Pohjavesi%20Berliini-normal.jpg

Loistava esimerkki Lahden toriparkkirakentajille: Koska rakennetaan pohjaveden pinnan läheisyyteen, pohjavettä pumpataan taukoamatta perustuksista putkiin, puhdistetaan ja palautetaan takaisin luonnon kiertokulkuun. Pysyvä ratkaisu Berliinin Bode-Museumin edustalta 7.5.2013.

 

Vapaaseen sivistysyhteiskuntaan kuuluu mittava oppositio niin julkisessa sanassa kuin politiikassa ja kansalaiskeskustelu elää monivärisinä, moni-ilmeisinä lehtikirjoituksina, radio- ja tv-ohjelmina - vaan ei meillä Lahdessa. Olemme seuranneet harvakseltaan Etelä-Suomen Sanomien kirjoittelua Suomen monissa kaupungeissa jo virheratkaisuksi todetusta, toimimattomaksi, ylläpitokustannuksiltaan tappiolliseksi osoittautuneesta, kalliista toriparkista. Jo pitkään olemme suruissamme hämmästelleet valtalehtemme kehnoa keskustelukulttuuria. Kaikkialla maiilman totalitaarisissa valtioissa vielä sensuuria harrastetaan, Suomen lakien mukaan sen ei pitäisi olla maassamme mahdollista.

Yhä useamman lukijan havainnoimana lehtemme pääkirjoitukset ovat entistä mielenkiinnottomampia sekä säännönmukaisen asenteellisia muunnelmia totuudesta. Todelliset taloudelliset realiteetit sekä maanalaiset valtarakenteet kaupungissamme joviaalilta mieheltä vaikuttava lehtemme päätoimittaja Heikki Hakala jättää meille lukijoilleen kertomatta - myös toriparkki-asiassa. Suoranaisesta sensuurista ESS:ssa olen saanut todisteen tänäänkin.*

Lahden ehdottomasti kiinnostavin, rehellisin, suoraselkäisin ja taloudelliselta osaamiseltaan ylivertaisin kansalaiskeskustelun kirvoittaja on taitavasti kirjoittava ja tulevaisuuttamme ajatteleva kolmikko Christian van Niftrik & Esko Passila & Pekka Väisänen. Tällaista taloudellista asiantuntemusta Lahden talouskurjuuden pitäsi suorastaan huutaa avukseen. Kolmikolla on kansainvälistä, valtakunnallista sekä Lahti-tietoutta ihailtavasti jakaa meille kaikille. Omalla nimellään he uskaltavat kirjoittaa, koska taitavat ja tietävät asiat. Heidän suorasanaisuutensa ja idearikkautensa ärsyttää pikkuporvarillista poliitikkokuntaamme puolueesta riippumatta: kolmikon kirjoitukset ovat niin monipuolisesti yhteiskuntamme ongelmia ruotivia ja niihin korjaavia, selkeitä vaihtoehtoja antavia, tyhjentäviä, että politiikka jää toiseksi. Poliitikolle on katastrofaalisen masentavaa huomata tyhmyytensä ja kyvyttömyytensä, samoin kuin pikkuvirkamiehille, joita Lahteen on syntynyt mittaamattoman kallis leegio.

 

Kolme lahtelaista takinkääntäjää

Sain seurata kaupungintalon lehterillä kolmen takinkääntäjän käyttäytymistä valtuustossa ennen toriparkkipäätösäänestystä.

Eero Vainio (SDP), jota vielä viime vuonna pidin lupaavana, nokkelajärkisenä vasemmistopolitiikan tulevana komeettana, näytti pyrkyrikykynsä avoimesti. Hän kertoi, ettei häntä hetkauta, rakennetaanko toriparkki vai ei - asia on hänelle ihan sama. Sen sijaan hän kertoi, että häntä sieppasi se, että toriparkki yritetään niputtaa homekouluihin ja niiden kustannuksiin, ja aikoo moisesta tuohtuneena äänestää toriparkin puolesta.  Hän pyysi populistisesti toriparkkipuheenvuorossaan lisää rahaa johtamansa sivistyslautakunnan budjettiin uuden hallintovirkailijan tehtävän perustamiseksi. Miksei hän kysy rikasta konsernipankkia hallintokuntansa avuksi, sieltähän sai kepeästi 20 miljoonaa kaupunginjohtajan allekirjoituksella toriparkkiin. Itse työvuoteni koululaitoksessa tehneenä olisin luullut Eeron vaativan rahaa koulun sisäiseen kehittämiseen, lasten opetuksen ja hoivan parantamiseen, jotka sentään ovat hänen hallintokuntansa ydintehtäviä ja Lahdessa sekä koko valtakunnassa täysin kaaoksessa. Toriparkin vastustajien  terveydellisiin koulutilavaatimuksiin suivautuneena  Vainio haluaa myös viestiä, että se oli meidän toriparkin vastustajien oma vika, että hanke jatkuu, kun vedimme homekoulut keskusteluun. Aikamoinen populisti tuo Vainio!

