Tämän viikon maanantaina 13.3.2023 Lahden kaupunginvaltuuston keskustelu koko nykyvaltuuston tärkeimmästä asiasta, lastemme ja lastenlastemme koulusta -  Oppimisen tuen tehostamisen toimenpiteistä - käynnistyi vasta näin vaalien alla viimekesäisen 17 valtuutetun allekirjoittamasta aloitteesta. Miksi vasta nyt? Eikö valtuuston pitänyt viime vuoden 2022 viimeisen kokouksen lupaustensa mukaan alkaa nuo keskustelut jo heti tämän vuoden 2023 budjetin nuijittuaan. Vielä mitä!

Valtuuston 13.3.23 § 19 keskustelun 26 minuuttia 23 sekuntia kestänyt puhemylly ei oikeaa, tuottavaa ja rakentavaa keskustelua sisältänyt juurikaan eikä tuottanut mitään päätöstä tulokseksi. Kuusi eduskuntavaaliehdokkaana olevaa valtuutettua sai keskustelussa kertoa oman viisautensa inkluusiosta ja lasten kasvatuksesta. Tuoreimmat ajatukset esittivät valtuustosalin nuorimmat puheenvuoron käyttäjät (Päivä ja Mäkitalo).

Nolointa on, että ainoa asia, joka sekä kokoomuksen (Putula) että demareiden (Markkanen) mielestä oli merkittävää tässä asiassa oli se, että Lahti ja Lappeenranta nolasivat itsensä, kun ainoina suurina kaupunkeina eivät olleet lisänneet valtakunnan merkittävien sanomalehtien mukaan opetus- ja kasvatusasioiden vuoden määrärahojaan. Mikä ihme se nyt on. Näillä lut-kaupungeillahan on paljon korkeammalla tasolla yhteinen unelma, johon kaupunkien yhteiset rahat riemuin syydetään, LUT-yliopisto - kaikkihan sen tietävät, sinne Lappeenrantaan Lahtikin kaiken mahdollisen yliopistostatus-sanan allekirjoittamana suo miljoonien edestä. Sanomalehden, erityisesti Hesarin lukeminen oli myös keskustan pitkän mielipiteen (Talja) peruste.

 

 Poikkeuksetkin vahvistivat meidän kaupunkilaisten ajatuksia ja nostivat vähän edes toivoa puolueettoman kaupunkijärjen ja lasten oikeuksien puolustamisesta tässä nousukkaassa Lappeenranta-Lahti -yliopistokaupungissa.

 Valtaosaltaan käsittelypuheenvuorot olivat ihan sitä mitä nyt tätä mieltä ja tätä eri mieltä -keskustelut parhaimmissakin asioissa ovat. Siis täysin päämäärättömiä ja tuloksettomia.

Kaupunkilaisten on hyvä lukea myös asian käsittelyaihe -16 valtuutetun allekirjoittama aloite:

 

