Lahden koululaitos on koko ajan muutosmyllerryksen kohteena.
Muutos muutoksen vuoksi pyhittää kaiken.

1062197.jpg

Missä mahtaa taas ensi vuonna olla lähikoulumme, matkaajat keskustelevat.

 

Verkonpunojat

Jo toista kertaa viiden vuoden sisällä kaupungissa on julkaistu kouluverkkotyöryhmän esitys: työryhmän tarkoituksena on ollut pohtia koululaitoksemme tilaa ja kaupunkimme kouluja tämän päivän ja tulevaisuuden näkökulmista.
Edellisessä kouluverkkotyöryhmässä oli suurin piirtein sama kokoonpano: aluerehtorit ja vielä erityisopetuksen koordinaattori ovat armollisesti pistäneet nerolliset päänsä yhteen. Nyt työn tuloksena  on 56-sivuinen nettijulkaisu ja painotuote.xx


Oppilaspaikkakäsite itseisarvona

Päinvastoin kuin luulisi, tämä työryhmä ei suinkaan pyri hyvään ja parhaaseen, monipuoliseen ja mahdollisimman yksilölliseen opetukseen Lahdessamme. Tämä verkkotyöryhmä tarkastelee edellisen työryhmän tapaan oppilaspaikkamääriä ympäri Lahden.

Koululaki- tai asetusteksteissä ei tosin tällaista käsitettä ole. Se on lahtelaisinsinöörien tilakeskuksen - kaupungin kiinteistöistä vastaavien meidän palkkaamiemme insinöörien - oma termi.

Oppilaspaikka lasketaan seinäneliöiden ja pinta-alaneliöiden mukaisesti. Jos on suuri koulurakennus, niin oppilaspaikkoja on paljon, jos pieni koulu, niin oppilaspaikkoja on vähän. Tämä meille on opetettu kyllä jo ensimmäisenä alakoulumme kouluvuotena. Nyt sitä laskevat jo oikein insinöörit ja koulukehittäjämme. Kehittäminen-sana on lahtelaiskoulukäsitteissä sama kuin lakkauttaminen.



Suurpiirikeksintö

Irvikuvallisinta on, että kaupunki on jaettu keinotekoisiin koulualueisiin: itäinen, läntinen, pohjoinen, eteläinen ja keskustan suurpiirialue.

Yksittäiset oppilaat  asuvat näillä suurpiirialueilla ja muodostavat laskennallisen alueen oppilasjoukon. Miten keinotekoista.

Jokaisella suurpiirillä on oma aluerehtorinsa, jonka pitäisi vastata alueensa kouluista.

 

1418482.jpg

Anttilanmäen koulu on jälleen suurpiirien rehtorien hampaissa.

Nyt istuneen työryhmän tulos on edellisen työryhmän kaltainen, odotettu: neljä vuotta sitten valmistuneessa kouluverkkosuunnitelmassa päätettiin lakkauttaa kaikki pienet koulut. Samoin nytkin: vielä jäljellä olevat pienet kouluyksiköt lakkautetaan, valistaa työryhmä meitä painotuoreessa julkaisussaan.



Lakkautusten seuraus

 

1418472.jpg

Kivimaan koulukiinteistöä laajennetaan vuodesta toiseen, samalla se on maankuulu homeestaan. Silti koulun rehtorilla riittää aikaa kouluverkkotyöryhmän työhön.

Demokratian kannalta vakavinta on kuitenkin se, että työryhmän jäsenten omat koulut näitten lakkautusten (tässä julkaisussa hienommin sanottuna sulkemisten) seurauksena kasvavat koko ajan, pöhöttyvät ylisuuriksi: niiden oppilasmäärät lisääntyvät ja samalla niiden seinä- ja lattianeliöitä kunnostetaan, suunnitellaan ja uudisrakennuksia rakennetaan kymmenin miljoonin euroin. Miten tähän on tultu? Missä on eri kaupunginosissa asuvien perheitten ja lasten yksilöllisen osaamisen ja kohtelun tasa-arvoinen asema kouluasioissa? Entä todellinen verovarojen säästäminen? Tipotiessään.



