Tusina erilaisia äänimaisemia on unohtumattoman vaikuttava, kiinnostava, hauska ja aidosti luonnonläheinen kuvallisen ja äänellisen viestinnän sykähdyttävä kokonaisuus. Se on tehty tunnelmalliseen, jännittävyyttä täynnä henkivään Erstan Kartanon kapeaan kuusikujaan, jossa kuuset kuiskivat kertomuksia. Teoksessa on mukana kahdeksan eri kaupungin luontotunnelmia runoina ja ääninä. Itse luen tämän teoksen koko Biennalen pääteokseksi - tekijöinään toistasataa luovaa persoonaa ja tuloksena kirjallisuuden, luontoajatuksen, kuvallisen ja äänellisen viestinnän täydellinen merkkiteos

Teoksen kuusikujassa voi rauhassa kuunnella ja katsella puista kurkistelevia hahmoja, kuunnella pikkukertomuksia, hyvin tulkittuja tarinoita, runoja ja ääniä tunnin verran niin halutessaan tai käydä muutaman kerran jotakin mieluista kuusen kuiskintaa uudelleen kuulemassa. Itse jaksoin halusta kokea Miikka Siltalan Pelottava lintuluoto -ääniteoksen, Anssi  Känsälän ja Katja Kaulasen teos on huumorissa, luontokokemuksessa, taitavassa sanattomassa lintuääni-imitoinnissa ja todellisessa ympäristökokemuksessa uutuusesimerkkinä kahden taidelajin hienosisältöinen riemastuttava esitys.

Lahdella ja erityisesti sen Nastolalla on omasta takaa syytä ylpeillä kulttuurisesta maailmasta, elämästä ja sen ilmiöiden, taiteen mukanaan tuomasta ainutlaatuisuudesta, jota saa kokea Kaarisillan toimintakeskuksen Erstan kartanon sympaattisessa, hivelevän toiminnallisessa ja fyysisesti komeassa toimintakeskuksessa ympäri vuoden.

Alkuaan kehitysvammaisten aikuistuvien nuorten peruskoulun jälkeisen täysin suunnittelemattoman ja järjestämättömän tulevaisuuden, erityisnuorten monien eri elämänmahdollisuuksien takaamiseksi ja mahdollistavaksi perustettu yhteisöllinen, ammattiohjattu toimintakeskus on löytänyt vuosikymmenten aikana mitä mielenkiintoisimpia erilaisia muotoja toisenlaiselle, arvokkaana ihmisenä ja lähimmäisenä olemisen kenties elämämme tärkeimmälle tarkoitukselle.

Eveliina Narkilahti Lintupuu, akryyli kankaalle 2019

Koulutukset erilaisiin ammattimaisiin tutkintosaavutuksiin tähtääviin tuloksiin ovat saaneet jo monet Kaarisillassa opiskelleet löytämään oman sijansa yhteiskunnassa ja elämänsä tulevaisuushaaveissa - päivätoiminnan aktiviteetteina tai jopa työelämään johtavina artesaanikoulutustuloksina.

Rosalinda Tuomaalan tammiveistos Yhdessä puussa (2019)

Joka toinen vuosi pidettävä Kaarisilta Biennale on yksi esimerkki yhä vain ammattimaisemmista, tasokkaimmista taiteen tuottamisen toteutusnäytteistä.

Tämänkesäisen kattauksen kuvallisen taiteen mielikuvituksellisen monipuolista, taitavuudessaan kunnioitettavan valmista taidetta - puhuttelevaa, katsottavaa, koettavaa ja myös huumorissaan viihdyttävää - on harvoin niin paljon tarjolla kuin tässä näyttelyssä. Näyttelyn ekstraa on ottaa kuvallisen viestinnän yhdeksi hallitsevaksi kulmakiveksi myös puhe, runo ja koetut elämykset. Lahtelainen tuleva taidemuseo Malva kalpenee jo nyt mykkänä hämmennyksestä, sillä tälle kokemuksen monipuolisuudelle ei löydä tulevaisuudessa vertaista.