Valtuustoaloite  Oppimisen tuen tehostamisen toimenpiteistä

Perheiden ja opettajien kokemuksen sekä valtakunnallisten selvitysten mukaan oppimisen tuki ei toimi eikä tukea saa tarpeen mukaan.
Jokaisella lapsella on oikeus saada opetusta saavuttaakseen opetussuunnitelman tavoitteet ja perusopetuksen jälkeisen opiskelun valmiudet. Perusopetuslain muutos toi tullessaan oppimisen tuen uudistuksen, jonka lähtökohtana on, että oppimisen tuki tarjotaan lapsen tarpeen mukaan joustavasti ja ennalta ehkäisevästi oppilaan lähiyhteisössä.
Kolmiportaisen oppimisen tuen koko toimeenpanon ja toteuttamisen ajan tuen toteuttamista on kuitenkin lapsen yksilöllisen tarpeen sijaan ohjannut olemassa olevat resurssit ja niiden niukkuus ja toimintakulttuuri. Samaan aikaan tukeen liittyvät pedagogiset asiakirjat kuormittavat opettajia kohtuuttomasti ilman että niillä koetaan olevan merkitystä tuen toteuttamisessa. Valtakunnallisesti on kuitenkin tunnistettavissa toimenpiteitä, joilla olemassa oleviakin resursseja saadaan paremmin lapsen tarpeen mukaiseen käyttöön ja ohjattua resursseja lapsen tarpeen mukaiseen, vaikuttavaan tukeen.
Oppimisen tuen tehostamiseksi ehdotamme, että Lahdessa varmistetaan kouluilla hyvien toimintamallien käyttö. Oppimisen tuen toiminnan kannalta tulee varmistaa, että:
• Kaupunki linjaa, ettei erityisopettajia käytetä luokanopettajien tai erityisluokanopettajien sijaistamiseen, vaan he keskittyvät tukea tarvitsevien oppilaiden oppimisen edistämiseen etupainotteisesti. Resurssiopettajia tulee olla riittävästi.
• Jokaisessa koulussa hyödynnetään lukujärjestysten palkitusta ja yhteisopettajuutta mahdollistamaan erityisopettajan osaamisen ja erityisopetuksen hyödyntäminen tehokkaimmin ja useampina tunteina viikossa.
• Opettajille järjestetään koulutusta oppimisentuesta, tuen eri muodoista ja apuvälineistä sekä tuen ihmisoikeusperustasta.
• Lainsäädäntö painottaa pedagogista arviota, mutta mahdollistaa lausuntojen käytön tukena ja ne on hyvä huomioida. Mutta oppimisen tuen päätöksen edellytyksenä ei voi pitää lääkärin tai psykologin lausuntoa, jos aikoja ei ole. Pitkä odotus lääkärille ei saa estää tuen oikea-aikaista toteutumista.
• Lomakkeita ja tietojärjestelmää kehitetään käyttäjälähtöiseksi ja tukemaan opettajaa prosessissa ja mahdollistamaan tiedon keruu tarpeesta, toteutumisesta ja vaikuttavuudesta tiedolla johtamisen tueksi, jotta resursseja voidaan suunnata vuositasolla lapsen tarpeenmukaisiin tukimuotoihin.
• Luodaan selkeä ohjeistus oppimisen tukeen liittyvistä oikeusturvakeinoista perheille sekä tiedotetaan paremmin perheitä lapsen oikeuksista sekä oppimisen tuesta.

Lahdessa13.6.2022

Elisa Lientola, Vas,

Lasse Pakkanen, Kesk,

Eveliina Aaltonen, Vihr

Lisäksi allekirjoittajina on 14 valtuutettua, joíden nimet sivistysjohtajan alaiset viranhoitajat ovat määräysten mukaisesti rumasti  mustalla värjänneet näkymättömiksi.

 

Kaupunginhallitukselle, edelleen ylläolevan aloitteen valtuustolle päätösasiana esittelemiseksi on sivistysjohtajalla ja hänen kolmella päällikkötasoisella alaisellaan ollut aikaa laatia peräti 12-sivuinen selostus, jossa todetaan monin yksityiskohdin, että kaikki aloitteessa esitetyt asiat ovat jo kunnossa ja toimivat hyvin. En aio sitä analysoida, se on pöyristyttävän byrokraattinen luomus. Mitäpä sitten huoleton ja hevoseton kaupunginjohtajamme Pekka Timonen muuta enää osaakaan paperin perään laittaa kuin päätösehdotukseksi vanhan fraasinsa, että "Kaupunginvaltuusto merkitsee aloitteen ja siitä annetun lausunnon tiedokseen todeten, että aloitteessa tarkoitettu asia on tullut tässä yhteydessä riittävästi selvitetyksi.” Jälleen pohdin ties kuinka monennen kerran sitä, miten lahtelainen koulupolitikka on voinut mennä tällaiseen paperibyrokratiaan, joka estää kaiken luontevan, uusiutuvan, lasten ja vanhempien toivoman ja lapselleen sopivan, yksilöllisen koulupolun toimivuuden. Tärkeintä Lahdessa on nyt purkaa se turha byrokratia nopeasti, hävittää monta kallista viranhoitajaa sepustelemasta noita kovin höttösiä, virallisia papereissa mainittuja perusteluja, kun ne eivät käytännössä ole toimineet, sillä juuri siksi tuo aloite on tehty. Hävetkää.