Toinen takinkääntäjä oli vanha tuttavani Onerva Vartiainen (vihreät). Hän osoittautui puheenvuorossaan tietoineen ja ajatuksineen jo aivan liian vanhaksi valtuustoon. Sinänsä vilpitön Onerva viestitti nimittäin totena, että paikallinen Osuuskauppa Hämeenmaa on sijoittamassa varojaan toriparkkiin ja näin toriparkin rahoitus helpottuu - tietohan ei ole totta. Samoin hän kuvaili, miten hänen entisen oppikoulunsa, Lahden yhteiskoulun piha on nyt päivittäin täynnä opettajien ja oppilaiden autoja - toriparkki tuo siihen yli kahdeksankymppiselle Onervalle helpotuksen. Onerva oli ollut myös kokousta edeltäneessä valtuuston toriparkkitiedotustilaisuudessa - sitä hän ihasteli, kuvaili laajasti ja piti siellä kaupunginlakimieheltä saamaansa tietoa myös täysin totena. Hän ei  tajunnut, että tilaisuus oli pelkästään toriparkkilobbaustilaisuus, jossa varsinaiset kriittiset näkökulmat loistivat poissaolollaan. Aivan hirvittävänä katastrofina hän näki kaupunginhallituksen mahdollisen erottamisen. Niinpä tämä aikaisemmin kunnioittamani iäkäs kulttuuripersoonallisuus ilmoitti omista tiedoistaan vakuuttuneena, että hän tulee kääntämään takkinsa ja äänestämään toriparkin puolesta.

Kolmas takinkääntäjä on meille sadoille kaupunkilaisille jo kovin tuttu takinkääntäjä. Hän on kirvesmies Pekka Järvinen (vas). Häneen ei nykyisin luota mikään muu puolue kuin kokoomus, sekin vain saadessaan miehen äänestämään muita vasemmistovaltuutettuja vastaan. Näin on käynyt usein Pekka-ressukan kohdalla: aikanaan koululautakunnan useissa äänestyksissä, tärkeässä Ranta-Kartano -äänestyksessä ja Päijät-Hämeen koulutuskonsernin luottamuselimissä hän on halunnut näyttää vain populistisen minä-itsensä.

 

Tätä kirjoittaessani sain opikseni tiiviisti keskustella nuoren läheiseni kanssa, joka seuratessaan ikäistensä lailla toriparkkitapahtumia sekä kuunnellessaan pariin kertaan 13.5.2013 valtuustokokouksen suorat ja nauhoitetut puheenvuorot oli huomannut asiassa yhden lahtelaislainalaisuuden: toriparkkia vastustavien mielipiteet ovat aina yhteisöjen asialla, meidän kuntalaisten yhteistä hyvää pohtimassa ja siihen johtavia ratkaisuja etsimässä. Toriparkkimyönteiset ovat sitä vastoin kovin itsekkäästi minä-itse-tietoisia, kuten Eero Vainio, joka kertoi pienen pinnansa pettämistilassa tehneensä takinkäännös-äänestysratkaisunsa, tai Onerva Vartiainen, joka vilpittömyydessään ymmärtämillään faktoilla ja kaupunginhallituksen hajoamispelossa päätyi takinkäännökseensä sekä Pekka Järvinen, joka ei vuosikausiin enää ole saanut huomiota muuten kuin näyttämällä ryhmäkavereille takinkääntäjä-minä-itsensä asiassa kuin asiassa.

*Toriparkkimyönteisen päätoimittaja Heikki Hakalan päätös, että ”minun Etelä-Suomen Sanomani ei enää julkaise toriparkkikriittisiä mielipiteitä, koska asia on nyt käsitelty valtuustossa”, on tällaisen keskustelukulttuurin minä-itse-päätösten pohjanoteeraus, sivistyneen journalismin häpäisy.