Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos vastasi Suomen Pisa-tutkimuksesta. Kuvassa tutkimuslaitoksen Arto Ahonen selostaa tutkimuksen tuloksia Opetusministeriön järjestämässä tiedotustilaisuudessa 5.12.2023. Alla linkki tiedotustilaisuuden taltiointiin
https://www.youtube.com/watch?v=DlSY7GomQuU
Pisa-tutkimus on OECD:n 82 jäsenmaan yhteinen tutkimusohjelma, joka tuottaa tietoa koulutuksen tilasta ja tuloksista sekä koulun ulkopuolella tapahtuvasta oppimisesta kansainvälisessä vertailukehyksessä. Tutkimuksessa selvitetään, miten 15-vuotiaat nuoret hallitsevat tulevaisuuden kannalta keskeisiä avaintaitoja, millaiset tekijät vaikuttavat näihin taitoihin ja miten taidot kehittyvät ajan myötä.
Suomalaisen yhteiskunnan tila alkaa olla jo täysin pisahtanut. Liittyminen länteen on ollut välttämätön pakkosauma mielipuolisen suuren naapurin sotahulluuden katveessa, mutta muussa lännen uhossa ja korskeudessa on samalla jäänyt täysin varjoon lastemme ja nuortemme oppivelvollisuuden toteuttaminen.
1.Peruskoulun kehittäminen on vuosi vuodelta korkeimman opetusta järjestävän viranomaisen, opetusministeriön, korkeimman viranhaltijan nimittämisessä toteutunut miltei säännönmukaisesti täysin opetukselle perehtymättömän henkilön poliittisena nimityksenä.
2. Samoin ministeriön alainen opetushallitus ja sinne nimitetyt viranhaltijat ovat ymmärtämättömyydessään ja tutkimuksiin perehtymättömyydessä jymähtäneet ohjeistuksissa ja paimenkirjeissä suurissa linjoissa kuin tyytyväisinä täysin paikoilleen. Oppilas ja hänen ainutkertainen persoonansa on täysin sivuutettu kaikissa korkeimmissa koulutusjärjestelyissä ja niiden rahoituspäätöksissä.
Suomalaisnuorten Pisa-tulokset ovat romahtaen jatkaneet laskuaan.
Matemaattisten aineiden opettajien liiton toinen varapuheenjohtaja, matematiikan opettaja Tuula Havonen, Opetushallituksen kasvatuksen, koulutuksen ja osaamisen johtaja Jarkko Niiranen, Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Aino Saarinen ja Kemianteollisuuden osaamis- ja vetovoima-asioiden johtava asiantuntija Anni Siltanen keskustelivat Annika Damströmin juontamassa A-studio -ohjelmassa.
https://areena.yle.fi/1-3229465
Kuin itsenäisyyspäivämme 2023 muistutukseksi sen aattona 5.12.23 saimme onneksi seurata silmät ja ajatukset avaavan, suorapuheisen, suoraan totuuden kertovan ja perustellun ajankohtaisohjelman Pisa-tutkimuksesta A-studion ajankohtaisohjelmana Annika Damströmin toteuttamana. Viime tiistaina julkaistujen tuoreiden Pisa-tulosten mukaan suomalaisnuorten osaaminen on jatkanut heikentymistään niin matematiikassa, lukutaidossa kuin luonnontieteissäkin.
Opetushallituksen edustaja ympäripyöritteli ajatuksiaan ja miltei toisti vanhoja, meille kaikille tuttuja jossitteluja ja kehitteillä olevia suunnitelmia. Hänen olisi pitänyt sanoa jo pelkkien Pisa-kehityskäyrien perusteella, että me oppivelvollisuuden toteuttamisesta vastuussa olevat virkailijat ja toimijat olemme täysin epäonnistuneet koulutuksemme ja kasvatuksemme kehittämisessä, ja esittää julkinen anteeksipyyntö viranhoidostaan. Tosiasiassa olemme pudonneet peruskoulutuksen vertailtavuudessa muihin 81 vertailumaahan verrattuna jo niin kauas kärjestä, että täydellinen suunnanmuutos toimenpiteissä ja virkakunnassa on tehtävä nopeasti.
Ainoa kolmesta keskustelun asiantuntijasta, joka uskalsi nimetä suoraan koululaitoksemme pieleen menon, oli yliopiston lehtori, joka näki koulun sisälle ja sen jymähtäneisyyden syihin:
Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Aino Saarinen luetteli tiistain A-studiossa viisi merkittävintä syytä siihen, miksi Suomen Pisa-tulokset ovat laskeneet. Saarinen sanoi, ettei aika riitä kaikkien ilmiötä selittävien tekijöiden luetteluun, mutta hän listasi viisi omasta mielestään tärkeintä syytä.
https://areena.yle.fi/1-67356344
1. Opettajan rooli on liian vähäinen. Saarisen mielestä opettajan rooli on tällä hetkellä liian vähäinen siihen nähden, mitä tutkimusnäyttö sanoo.