Vain neljä puheenvuoronkäyttäjää uskalsi älytä puhua siitä, mistä keskustelun pitäisi kaupunkilaisten valitsemassa valtuustossa alkaa: asian kohteista eli lapsista, vanhemmista ja heidän opettajistaan. Siellähän se lahtelainen kadonnut asiantuntemus on, piilossa käyttämättömänä kokemusaarteistona meille jokaiselle. Ei sitä koululaitoksen yhä koukeroivammaksi tehdyssä päätöspykälistörisukosta tai jatkuvasti paisuvasta lisäbyrokraattilaumasta, johtavista rehtoreista, aero-opettajista ja lakimiehistä löydy, mitä koululla tarvittaisiin.

Kiertokoulu, kansakoulu ja oppikoulu, kansakoulu ja kansalaiskoulu, oppikoulu ja ammattikoulu, sitten varhaiskasvatuksen koulu sekä vielä lukio - siinä rimpsu suomalaista koulubyrokratiaa, josta vain kansakoulu aikanaan oli maksutonta veronmaksajille sekä myös pakollista oppivelvollisuuden suorittamiseksi. Tänään koko pitkä koulupolku varhaiskasvatuksen vuodet, peruskoulu ala-ja yläkouluvuosineen, lukio tai ammattikoulu ovat täysin maksuttomia koulutusteitä, suomalaisille useat yliopistotkin. Entä tuo maailman paras koulu peruskoulu, ammattikoulu ja lukio missä niiden ja niiden oppilaiden tasapuolisen kohtelun puolustajat? Kouluhan on sellainen palvelu, että siitä ovat huolissaan ensin oppilaat, sitten heidän vanhempansa oman huollettavansa kouluajan ja vielä pitempään ammattinsa työn onnistumisen vuoksi koko virka-aikansa opettajat. Se pitäisi olla opetusjärjestelyjen asiantuntijoiden järjestys koulua ajankohtaisen asiantuntevasti parannettaessa ja uudistettaessa.

Ei se Lahdessa enää niin mene. Nyt itseviisaat valtuutetut kävivät julistamassa, miten rahaa on käytetty ja miten hyvin asiat Lahdessa on. Miten huonosti demarit ovat asiat hoitaneet ja miten kehnosti oikeisto on asiat kaikki maahan haudannut ja koulurahat ryöstänyt. Niin se menee tässä kaupungissa.

 

Hieman on unohtunut demareillekin kertoa, että eivät ole jaksaneet pysyä peruskoulun puolustamisessa niitä käyvien lasten ja siellä opettavien opettajien ja lasten vanhempien puolella. Esittävät ihan tohtorihattuisina tosina, että joku on mennyt täysin pieleen, ikään kuin ne pieleen menisivät itsestään, kun itse ovat olleet yksimielisesti lautakunnissa eri puolue-edustajien kanssa niitä yksimielisissä päätöksissä pieleen viemässä joka-ainoalla päätöksellä: koulujen lakkautuksilla ja yhdistämisillä, mammuttikoulujen rakentamisilla, pienryhmien lopettamisilla ja lisäbyrokraattipykälien perustamisallekirjoituksilla. Inkluusiotakin voidaan kirosanana sanella lähes jokaisessa kasvatuskeskustelussa tekopyhän asiantuntemuksen väristäessä puheensointia. Mutta ei aidosti ymmärtää edelleenkään jo viisitoista vuotta vanhempien ja opettajien yhteistä sanomaa: Inkluusio tarvitsee opettajia. Sitten se tarvitsee vanhempia. Sitten se tarvitsee joustavaa ja nopeaa oppilashuoltoa aivan toisessa mittaluokassa kuin nykyinen alimitoitettu sosiaalinen ja psykologinen palvelu koulussa on.

Pienryhmä on inkluusion synty ja vain sitä kautta inkluusio alkaa levitä, tarttua. Lahti on ratkaissut toisin. Mammuttikoulut ovat rakennuksia, joilla niiden toiminnanjohtaja-rehtoreiden on paksunevan palkkalompakon lisäksi somaa itsetyytyväisenä leveillä muka kasvatuskroisoksina sanoin: Lahden suurin, Suomen suurin, maakunnan suurin oppilasmäärältään. Missä on itse opetuksen sisäinen, ajatuksellinen, oppilaskohtainen uudistaminen. Missä jokaisen yksittäisen, persoonallisen oppilaan paras koulu. Kaukana Lahdesta, jossakin epämääräisyydessä - noissa turhissa ja jatkuvissa valtuustopuheissa, aloitteissa ja todellisissa piruntekemissä satasivuisissa opetussuunnitelmaraamatuissa.

