1249994516_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Rehtori kutsuu nimeltä ekaluokkalaisten onnelliseen hevosenkenkäpiiriin 58 koulutietänsä aloittavaa - äitien, isien ja isovanhempien todistaessa liikuttuneina yksilöhistoriallista koulutapahtumaa.

Koulutielle tänä vuonna oppivelvollisuuttaan suorittamaan lähtee noin 57.000 seitsemän ikävuottaan täyttävää suomalaislasta. Koulutien aloittaminen on yleensä riemukasta, ylvästä ja urheaa isoksi tytöksi ja pojaksi kertarysäyksellä muuttumista.


1249995483_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Näenkö jo tutun koulupihalaisten joukosta vai

1249995465_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

bongaanko sittenkin vain Aapiskukkoviirin koulun katonharjalta...

 

 

Tilastoilla peruuttamattomia päätöksiä

Viimeiset kymmenen vuotta Suomen ikäluokat ovat vaihdelleet 60.000 molemmin puolin. Laskusuunta on ollut oppilaitten väheneminen koko oppivelvollisuuskoulusta lähes 10.000 oppilaan vuosivauhtia.

Peruskouluja lakkautetaan edelleen noin sata vuodessa.  

Suomen syntyvyyden kasvu alkaa muuttaa suunnan lähivuosina taas nousuun: tilastokeskuksen mukaan peruskoululaisia on tulevina vuosina aina 1.000 edellisvuotta enemmän. Miksi siis lyhytnäköisesti lakkauttaa toimivia kouluja mainioine tiloineen!

 


Lahden koulutoimi näpertelee

Lahden koulutoimelta puuttuu kokonaan henkilö, asiantuntija, ihminen, joka puolustaisi lasten näkökulmaa, perheiden oikeutta saada monipuolista ja asiantuntevaa opetusta joka puolella Lahtea. 

Koulutusjohtaja jäi eläkkeelle, viransijaisuutta hoitaa heikolla kommunikointitaidolla varustettu Kehittämispäällikkö ja Opetuspäällikkö ahertelee kovin turhanaikaisten ja vanhahtavien  ongelmien parissa: hän yhdessä rehtoreiden kanssa valmistelee yhtenäistä todistuslomaketta kaupungin kaikille kouluille, vaikka…

vaikka..

Lahden koululaitoksen opetussuunnitelmassa, josta vanhemmat voisivat seurata lasten opiskelupäämääriä ja sisältöä kunakin kouluvuotena, on auttamattomasti vanhentunutta ja sisällöltään virheellistä, harhaanjohtavaa tietoa. Eikö sen uudistaminen olisi paljon kiireellisempää kuin jonkin planketin ulkoasu?



Suomen koululaitos - minne menet

Suomalainen koulu tarvitsee nyt ja heti jämäkkyyttä, selkeää johtoa ja tilanteen hahmottamista. Opetushallitus on syytänyt viimeiset vuodet miljoonittain veronmaksajien rahoja kaikenlaisiin epämääräisiin hankkeisiin - kuten Pokse I ja Pokse II, Alpo, Paras, Polkka - ilman tulosta: kouluongelmat ovat vain lisääntyneet, erityisopetuksen määrä huimasti kasvanut. Entä mitä kouluumme on tulossa lähiaikoina?

Suomi on pilkkomassa ja mylläämässä maailmankuulun (Pisa) oppivelvollisuuskoulunsa. Mylläystä harjoittaa salaa maan ylin kouluhallinto, Opetushallitus (komentajanaan Opetusministeriö). Se laatii julkisuudelta piilossa lakiluonnosta Eduskunnalle.
Lain henki on tekohumanistinen ja  tulos romuttamassa koko suomalaisen maailmankuulun koulun. Nyt ehdotonta, pitkäaikaista, asiantuntevaa erityisopetusta saavat oppilaat ujutetaan tietoisesti yleisopetukseen luopumalla asiantuntijapäätöksistä (lääketieteelliset tutkimukset, psykologit) ja muutetaan ne hallintopäätöksiksi, perustana oppimisen edistyminen.

Erityisopetussiirroista luovutaan – kun ei ymmärretä, että juuri kokopäiväisessä erityisopetuksessa, rauhallisuudessa, kokonaisvaltaisesti oppilaan edellytyksiä kehittävässä ilmapiirissä oppilas pätevimmin, nopeimmin ja tuloksellisimmin saadaan yhteiskuntakelpoiseksi. Uudistuksessa erityisoppilaan omavauhtinen oppimisaikataulu ja opiskelu estyvät, normaalioppilaan tiedonsaanti ja opiskelurauha katoavat - häiriöt vaikuttavat potenssivauhdilla koko koululaitoksen ilmapiiriin.

Koulu muutetaan rauhattomaksi, keskittymättömäksi, hallitsemattomaksi ja lopulta  heikkotulokselliseksi sekä vastenmieliseksi oppilaille, opettajille ja lasten huoltajille. Miksi?

Kuvailemani koulu-uudistus nielee valtavasti rahaa jo ennestään lomautuksissa, hankintakielloissa, rakentamis- ja korjauslykkäyksissä kituvassa maan koululaitoksessa.

Lakiehdotuksen käytännön toteuttamiseen tarvitaan palkattavaksi lisää erityisosaamista, erityisopettajia, koulunkäyntiavustajia. Onko tällaisen lakiuudistuksen aika nyt, kun rahaa ei ole?  

Onko uudistukselle pedagogista pohjaa? Ei ole.

1247113439_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Koulu on ihmisen ainutkertainen, monivuotinen, vaikuttava kokemus. Osaammeko järjestää ja hoitaa koulumme lasten ehdoilla? Tämänpäiväisen ekaluokkalaisen ensimmäisen koulupäivän ihastunut lausahdus meidät siihen velvoittaa:

" Siellä oli kivaa - kaverit, opettajat, ruoka - kaikki!"

 

http://www.stat.fi/til/erop/tau.html

http://www.lahti.fi/www/cms.nsf/pages/6B464C2F1FAFDAC8C2257173003E2B38