Koulu–käsite murskattu

Käytännössä Lahden tilanne koulujen kesken on suoraan sanottuna tällainen: koulujen vetäjät kättelevät kohteliaasti toisiaan tikari toisessa kädessä selän takana.

Tuloksena on yksittäisten koulujen koulunpidon kannalta todella villin tulehtunut ilmapiiri, jota erityisesti ruokkii kisaaminen oppilaista. Tämän kisan lähtökohta on kovin raadollinen: mitä enemmän rehtorilla on oppilaita, sitä enemmän hän saa myös henkilökohtaista palkanlisää (=perusopetusryhmien määrät).

Kaupungin keskusjohto, jota tarvittaisiin tasapuolisen koulujärjestelyn ylläpitämiseksi, on ajettu alas ja jäljellä on näkemyksetön,  sisäumpeutunut, Lahden oloja tuntematon, vain budjettisäästöjä laskeskeleva naiskaarti.


Turhaa työtä

Nolointa kouluverkkotyöryhmän työskentelyssä on sen ennalta odotetun tuloksen lisäksi ajoitus.

842586.jpg

Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

Kun parhaillaan on menossa suuret suunnitelmat suurkunta- Lahdesta, niin olisi luullut kaupungin ylimmän johdon, kaupunginjohtajan, ainakin toimialajohtajan ymmärtäneen keskeyttää koko kouluverkkosuunnittelutyö: kaavaillun  kuntauudistuksen jälkeen työ menee täysin uusiksi. Vaan ei: oikein piti asettaa määräaika päivän tarkkuudella – ja  ketä varten?

2010681.jpg

Lahden koululaitoksen sisältö on ajautunut tällaisten insinöörilähtöisten kouluverkkojen luontiin ja punomiseen, joissa tärkein – lapsi – on unohtunut niin taka-alalle, että luulisi kasvatusasiantuntijoiden hätkähtävän ja häpeävän typerää puuhasteluaan.

Koulun pitää nyt ja tulevaisuudessa olla rauhallinen, kiireetön, mielenkiintoinen ja turvallinen hyvänolon paikka jokaiselle lapselle, iästä, asuinpaikasta, älyllisistä, psyykkisistä tai taidollisista kyvyistä riippumatta.

Tuon tärkeimmän kouluasian Lahti on kokonaan unohtanut.

 

 

1235381690_kettu.jpg

xx

http://www.lahti.fi/www/bulletin.nsf/bydate/45B1489E640DBFF4C22576CC0034CEAA/$file/Kouluverkkoselvitys160210.pdf 

Kouluverkkotyöryhmän puheenjohtajana on toiminut va. koulutusjohtaja Marja Spoof ja
jäseninä aluerehtorit Markku Karjalainen (länsi) [Salpausselkä], Klaus Kähkönen (pohjoinen) [Kivimaa], AuvoNieminen (itä)  [Myllypohja], Tuula Virtanen (keskusta) [Tiirismaa], Esko Taipale (etelä) {Laune] sekä erityisopetuksen koordinaattori Maritta Turunen [Liipola-Kaikuharju]. Työryhmän sihteerinä on 1.8.2009 lähtien toiminut ma.suunnittelija Susanna Koponen. Lisäksi 18.9.2009 lähtien mukana on ollut henkilöstön edustajana pääluottamusmies Markus Lahtimo.

Omia muistiinpanojani kahteen kertaan lukemastani verkkoselvityksestä on niin runsaasti, ettei niille ole tässä vuodatuksessa palstatilaa. Perustavanlaatuisia asiavirheitä on kymmenittäin, talouslaskelmat täysin tuulesta temmattuja, kasvatukselliset perusteet ala-arvoiset...

Eikä verkkosuunnitelman tekijöille ylistävää ole edes aloitussivu. Jo ensimmäisellä sivullaan (sivu 6) tekijäryhmä osoittaa tietämättömyytensä Lahden kouluista. Siellä se on ilmoittanut, että edellisen kouluverkkopäätöksen seurauksena lakkautettiin Metsäkankaan koulu, vaikka todellisuudessahan lakkautettiin Metsäpellon koulu.