 

 

 

Alla puhujapöntössä ylläolevasta asiasta 26 minuutissa käyttäneiden puhujien puheenvuorojen otteita:

Marju Markkanen (Sd)

Arvoisa puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut. Kaikki koulussa tapahtuva toiminta on oppimisen tukea. Se ei ole siis mikään erillinen palikka, jota siirrellään sinne tänne tarpeen mukaan.

Valitettavasti Lahdessa oppimisen tuki ei ole toiminut toivotulla tavalla, koska resurssipula ja toimintakulttuuri. Pienryhmistä on siis suureksi osaksi luovuttu ja liian monta oppijaa on liian vähällä tuella, eikä oppimisen tuki tuo sitä tulosta, mikä tarkoitus oli. Seuraavan Suomen eduskunnan on lainsäädännöllä turvattava ja korvamerkityillä osuuksilla varmistettava, että kunnat hoitavat koulutuksen nykyistä paremmin. Lakiin tulee säätää täsmällisesti riittävä opettajamäärä, oppimisen tukeen on luotava täsmällinen kuvaus, millaiseen laadulliseen ja määrälliseen tukeen oppijoilla on kulloinkin oikeus, opetustuntimäärät on nostettava perustaitojen vahvistamiseksi ja koulutuksen kokonaisrahoitus on nostettava pohjoismaiselle tasolle. Näin me tulemme turvaamaan, että opetuksen laatu tulee olemaan sama, riippumatta siitä, missä Suomen kunnassa lapsi asuu. Todella keljua oli lukea lehdestä, että viisitoista Suomen suurta kuntaa panostaa koulutukseen tänä vuonna eikä Lahti ole näiden joukossa, vaan leikkaa Lappeenrannan kanssa.

Jari Rissanen: (Kesk)

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Muistuttaisin, että kun inkluusiomallia täällä Lahdessakin hyväksyttiin, niin silloinkin sivistyslautakunnan puheenjohtajana oli demari, anteeksi sosialidemokraattisesta puolueesta oleva valtuutettu, no kiitoksia MIka, anteeksi valtuutettu Kari, anteeksi sanoin demari. Silloin laitoin hänelle sähköpostia, olin itse varavaltuutettuna tosin, että ei meillä ole ikinä tässä kaupungissa tähän malliin varaa.

 

Sirkku Hilden (Sd)

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Toimin tuolloin puheenjohtajana sivistyslautakunnassa, kun oppimisen tuesta päätettiin. Ja silloin jo poliittisilta päättäjiltä viesti oli, että tämä toimii mainiosti, resurssit ovat riittävät, nyt valitettavasti näin ei ole.

 

Jouni Kaikkonen (Vihr)

Kiitos arvoisa puheenjohtaja, arvon valtuutetut. Tosiaan  Rissanen tässä tota niin inkluusiomalliin palasi ja tosiaan ni eihän se siinä mallissa ole se vika ja ei missään nimessä sitä ei kannata lähteä eikä voikaan lähteä peruuttamaan, vaan meidän on turvattava ne resurssit sinne, ei se sillä mallia vaihtamalla ole se tie vaan, tie on se, että me turvataan ne resurssit.

