Volter Kilven vuonna 1933 ilmestynyt klassikkoeepos, monisatasivuinen Alastalon salissa - purjelaivojen kukoistuskaudelta - kertoo Kustavin pitäjän mahtimiesten kokouksesta, jossa päätetään perustaa avoin yhtiö ja rakentaa kolmimastoinen parkkilaiva. Kilven seuraavassa teoksessa, vuonna 1934 ilmestyneessä novellikokoelmassa Pitäjän pienempiä kuvataan, minkälaisia vaikutuksia mahtimiesten päätöksellä on kylän prekariaattiin ja vähäosaisiin: naisiin, lapsiin, vanhuksiin, syrjäytyneisiin ja hyljeksittyihin.

 

Kaaskerin lunström.jpg

Kuva Antti Sepponen

Yksi heistä on virkaheitto kapteeni Lundström, joka nuorena kapteenina täräytti umpihumalassa Raha-Rambergin fregatin Gotlannin kareille ja hukutti, kokkipoikaa ja itseänsä lukuun ottamatta, koko miehistön. Tästä on kulunut 30 pitkää vuotta. Ne Lundström on viettänyt Kustavissa Kaaskerin luodolla mökkirähjässään maksamassa ikuista syyllisyyttään, jota hän potee yhä kolmenkymmenen vuoden takaisista tapahtumista, vetäen juovuspäissään sekavia luentoja viinapalkalla pitäjän pojille, tuleville seilaajille, navigaation, merimatematiikan ja elämäntaidon pitkää kurssia.

”Pääasia on, että lasku juoksee päässä niin kuin rihma rukin rillassa. Katsokaas, numeroita on vain kymmenen maailmassa. Mutta ne kymmenen ovatkin sellaisia herroja, että ne konteeraavat kaiken maailmassa ja vähän enemmänkin. Maho lehmä navetassa ja viraton kapteeni maissa ovat sama asia. Paperit esille pojat ja pännät esille, ei tässä suremaan jäädä.”

 

Juha Hurmeen Kaaskerin Lundström on teatterina sitä harvinaista taidetta, jossa ei ole teatteria senttiäkään. Sen soisi jokaisen teatteriin eksyneen ja sinne aikovan kokevan - ihmispuheen, joka tulee niin väkevänä elämänkohtalotilityksenä, että elämän myrskyn pärskeet, viinan kirot ja ilot, sen seuraukset saavat toden edessämme, sympatiahymymme lohduttomaan tragiikkaansa.

Hurme on tällä kertaa kahmaissut esitysilmeeseensä runollisen merentyrskyttämän Kilven suomenkielen, sen merellisen paksupisaraisen kosketuksen ja merenkävijän merta rakastavan kostean sävykarheuden, lyriikkamaisen paatoksen, jolla Volter Kilpi on kirjoittanut tämän puolisataasivuisen novellin todellisesta henkilöstä Kaaskerin Lundströmistä.

Novellin sisällön realistiseen todellisuuteen 1930-luvun merikouluun Hurme vie meidät, kiskaisten merenkulun ja koko elämäntaidon oppilaiksi oppitunnilleen. Niin me istumme tietämättömän hämmentyneinä vanhan, viisaan merikarhun kertoessa merimiestaidon salaisuudet puhki niin kuin vain Hurme tulkkina ne humauksessa meille taitaa ymmärrettävästi avata. Tajunnanvirtaisesti Lundström vie meidät kohtalotilitykseensä, elämän teeskentelemättömyyttä, suorapuheisuutta, järkähtämättömyyttä, mahtavan luonnon nöyryyttä meille opastaen. Itse Lundströmissä karskin tunteinen, elämänuran haaksirikko on käsinkosketeltavasti läsnä. Ja suuri Meri, myrskyineen, purjelaiva-asiantuntemuksineen, merenkävijän ammatteineen on niin lähellä, että teatterin hämyssäkin meille sisävesien ymmärtämättömille maakravuille suuren meren ja merimiesammatin ihanuus, mahtavuus, ohjeet ja yhteiset samaistavat elämänkarikot kartoittuvat. Lundströmin tositarinan synkän haverinen, merenpohjan ihmisluisen kalmainen kuolemanläheisyys, kaikkinainen elämän katkeruus on ihollamme, sytymme myötäelämiseen, häpeän, katkeruuden, meren armottomuuden ja ehdottomuuden kunnioittamiseen, sen pärskeiden suolaamiin elämänopetuksiin ja viinankäytön hersyvähuumorisiin viisauksiin Hurmeen syvälle sisäistyneessä Lundströmissä.

En ymmärrä, miksei tällaista ole monikymmenvuotisen teatterielämäni aikana kertaakaan tyrskähtänyt näin äkkirysäyksellä päälleni kaatuen. Nyt roiskahti ja niin suolaisenväkevästi vei mukaansa. Ei-teatteri on sanan ja kielen käyttöä, totuutta ja katseita suoraan esittäjältä katsojalle, molemminpuolista teeskentelemättömyyttä, kielen somaa ja herkullista, karkeaa maistelua puhujan persoonallisilla ilmaisuvälineillä johdatellen - kuulijan korvaan, silmästä silmään ja nyt Hurmeen mukana aina sielun syvyyksien merenpohjan ulottumattomuuksiin saakka.

 

Esitys Teatteri Vanha Jukossa 4.10.2021

Lis%C3%A4liite.jpg