Eeva Turusen Akat-veistossarja tältä vuodelta komeilee päärakennuksen edustan puistonurmikolla.

Yli sadan tekijän ynnä vielä monien tekijäryhmien yhteisteoksina valmistuneet persoonalliset, ammattitaitoisesti valmiit kuvalliset ja uniikit teokset täyttävät koko laajan toimintakeskuksen tilat, kartanon puistot, polut, päärakennuksen ja ateljeen ja niistä muodostuvan kokonaisuuden hallitusti ja punnitusti valittuna, kaikesta turhasta karsittuna** kokemistapahtumana, jossa on jättiannos seudullemme kuvallisen taiteen, luontoajattelun ja koko maailmaa syleilevän inhimillisyyden sisältöä Suomesta, Euroopasta - maailman eri laidoilta toisenlaisena taiteen rikkaana kokonaisuutena meille valmiiksi tarjottavana.

Japanilaisen Misawa Takashin paperikollaasityö tältä vuodelta on esimerkki maailman uudenlaisesta veistosajattelusta kätevän, keveän, materiaalin sekä kollaasin suuntaan.

Turhaa on alistaa tämä suurenmoinen näyttely kaupalliseksi, kuten näyttelyn ennakkotiedoissa mainesanan Lahti Euroopan ympäristöpääkaupunki alle, sillä itseisarvoltaan ja näytöllään Kaarisillan kesänäyttely on puhtaan vilpitön, itsellinen vuoden suurenmoisin tapahtuma koko Lahden seudulla - kaukana tuosta Lahti-fraasin kaupallisesta sisällöttömyydestä.

Kari Savolaisen keramiikkaveistos Unennäkijän nipistys (vuosilta 2018-2020) todistaa hauskasti ja onnistuneesti kuvanveiston aluelaajennuksesta.

Aleksi Pietikäisen  Haamupyörä, 2021, veistosinstallaatio

Parituntinen kävely hyvin suunnitellussa, maulla ja suurella taiteen tuntemuksella valitulla ja lopuksi vielä erinomaisella taidolla ripustetussa taidenäyttelyssä tekee mielen virkeäksi ja käynnistää kävijän ajatukset suuriin sfääreihin, elämän haaveisiinkin. Miten tämä kaikki ihmisen luoma kauneus, taitavuus, taiteen nautinto, elämän lämmin huumori onkaan juuri täällä Kaarisillan Erstalla läsnä? Se on ajattelevan ihmisen itse koettavana ja todistettavana vielä viikon ajan.

Tapani Kokko, Paul Gustafsson, Pinja Sydänmaa, Miika Kurki, Mikael Valjakka, Pertti Sipponen, Matias Waris:  Sweet Home Kaarisilta - on tähän Biennaleen valmistunut syötävän herkullinen veistosinstallaatio vaikkapa sisällä pistäytyä

Välitän tässä vain päällimmäisiä, omia tunnelmiani näyttelystä. Monet materiaalit, kuten Biennalen yhden pääpalkitun, tanskalaisen Michael Rasmussenin pelkistysnerokkaan rautalankatyön, muutaman videotyön, perinteiset maalaukset ja veistokset olen tarkoituksellisesti palstatiloja säästäen sivuuttanut, samoin monien tuttujen taiteilijoiden hivelevän taidokkaat ja uutta ilmaisua viestivät työt.

Katsojalla on oma oikeutensa tulla vakuuttuneeksi ja nähdä näyttelystä paljon tässä lyhyesti poimimiani kohokohtia laajemmin, ehkä myös uhrata enemmän aikaa tämän laajan ja avaran, ahdistamattoman näyttelyn yksityiskohtien kokemiseksi. Näyttely on vielä avoinna tämän heinäkuun 2021 loppuun saakka ja vielä sunnuntain 1.8.2021.

** kiitokset kuuluvat  ammattimaisten Kaarisillan ohjaajille sekä näyttelyn kuraattorille

https://www.kaarisilta.fi/kaarisilta-biennale/