Kovin harva tietää, että Lahdessa kaikkein kauneinta, koskettavinta ja mieleen jäävintä säveltäjän tuoretta musiikkia voi saada teatterissa - sen estradi on Teatteri Vanha Juko. Jukon ohjelmistossa on miltei joka viikko vierailevia säveltäjiä, lauluntekijöitä ja konsertoijia.

Jo koko Juko-teatterin fyysisen olemassaolon siellä silloin tällöin on saatu vieraaksi myös Kaj Chydenius, kenties nykyisin useammin kuin ennen, onhan hänen kesäpaikkansa viereisessä Orimattilan Mallusjoen kulttuuria synnyttävissä maisemissa.

Mikä tuon puolitoistatuntiseksi vakiintuneen väliajallisen konsertin tekee taidenautinnoksi. Ensin niin sanotun taiteen eli kaikenlaisen pönäkkyyden ja hienostelun tahallinen välttäminen. Mennään runon ja sanan perusjuurille itse sanottavaan. Sitten tehdään se sävelin ajattelulle ja korvalle kuultavan mielenkiintoiseksi - niin se iskee sieluun ja sydämeen ilman dramatiikan turhia tehokeinoja ja paisutteluja.

Kun jälleen kaksikymmentä - useimmat ennen kuulemattomia ainakin minulle - Kaj Chydeniuksen pienoissävellystä sai nauttia, todella tunsi luovan persoonan synnyttäneen niitä kuin juuri kuulijalle tarkoitetuiksi. Säveltäjä on useamman kerran todennut itsensä fyysisesti koukkuselkäiseksi, vähemmän visuaalisesti mielenkiintoiseksi nähtävyydeksi, mutta kun hän astuu ja istuu pianon ääreen, niin aina se odotettu ihme tapahtuu - korvat ja ajatus heräävät kuuntelemaan ajatuksia pianon kertomana. Siinä tulkintojen välissä hän tapansa mukaan juontaa seuraavan kappaleen. Siitäkin on kehittynyt vuosien karttuessa hurmaava ekonomia, juonto vain parilla tarkoin rajatulla sanamääritteellä on suorastaan huippua suomenkielen merkityksellisyyttä sijamuotovalinnoillaan.

Ehkä siksi on vastapainoksi luojanluomien taitelijoiden moninaisuutta saada eri solisteja myös sävelten lomassa näkyville. Helmi-Leena Nummelan näyttelijälahjakkuudesta olen liian kauan sitten saanut nauttia - Turun kaupunginteatterin paikkakuntanäytelmä spitaalisten saaren Seilin tarinan esityksessä, Nummelaa sen vavahduttavassa päätehtävässä.

Hänen laulunsa ja tulkintansa ovat korutonta, pieninyanssista, intensiivistä, eleetöntä, vaikuttavaa. Kauniin heleänkirkas äänimateriaali liikkui valituissa kahdessakymmenessä sävellyksessä pienellä sävelalueella ja tulkinnat tuntuivat kuten sävellys juuri sinulle ja minulle lauletuilta, lähes aforistisilta. Silmät pystyi ummistamaan ja vain kuuntelemaan - kuten hyvässä konsertissa joskus ani harvoin tapahtuu. Sävellyskorut syntyvät silloin todellisiksi kaiken muun maailman unohtaviksi herkistyksiksi tajuntaamme.

Kun Chydeniuksen mukana kierretään konsertissa ympäri maailmaa - tosin kolme maanosaa väliin jättäen - tekstit ovat maailmankirjallisuuden valioluokkaa. Hadrianus, Shakespeare, Khaijam, Ahmatova, Lagerkvist, Gibran ja suomalaisista Haahti, Vuorela, Groth, Andersson ja runojen kääntäjätaitureina Viljanen, Saaritsa, Tynni, Lyy, Lönnroth, Mikkola.  Herkkuna harvinaiset kiinalaisen runoilijan Li Pon runot tuntuivat ikiaikaisesta kulttuurista ammentaneilta elämän ikuisuutta ylistäviltä teksteiltä. Illan esityksistä espanjalaisen Rafael Albertin teksti On kyyhkynen erehtynyt, Aale Tynnin suomentamana kohotti ajatuksen, sävelten, pianon ja laulun yhteisvaikuttavuuden yhdeksi konsertin täydellisimmistä nautinnoista.

Encorena esitetty Anna-Leena Härkösen teksti poikkesi voimakkaan dramaattisena sävellyksenä ja näyttämöllisenä tulkintana täysin vastakohdaksi illan hienon herkälle kokonaissävylle ja siirsi yllättäen kuulijan esittävän, julistavan teatterin puolelle - molempien taiteilijoiden ilmaisun toisen äärilaidan väkevän voimallisina näyttäen.

Kaj Chydeniuksen laulustudio on toiminut jo kymmeniä vuosia. Monet suomalaiset laulajat ja näyttelijät ovat saaneet etuoikeuden tässä harvinaisen yksilöllisessä laulukoulussa syventää laulun ja erityisesti runon tulkinnan taitojaan . . .Monna Kamu   Taru Nyman    Kai Hyttinen    Tatu Siivonen     Helmi-Leena Nummela    Kaisa Leppänen    Mikael Saari    Ritva Sorvali     Minja Koski . . .

"Laulustudion idea on kokoontua valitsemaan, tutkimaan ja harjoittelemaan lauluja. Harjoitteleminen on kaikkein antoisinta: ei ole esiintymisjännitystä, kokeillaan erilaisia tulkintavaihtoehtoja, jätetään pois jokin laulu, joka ei sovikaan kokonaisuuteen, otetaan tilalle uusia, ja vaikka tehdään uusia, jos kokonaisuus sellaisia vaatii. Aika ajoin viedään ohjelma yleisön eteen."

Arvio  SIELUNI HERKKÄ JA LEIJUVA  Kaj Chydeniuksen lauluja 30.9.2020 konsertti Teatteri Vanha Juko