Dario%20Fo.jpg

Kuva Daniel Del Zennaro / EPA

Dario Fo, eurooppalaisen teatterin näytelmäkirjallisuuden kauhukakara, farssin pirullisen suloinen vauhtihirmu, sanan ja verbaalisen teatterin nero on suomalaisillekin tuttu ajatuksistaan, näytelmistään, teksteistään, ohjauksistaan suomalaisteattereissa sekä monista käynneistään Suomessa.

Dario Fo kokee taiteilijatehtäväkseen puolustaa heikko-osaisia, kaltoin kohdeltuja ja maailman köyhiä, pistää matalaksi koko korruptoitunut ja lahjontaan perustuva yhteiskunta, järjestäytynyt rikollisuus, katolinen uskonto aborttiteeseineen, ihmisten väliset liitot institutionaalisine muodollisuuksineen.

Maamme näyttämöillä monet hänen farssinsa kuten Ei makseta, ei makseta ja Kaikki vorot eivät tule varkaisiin ovat vuodesta toiseen uudestaan ja uudestaan pulpahtaneet teatterien ohjelmistoihin ja yrittäneet taivuttaa suomalaiset näyttelijät niiden älykkääseen dialogiin, valtavavauhtiseen tempoon ja pilkkaavan ilkikuriseen sanomaan, tulkinnoissa keskinkertaisesti yleensä onnistuen.

Fon Mysteerio Buffo lienee teos, jonka jo miltei koko Suomi on kokenut Erkki Saarelan yli 30 vuoden ajan kierrettyä tätä keskiaikaisen ilveilyperinteen nykyajan hittiä, kaikkien meidän yläpuolelle asettuvia päättäjiämme pilkkaavaa hauskuustäydellisyyttä esittämässä. 

 

Riemukas AVOIN LIITTO

Avoin%20liitto2.jpg

Kuva Paula Virta

Juhlavuottaan, 30-vuotiasta olemassaoloaan, Teatteri Vantaa juhlistaa Dario Fon - Franca Ramen tekstillä Avoin liitto (1983). Vahvempaa, asiantuntevampaa, teatterillisesti loistavampaa, mutta taidollisesti vaativampaa tekstiä se tuskin enää olisi voinut valita. Dario Fon ja Franca Ramen vuonna 1954 solmimassa avioliitossa kaksi samoin ajattelevaa teatteriammattilaista eli, kirjoitti, perusti teattereita koko elämänsä, kaiken aikansa teatteritaiteelle ja yhteiskuntakritiikille pyhittäen. Yhdessä naisasialiikkeeseen perehtyneen vaimonsa kanssa Fo esiintyi julkisena, rohkeana Italian hämärien vallanpitäjien mafian ja uusfasistien kriitikkopariskuntana jo 1950-luvulta lähtien. Liitto päättyi vasta Ramen kuolemaan 2013. Fo kuoli 90-vuotiaana muutama viikko sitten (13.10.16) synnyinseudullaan Italian Milanossa.

Dario Fo ja Franca Rame ovat miehen ja naisen suhteen - nimeltä avioliitto - 60-vuotisen praktiikan ja yhteisen teatteriammatin todelliset päiväkohtaiset ja elinikäiset asiantuntijat ja heidän jättämänsä farssin ilakoiva hauskuus, koettu ilo ja suru yhteiskunnan pinsettisessä yliotteessa, todellisuuden satuttavuus klassisen pistävää, terävää, häijyn hauskaa tänäänkin meitä ärsyttämään ja loppumauksi ajatteluttamaan.

Aidon hauskuuden, temperamenttisen vauhdikkaan teatteritulkinnan ja miltei täydellisen farssikokonaisuuden saimme kokea vantaalaisesityksen tuoreessa, kohokohdissaan leiskuvan säkenöivässä, näyttelijätyöltään suurenmoisessa esityksessä. Näytelmässä intohimot, järki ja tunteet, kuvitelmat ja todellisuus pyörittävät hurjaa härnäysleikkiä italialaisella temperamentilla.

Avoin liitto  on näytelmä kahden pitkään avioliitossa eläneen, tekopyhiin suoraanpuhumattomuuden kaavoihin jumittuneen ja kyllästyneen avioparin tekemästä sopimuksesta aloittaa toisenlainen yhteiselämä, avoin liitto, jossa saa elää vapaudessa, valita seuralaisensa ja kertoa kokemuksistaan avoimesti.

Mira Kivilän ohjaajanote on löytänyt näyttelijöistään särmää, mielialaa, itkua ja naurua, ylistystä ja vähättelyä, myös valtavan määrän sydämellisyyttä sekä täydellisen hullaannuttavaa temperamenttia, joka tulvii näytelmän täydeltä ja iskee täysin läiskein jok'ikiseen katsomonpenkissä istuvaan. Esityksen näyttelijähabitus on vastustamattoman mukaansatempaavaa teatteria: Anne Nielsenin revyymäisen rikas, taidokas, väkevästi tunteva, todentuntuinen, mielialoiltaan elämän ääripäihin hetkessä ailahteleva, älykäs, eläväistäkin eläväisempi, notkealiikkeisen repäisevä nainen ja hänen miehenään Puntti Valtonen, jonka miehuuden ylivertaisuutta puolustava, tyhmän yksitasoiseksi taiten tyypitelty, luonteikas ja ehyt työ huipentuu yllätyksellisen tarkkaan ja osaavaan, ilmeikkääseen kuminaamamimiikkaan, yhteisnäyttelemisen nostaessa korkealle teoksen farssisen tyylilajin ja avatessa silmäräpäyksellisen ajoitetusti tekstin käänteet.

Ehkä Fon ja Ramen omaan teatteriesitykseen sopi muuntaa tekstiä esitysajankohdan, yleisökoostumuksen ja paikan mukaan, mutta sujuvan Aira Buffan suomennoksen päälle liimattuna ne tuntuivat - onneksi vain pieninä viitteinä - tarpeettomilta.

Aino Kosken lavastus kylpyammeineen täydentää tyylikkään punaisen teatteritilan intohimoa tuoksuvaksi taisteluareenaksi.

Teatteri Vantaan intiimiydessä on koettavana rattoisan ajatteluttava huvi, jossa näyttelijät luovat hienon, hauskan ja terapoittavan farssin ajateltavaksemme. Saamme elää sen mukana avioliiton mutkissa ja kuvitelmissa riemukasräiskeistä esitystä ne oman elämämme kokemuksille rinnastaen, niille molemmille makeasti nauruun purskahdellen.

Teksti  Franca Rame - Dario Fo
Suomennos  Aira Buffa
Ohjaus  Mira Kivilä
Rooleissa  Anne Nielsen ja Puntti Valtonen
Lavastus  Aino Koski
Äänisuunnittelu  Jukka Kosunen
Valosuunnittelu  Anniina Veijalainen

Arvio esityksestä 8.11.2016 klo 14.00

http://www.teatterivantaa.fi/esityskalenteri