 

Toni Putula (Kok)

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Otin tässä vähän lunttilappua mukaan, kun asiasta keskusteltiin viime viikolla mielenkiintoisen lehtijutun jälkeen, joka ei kyllä täysin mielestäni vastannut totuutta. Oikeisto kyllä yhdessä vasemmiston kanssa lisäsi rahaa sivistykseen tässäkin talousarviossa kuten myös jokaisena vuonna tällä ja edellisellä vaalikaudella, varmasti myös ennen sitä. Itse aloitin 2017 vaalikaudella, jolloin sivistyksen toimintamenot olivat karvan yli 200 miljoonaa euroa, nyt kaikki te, jotka olette  katsoneet, sen talousarviokirjan toimintamenot ovat yli 300 miljoonaa euroa, eli hyvässä yhteistyössä joskus asioista hieman taistellen olemme kuitenkin luokkaa 10-15 miljoonaa lisänneet joka ikinen vuosi sivistykseen, mikäli tulokset on jollainlailla epätyydyttäviä tai tilanne on edelleen huono, mitä hämmästelen, niin sitten pitää miettiä, olemmeko me käyttäneet niitä resursseja jotenkin väärin tai missä kohtaa tämä laiva niin sanotusti vuotaa väärällä tavalla.

 

Jouni Kaikkonen (Vihr)

Kiitos arvoisa puheenjohtaja, arvon valtuutetut

Valtuutettu Putula kertoi tässä, että olemme lisänneet resursseja tai rahaa. Koska tämä nyt julkisesti tässä valtuustosalissa otettiin keskusteluun, niin varmasti jäsen, valtuutettu hyvin tietää, minkä takia sinne on rahaa tarvittu lisää. Olemme rakentaneet ja korjanneet kouluja, vuokratasot ovat nousseet, lakivelvoitteet ovat kasvaneet, jonka takia meidän on ollut pakko lisätä. Sinne ei ole lisätty henkilökuntaa, siis ihmisiä sinne lasten arkeen, päinvastoin ne ryhmäkoot on kasvaneet. Pidetään faktat nyt kuitenkin keskustelussa.

 

Oskari Päätalo (Vas)

Puheenjohtaja, arvon kaupunginvaltuusto

Se, joka sanoo koulutusjärjestelmän rahoituksen valtavasti paisuneen osoittaa vaan, että ymmärrys julkisesta taloudesta on puutteellinen. Koska koulutusjärjestelmä jo tuottaa osan ihan talouden tarpeeseen, niin pitää koulutuksen rahoitusta arvioida ensisijaisesti suhteessa bruttokansantuotteeseen ja sen kasvuun. Kun asiaa tarkastelee oikeasti vastuullisen taloudenpidon näkökulmasta, käy ilmi, että koulutuksen rahoitusta on tasaisesti höylätty viimeisten vuosikymmenten ajan. Ensinnäkin Lahti ei päättänyt ottaa inkluusiomallia käyttöön, vaan päätti noudattaa lakia, joka siihen velvoitti. Inkluusioajatus on se, että nähdään potentiaali jokaisessa ihmisessä, sen sijaan että me jo varhaiskasvatuksessa erotellaan ihmiset onnistuneisiin ja niihin, jotka 18-vuotiaana siirretään työttömyyseläkkeen piiriin. Inkluusio vaatii kuitenkin asiallisia resursseja oppimisen tukeen, mutta kun resurssit on kohdallaan, me tiedetään, et erityisoppilaiden oppimistulokset on parempia, ja niitä resursseja pitää lisätä ihan kunnolla.

 

Mika Kari (sd)

Arvoisa, kunnianarvoisa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, hyvät kanssakollegat

 Nyt soteuudistuksen myötä ja monien kaupungintehtävien ulkoistuksen myötä käytännössä Lahden kaupunki on yksi suuri sivistystoimi, jolla on hieman kadunrakennusta, hieman edunvalvontaa, mutta käytännössä päätehtävä budjetinkin näkökulmasta kun katsotaan, on sivistystoimen tehtävien järjestäminen.  Ja en halua itsekään tässä rakentaa vastakkainasettelua ideologisin syin tai kalenterisyin, vaan haluan puhua sen puolesta, että  saamme aikaan sellaisen kaupunginvaltuuston yhteisen näkemyksen, että meillä erityisen tuen tarvitsevat lapset ja nuoret sitä tukea saavat. Lähes kahdenkymmenen vuoden takaa on muuttunut tämä meidän oma kaupunkimme niin kuin äsken sanoin yhdeksi isoksi sivistystoimeksi, jolloin meillä on paremmat resurssit myös vastata erilaisiin tarpeisiin, puhutaan inkluusiosta tai puhutaan oppimisen tuesta laajemmin