2. Liian pienille oppilaille annetaan monissa kouluissa liikaa vastuuta. Saarisen mukaan itsekontrollin ja oman toiminnan ohjaamisen taidot kehittyvät todella hitaasti iän myötä. Hänen mukaansa Pisa-aineistostakin käy ilmi, että 30-40 prosenttia 15-vuotiaista ei koe osaavansa aikatauluttaa ja ohjata omaa oppimistaan.
3. Digilaitteiden yleistyminen. Saarisen mukaan digitaalista oppimista ei pitäisi soveltaa kaikkeen. Hänen mukaansa esimerkiksi lukutaito kehittyy paremmin paperisten kirjojen avulla.
4. Oppimisympäristöt. Saarinen näkee vikaa myös oppimisympäristöissä. Ongelmia voi Saarisen mukaan olla esimerkiksi melutasossa, ryhmien koossa ja ryhmien pysyvyydessä.
5. Inkluusio. Erityistä tukea tarvitsevia oppilaita käsitellään yhtenä joukkona, vaikka todellisuudessa siihen kuuluu monia erilaisia alaryhmiä. Saarisen mukaan esimerkiksi näkövammaisten oppilaiden mukanaolo luokassa tutkitusti auttaa muiden oppilaiden oppimista ja hyvinvointia. Sen sijaan käytöshäiriöisiä oppilaita ei välttämättä kannattaisi laittaa niin sanottujen tavallisten oppilaiden kanssa samaan luokkaan.
Lahen uutisia -toimituksessa olemme asiasta viestineet yli viisitoista vuotta, puhutelleet vastuullisia lautakuntien ja vastuuntuntoisia valtuuston jäseniä, kirjoitelleet artikkeleita mielipideosastoihin Etelä-Suomen Sanomiin ja Helsingin Sanomiin ja ottaneet kantaa asiaan medioissa. Aina olemme saaneet niin vastaavilta lautakunnan jäseniltä, kaupunginhallitukselta kuin varsinkin lahtelaisvirkailijoilta selvitykset, että kaikki on tehty oikein.
Juuri edellä Aino Saarisen luettelemilla tutkituilla ja käytännössä koetuilla asioilla perustelimme lahtelaiselle opetuksen ja kasvatuksen kehitysjohtajalle tarvetta nopeaan suunnanmuutokseen kaupunkimme perusopetuksessa. Turhaan. Onneksi lahtelaiseen koulukaaokseen pääsyyllinen virkamies saatiin muuttamaan Espooseen, mutta tilalle on näköjään tullut samanlaista virassa hyvää palkkaa nauttivaa, kyvytöntä, suunnan muutosta karsastavaa, tulevaisuudesta, perusopetuksesta ja koulutuksesta täysin ymmärtämätöntä, näköalatonta virkakuntaa.
Meillä Lahdessa kuntapäätöksissä määrärahat ovat opettajien lisäkiinnittämiseen pienentyneet, sillä rahat ja kiinnostus on tuhlattu kouluelämän kannalta vahingollisiin mammuttisten, monisatapäisiä oppilaslaumoja käsittävien kampusrakennuksien suunnitteluihin ja rakentamisiin valtuuston yksimielisillä päätöksillä. Niiden perusteina on säännönmukaisesti ollut pyrkiä aina suurimmaksi koko valtakunnassa oppilasmääriltään. Ja mikä pahinta, tällainen laumakäsitysideoitu koulunpito on liian monelta ainutkertaisen yksilölliseltä oppilaalta evännyt koulun mielekkyyden ja koulutuksen tuloksellisuuden suurelta osin tai täydellisesti.
Tuloksellisen ja yksilöllisen oppilaan mahdollistava opetus on saanut Lahdessa vain joissakin liiteasiakirjoissa mainintoja tai kannanottoja, valtuutettujen aloitteita, joita ei ole pidetty kiireellisinä, vaan niiden käsittelyäkin on siirretty kuukausikaupalla. Todellisuudessa kunnalla olisi suuri liikkumavara koulupäätöksien tekemisessä niin, että olisimme kunniaksi jokaiselle oppilaalle, palauttaisimme huoltajien luottamuksen lahtelaiseen peruskouluun.
Liitteenä kolme tämänvuotista Lahen uutisia -vuodatusta, joista lukijani voi päätellä, miten tietämätöntä kaupunkimme opetuksesta vastaava lautakunta ja kaupunginvaltuusto ovat peruskoulumme tilasta ja opetuksen todellisesta vaikuttavuudesta jokaisen lapsen ja nuoren oppivelvollisuuden suorittamisen edellytyksistä täällä Lahdessa.
https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2023/01/kansanedustajaehdokkaiden-karsinta
https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2023/04/opettajat-sovittelijoita-leikkimaan
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.