamissa rajoissa meidän kaupunkilaisten parhaaksi.

 

5. Maailmanluokan hotelleita ei ole vielä Dubaita lähempänä. Miten ne täällä eläisivät ja menestyisivät ympäri vuoden?

 

6. Katinkulta on alunperin tarkoittanut ulkoisesti kultaa muistuttavaa, mutta arvotonta materiaalia. Kansanperinteestä ammentava sanasisältö on siis totta tämänpäivän Lahdessakin.

 

https://www.lahti.fi/palvelut/kaavoitus/salpausselka-teivaan-hotelli

 

http://www.ladec.fi/ladec