Lokatanssit%20etsivu.jpg

Lahdessa on tanssille tilaa - tehdä, harjoitella, opiskella, esittää ja katsoa.

Tällaisen nykytanssille moukan teatterikriitikon on hyvä joskus tuulettaa itseään muullakin kuin teatterilla ja näyttämötaiteella. Tosin teatteriproduktioihin useimmiten liittyy tanssillisia elementtejä, joissa näyttelijät joutuvat kehonsa äärirajoille liikuntaeksperttien koreografioiden askelluksissa, ajoituksissa, plastisuudessa ja yhteisilmaisussa: itsellänikin on kokemusta jo miltei neljänkymmenen vuoden takaa suuren tanssihurmaajatar Marjo Kuuselan kanssa teatteriesitystä kykyjemme ja jäsentemme äärirajoilla valmistaessamme.

Tanssitaiteen tekniikassa on minulle paljon täysin käsittämätöntä. Miten tanssitaiteilijat pystyvät koko kehonsa, erityisesti lantion, pään ja hartianseutunsa ottamaan tasaveroisina mukaan kehonsa ilmaisuun: liikkeet ja koko ihminen näyttää maallikosta luonnottomalta notkeudessaan, aivan kuin kaikki ihmiskehon osat olisivat raajoja, ylimääräisiä palloniveliä, jousia ja vipuvarsia täynnä.

Sain Lokatanssit 2016 -tapahtumassa mielenkiintoisen, monisisältöisen kaksituntisen rautaisannoksen lahtelaisesta, innostuneesta ja innostavasta nykytanssista, sen koreografioiden luomia illuusioita ihastellen ja teosten mielikuvitusta avartavista tulkinnoista uusina taidekokemuksina nauttien.


LOkatanssit%20julistekuva.jpg

Lahden Tanssiopiston Spirals tuntui Heini Tuoresmäen luomassa koreografiassa lokatanssien mielenkiintoisimmalta ja ehyimmältä teokselta liikekielensä korkkiruuvimaisen yksinkertaisessa pääteemassa ja tanssinsa puhdaslinjaisessa toteutuksessa. Tulkinnan tyylikkyys puvustuksineen, eleganssi tanssimuunnelmineen tavoittivat hallitun eheän yhteisilmaisun kokonaisuuden.

Esiintyjät Jenna Linda, Erica Riihelä, Ida Roos, Emma Hämäläinen, Petra Keränen, Saara Aaltonen, Ida Lehtomäki, Elisa Tikkanen, Emma Yildrim, Carita Helminen

 

LOkatanssit%20julistekuva.jpg

Leena Keizerin TaikaTarinat saimme kokea jo syksyisessä Taidelauantaissa 3.9.16 vielä melkoisen raakileena toteutuksena Konserttitalon päivänvaloisella kivilattialla. Nyt tanssiteoksen monet elementit, musiikki, tarinan tiivistetty kokonaisuus, yhteisliikkeiden täsmällisyys olivat jo kypsyneet pitkälle kohti taikamaailman henkeä ja valmista, ammattitaitoista esitystä. Raikkaan kirkasväriselle esityksen puvustukselle täysin musta interiööri oli ratkaisevasti eduksi. Vieläkin lapsia ajatellen tarina varioi liian monessa teemassa, sen rytmi katkeili turhaan muutamassa pitkitetyssä sivujuonteessa.

Esiintyjät Leena Keizer ja Lotta Halinen

 

LOkatanssit%20julistekuva.jpg

Koulutuskeskus Salpauksen akrobaattinen, sirkusmaisen taitava kokeilu vei mielialamme suuriin inspiraation mielikuvituksellisuuden maailmoihin. Esityskonseptin ideana oli kokeilla näiden taitavien sirkustaiteilijoiden valmiuksia reagoida esitysareenan tapahtumiin heti, impulsiivisesti, vaistomaisesti, silmänräpäyksellisesti, ennenharjoittelemattomasti. Idea vaikutti kutkuttavan herkulliselta. Toteutusta heikensi kuitenkin yhden kohteena olevan esittäjän kerronta, josta ei oikein hahmottanut, pitikö se kuulla vai ei tai pitikö sen sisältöä aidosti seurata. Kokeiluna suurenmoinen idea ja taitava taiteiijoiden persoonallinen heittäytyminen tehtäviinsä oli kuitenkin mielenkiintoinen kokonaisuus. Jälkiosan musiikillinen herkku oli jo sellaista huumoria, samaan inspiratsionaaliseen henkeen, että oksat pois. Nauruhermot täysillä koetuksella saimme nähdä vähintään chaplinmaista ajatusleikin, kehon ja rytmin taituruutta, voimankäytön maukasta yllätyshuumoria, raikasta permantoakrobatian yllättävyyttä koko laajan salin täydeltä.

Esityskonsepti  Salla Santanen
Esiintyjät  Helmi Simola, Armas Lintusaari, Anselmi Kaisanlahti, Suvi Piirainen, Oskari Jauhiainen, Sini Napari, Andreas Fiskum Vatne, Anni Räsänen, Ghia Fieandt

 

LOkatanssit%20julistekuva.jpg

Lokatanssit päätti hallittu, visuaalisesti kauniin komea, liikekieleltään vaikuttavan vaativa, tyyliltään rauhaisan klassinen, maulla ja taidolla toteutettu monitaiteellinen teos Maa.

Kokeiluna ihastelen sanattomana tällaista rohkeaa, perusteellisesti monen taiteen ja tiedetutkimuksen suuntaan ajateltua esityskokonaisuutta: fakkiutuneet omiin taidelokeroihinsa jumittuneet taiteilijat kautta aikain ovat haaveilleet näitä maailman synnyn fantasioita ja totuuksia toteuttaa, mutta vähäisin ja arveluttavin lopputuloksin. Maa-teoksessa miltei kaikki osatekijät olivat mietitysti ja tulkinnallisesti kohdallaan. Sen antropologinen ja historiallinen filosofiakin avautui hienohiekkaisin jäljin meille menneisyydestä kertovaksi, ainakin sinne yhdistäväksi herkäksi symbolismiksi. Sitävastoin tekniikkana heitinlevyltä heijastetun sanataiteen tasoa - ihmiskunnan merkkikielen havainnollistamista - pidän vielä tulkinnan kovin keskeneräisenä, koulumaisen banaalina ilmaisukeinona, esityksen lausuntaa ja puhettakin vielä tasoltaan selkiytymättömänä ilmaisuasussaan ja sävyissään.

Rikkaan monisyiset musiikkivinjetit, visuaalisesti upea skenografia sekä kahden loistavan taitavan tanssijan tiivis, keskittyneen hallittu ilmaisu kuroi kokonaiskokemuksen täydellisyydessään unohtumattomaksi.

Konsepti  Taidekollektiivi Liiketila
Koreografia ja tanssi  Meri-Tuuli Risberg, Reetta Kinnari
Puvustus ja lavastus  Elina Koskelainen
Typografia ja live lettering  Marion Robinson  Lausunta  Elina Koskelainen ja Meri-Tuuli Risberg

Lokatanssit%20julistekuvaTV.jpg

Maa

http://www.liiketilakollektiivi.fi/