Outi Heiskanen vuonna 2013                                                                                                                                                        Kuva Pertti Nisonen/Ateneum

 

Kokonainen suuri kerros Ateneumin taiteelle pyhitettyjä saleja on saanut vaikuttavan, tunteellisen, elämää, toimintaa ja filosofiaa ja fantasiaa sisältävän kattauksen Outi Heiskasen omalähtöistä taidetta.

Omassa taidekäsityksessäni hän on ollut ja on niitä kuvallisen viestinnän omaperäistä, uusia näkyjä luovaa, esittelevää kuvan ja ihmisen yhteistulkinnallista elävää taidetta, jollaista perin vähän suomalaisessa virallisessa taiteessa on ollut sodan jälkeen koettavana. Outi Heiskanen on poikkeushenkilö, joka ei ketään kumartele eikä lajittele, eikä hänen taidettaan onneksi ole kenelläkään mahdollisuus määritellä, ismittää.

Se on Heiskasta, voi vain rehellisesti sanoa ja pyyhkäistä rypyt pois naamalta, antaa hyväksyvän, ihannoivan hymyn tulla tämän tästä yli kolmesataa teosta käsittävässä näyttelyssä täysien salien kulttuuriatmosfääriä raikastamaan.

Kersti (2003)

Hänen viivansa puhuu herkkyydellään voimakkaasti, se syttyy eläväksi hänen piirroksissaan, erilaisissa akvatinta- ja etsaustöissä, päällekkäistekniikkavedostöissä ja eri asteisissa kuvakerronnoissa mielikuvitus tekee valtavia matkoja avaruuden ja ihmismielen välimatkat taittaen. Hän on kuvillaan tarinankertojana loputtoman mielikuvituksellinen sekä mystiikan eri aikakauden ihmissielu, eläinkin tarvittaessa eikä niin kuin me tässä maan pinnalla elävät sievistelevät aikamme tosikot ja muodonvaalijat.

 

Outi Heiskanen Hedelmällisyyden jumalattarena 1983 Siirrettävä Tuonela -näyttelynsä performanssissa. 

Ennen kaikkea pidän Heiskasta suurena teatteritaiteen guruna, joka ei kaihda mitään keinoa, tapaa tai ilmaisulajia tulla nähdyksi, kuulluksi, koetuksi ja viihdytetyksi - ei hän silti mikään itsekeskeinen tapaus ole, sellaiseen hän ei tunnu alentuvan. Hänen performanssiesityksensä vulgaarisuus on täydellistä heittäytymistä estoitta, hänen monet näyttelyn installaationsa pysähdyttäviä keskitetyssä sanomassaan. Viiva, kangas ja risu on usein niissä taiturin ajatusten tulkki käsien ihmeitä tekevässä lopputuloksessa.

 

Ilman elämänkestoisen taiteensa moninaisuutta, ahkeruutta, sisältä uusiutuvaa minää Outi Heiskasesta tuskin olisi näin laajaskaalaiseen ilmaisuun ollut. Rohkeutta kyllä, mutta kannustusta varmaan kaikkeen mahdolliseen hän sai juuri taiteilijakollegoilta - esimerkkinä heitä vilahtelee pitkin näyttelyn eri osastoja useita koko elämän ajalta. Harvinaista on se, että opettaja ja oppilas katsovat toisiaan korkealle taiteen suuriin, jäljittelemättömiin saavutuksiin, joissa grafiikan suuri nimi Pentti Kaskipuro ja suomalaisen kuvallisen ilmaisun originellein taiteilija Outi Heiskanen antavat tunnustukset toisilleen. Hieno on myös pitkä elämänretki ystävä Tuula Karjalaisen seurassa pitkin ja läpi maailmaa, maanosia, kansoja ja elämän arkea niissä kaiken kokien - ylvääksi lopuksi ystävän kirjoittamassa kirjassa elämäkertansa julkistaen.

 

Outi Heiskanen on ihmisenä rohkea, häpeilemätön, rehellinen,  ja ihanan pelottavan ronski taiteessaan ja elämässään, läheissuhteissaankin.

Vaikuttava kuvallinen tilitys taiteilijan kokemasta traumaattisesta raiskauksesta.

Hän on jatkuvien uniensa kuningatar, joista ehtymättömästi ammentaa teostensa impulssit. Lallukan taitelijakodissa yhdeksättävuosikymmentä jo muutaman vuoden elänyt persoonallisuus on nyt saanut kaltaisensa jäljittelemättömän, valloittavan elämäntyön esittelyn.

 

Vaikuttavuus on äärimmäisen näkemyksellisessä viivan ja sen ilmaisevuuden voimassa. Kauniit piirrokset, syvälle mielenmaisemiin kaivautuneet teosten sisällöt, tarinalliset teokset, elämän suurten mysteerien, väärinkohteluidenkin vakavat viestit hän kuvillaan meille välittää. Èläinkunnan hän tuo useissa töissään nähtäväksemme ihmisen vertaisina luotuina olentoina, tietenkin lapset ovat hänen ilmaisunsa rakkautta ja rikkautta - kaikkinaisen elämisemme ja jaksamisemme hauskuudenkin huiput hän on taiteeseensa saanut mahtumaan.

Verijuuri  grafiikkatyö vuodelta 1992               Valokuva Janne Laine/Ateneum

Värien sumeilematon, usein rakettisen poikkeuksellinen valinta, tekniikasta piittaamaton kokeilu, uudet löydöt nekin Outi Heiskasen työstäminä löytävät ilmaisun ja jättävät meidät päätä pyörittelemään tämän mestarittaren töiden täyttämien salien loppumattomuudessa.

 

Lahtelaiseen kulttuuriseen matalaotsaisuuteen hän otti viimeksi kantaa 2012 kaupunkimme Sairaalanmäen harvinaista Liisa Ruusuvaaran Kukkatervehdys-veistosta pelastettaessa ja halusi allekirjoittaa taiteilijoiden vetoomuksen patsaan säilymiseksi sitä uhkaavalta taidemuseon johtajan romutuspäätökseltä.

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2012/05/kukkatervehdys-sai-nimekkaat-tukijat

”Akateemikko Outi Heiskanen (s. 1937) on yksi maamme tunnetuimmista taiteilijoista. Heiskanen on virtuoosimainen taidegraafikko, mutta myös sääntöjä kyseenalaistava ja rajoja rikkova kokeilija. Heiskanen tunnetaan myös performanssitaiteen sekä maa- ja ympäristötaiteen edelläkävijänä. Retrospektiivisen näyttelyn on kuratoinut Heiskasen taiteen tuntija ja pitkäaikainen ystävä FT Tuula Karjalainen yhdessä Ateneumin intendentin Sointu Fritzen kanssa.”

 

https://ateneum.fi/nayttelyt/outi-heiskanen/