Sonja Falk (Kd)

Arvoisa puheenjohtaja hyvät valtuutetut

Koska perusopetus on näin tärkeä tälle salille, niin silloin täytyy löytyä joku ehdotus siitä, että onko joku muu asia, josta voimme säästää tai joku muu paikka, josta voimme saada tuloja niiden menojen kattamiseksi. Eli se on sitä vastuullista talouspolitiikkaa, vastuullista sivistyspolitiikkaa. On hyvä, jos priorisoimme perusopetuksen niin korkealle, että kykenemme sille sitten esittämään rahoituksen. Ja olen siinä käsityksessä, että Lahdessa näin olisi myös tehty ja olen siinä ymmärryksessä, että nimenomaan opetukseen laitetaan aika paljon rahaa verrattuna muihin kaupunkeihin, eli opetuksen rahoitustaso on varsin korkea – ja näin kuuluu ollakin. Se on arvovalinta tältä salilta. Ja uskoisin, että siinä ei suurta riitaa saada aikaseksi tulevaisuudessakaan. Mutta se mikä nyt kouluista jatkuvasti tulee, että ollaan heikossa tilanteessa, aika ei riitä ja ja ei pystytä riittävästi oppilaan tarpeisiin vastaamaan. Kyllä se pitää vakavasti ottaa ja miettiä, onko meillä rahaa käytetty juuri sitten oikealla tavalla. Olen kysellyt jonkin verran opettajilta, millä he korjaisivat nyt tätä koulujen tilannetta. Hyvin vahva viesti opettajilta on, että nämä pienryhmät takaisin. Se on se, mikä oli ensimmäisenä ja tulee, kun kysytään opettajilta.

Ja kyllä mä kuuntelisin myös tätä, tätä viestiä. Mun oma esikoiseni on käynyt erityisluokan pienryhmässä ja tota en ole itse kokenut, että hänet olisi huonommaksi ihmiseksi siinä asetettu, päinvastoin, hänelle annettiin oppimisrauha ja mahdollisuus käydä perusopetus niin hyvin, kuin hänelle se oli mahdollista. Ja minä arvostan sitä työtä, mitä siinä pienryhmässä tehtiin ja ne haasteet mitä on sitten, että miten löytyy sitten, että vaikka hänellä on vamma, niin miten löytyy yhteyksiä ikätovereihin, niin ne eivät ole siitä koulusta johtuvia, vaan siinä on joitakin muitakin tekijöitä, joita toki sitten vanhempinakin pyrimme auttamaan. Tämä totuus ei ole mikään mustavalkoinen, ei ole aina näin, jos on parempi se suurempi ryhmä, ja siellä sitten se tuen saaminen. Tämä pitää lapsikohtaisesti sitten arvioida eikä tehdä semmosia mustavalkoisia määritelmiä

 

Martti Talja (Kesk)

Arvoisa puheenjohtaja, onnittelut merkkipäivän johdosta,  hyvät valtuustokollegat

Mun puheeni kaikkein keskeisin innovaatio oli, tai se ajatus että minkä takia halusin tulla jakamaan teidän kanssanne asian on, että luin Helsingin Sanomista muutama viikko sitten artikkelin, jossa arvioitiin, että onko Suomessa opetuksen muutokset, ovatko ne olleet liian nopeita, ettei ole kyetty arvioimaan edellisten muutosten vaikutuksia. Työssäni lääkärinä olen tottunut siihen, että uusia toistomenetelmiä otetaan käyttöön sen ensimmäisen keksijän havainnon jälkeen, vaan tarvitaan useita kymmeniä toistoja, jotka tulevat samaan lopputulokseen, että tää on hyvä juttu, ja tällä parannetaan tuloksia. Referoin Helsingin Sanomien artikkelia tässä ainoastaan.

Päijät-Hämeen tiedepäivänä, jossa Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori toi esille asian, että hyvän oppimisen perusta on kiinnostuksen herättäminen oppilaissa. Inkluusiossa kun meillä on hyvin erilaisia oppilaita siinä samassa luokassa, pystytäänkö kaikille innostus herättämään siinä oppimisessa, jolloin siellä tarvitaan sitä henkilökuntaa selkeästi enemmän, pienryhmiä, miten se ryhmä jaetaan, jotta sitten kaikille tulee heidän suoritustasonsa mukaista innostavaa, innostavia asetelmia. Opetuksen digitalisoinnista puhutaan paljon ja se että kun peruskoulun tehtävä on opettaa kaikki lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan. Tää on tällä hetkellä meidän toisen asteen suuria ongelmia, että ei enää pysty seuraamaan edes sitä toisella asteella olevaa opetusta, oppimisen keskeyttämisiä on hyvin paljon. Näen ettei ole pelkästään pelkkä koulun asia tukemassa sitä oppilasta, vaan pitäis koko sen prosessin, elikkä varhaiskasvatuksen aina neuvolasta lähtien, tunnistaa perheet, joilla on ongelmia, sisäisiä ongelmia, nämä vaikuttavat sitten siihen oppilaiden myöhempään kykyyn omaksua asioita, on paljon häiritseviä tekijöitä ja näiden häiritsevien tekijöiden poissulkeminen - sillä tavalla me tarvitaan koko opetusyhteisö, sosiaali-ja terveysjärjestelmä tukemaan sivistyksen toimialaa. Oppilaiden vaje tulee tunnistaa ja heitä tukea niiden vajeiden poistamiseksi, tällöin syntyy hyvää oppimisen tulosta.

 

Tuomas Sorsa (Ps)

Kiitos puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

 Perussuomalaiset esitti kaupunkiympäristölautakunnassa nyt kun sote siirtyi aluetasolle, että oltais katsottu uusien henkilöstölisäysten rekrytointien kanssa,  että ei lähdetä paisuttamaan meidän kunnan hallintoa, vaan jäädytetään se nykyiselle tasolle. Vuosittaiset säästöt olis silloin saavutettu karkeasti nykyisellä palkkakehityksellä noin miljoonaeuroa. Mutta tämä ei sosialidemokraateille silloin lautakunnassa käynyt. Hävisimme tämän äänin 7-3. Tässä esimerkiksi tämän miljoonan, mikä täältä olisi säästetty, me oltais voitu sinne sivistykseen tuoda.

 

Nuorisovaltuuston edustaja Matias Päivä

Haastamme myös valtuutettujamme kuulemaan siellä omalla kotialueella tai koulussa myös oppilaita, opiskelijoita, koska he tietävät parhaiten nämä erityisen oppimisentarpeensa käytännöt, että minkälaisia niiden tulee olla ja sitten inkluusio tai onko ne sitten ne erityistilat.. Tämän asian pitäis olla yksi niitä kysymyksiä, joka ei jaa vasemmisto-oikeisto -akselilla, vaan sen pitäis olla se, joka tuo sitä yhtä yhteistä päätelmää tänne valtuustoon.

Valtuutettu Saloranta (Liik)

Kiitoksia arvoisa puheenjohtaja, arvon valtuutetut

Ninja Hienonen on väitellyt tällaisesta asiasta kuin koululuokka ja oppiminen, että erityistä tukea saaneet oppilaat eivät eronneet osaamistehtävissä sen perusteella osallistuivatko pääsääntöisesti yleisopetuksen ryhmässä vai erityisluokissa. Erityisluokilla oppilailla oli kuitenkin korkeampia arvosanoja. Lisäksi oppilaiden oppimismotivaatioissa havaittiin eroja niin, että erityisluokissa opiskelevilla oli korkeampi motivaatio menestyä opinnoissaan hyvin ja saavuttaa hyviä arvosanoja. Eli tässä meidän inkluusiomallimme ei ollenkaan toimi tämän väitöskirjan mukaan.

 

Parahin lukijani, siinä Sinulle arvioitavaksi kaupunkimme valtuutettujen oppilas- ja opettamisymmärrys. Keskustelun voi katsoa ja kuunnella kokonaisuudessaan linkistä: 

http://www.mediaserver.fi/live/lahti.

Lähetyksistä jää myös tallenne, joka  tekstitetään. Tallenteita voi katsoa Lahden kaupungin YouTube-tilillä.

 

 

Lisää mm. https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2018/11/lahtiko-sivistyskaupunki

 

 

Minna Canthin päivä