Keih%C3%A4smatkat%202.jpg

 

Suomi kansainvälistyneenä sivistysmaana alkaa jo penkoa historiaansa. Kovin iäkäs se ei ole. Yksi merkittävä harppaus on matkaturismi etelän rannoille, jonne koko Suomi alkoi rynnätä 1960-luvulla.

 

Mallorcan matkat - Teneriffa – Las Palmas - Kanarian saaret - vetivät kylmän pohjolan asukkaat etelän lämpöön, edullisuuden, uutuuden, viinan ja rellestämisen luvattuun maailmaan. Lomailu muuttui toisenlaiseksi kuin entiset siistit ja korrektit Ruotsissa käynnit autolla ja laivalla - nyt sai lentää lentokoneella, tehdä mitä halusi, unohtaa arjen ja murheet, eivätkä ryppyotsaiset matkaseuralaiset määräilleet tai närkästyneet.

 

Kalevi Keihänen (1924-1995) oli matkailumies jo 1950-luvulla järjestäessään matkoja monenlaisiin kohteisiin ja tapahtumiin kotimaassa ja ulkomaille. Mutta 1964 hän perusti Keihäsmatkat, joka parhaimpina vuosina kuljetti etelään 100000 suomalaista. Keihäsmatkoilla tuon Kihniössä asustavan Turun seudun Vahdosta kotoisin olevan idealistin ajatus oli tehdä turismista koko kansalle mahdollinen autuus.

 

Keihäsmatkat henkilöityi pitkätukkaiseen, chinchillaturkissaan viihtyvään Kalevi Keihäseen. Keihänen markkinoi näkyvästi yhtiönsä matkoja aikakauden luetuimmassa sensaatiolehdessä Hymyssä, jonka omistaja Urpo Lahtinen oli hänen hyvä ystävänsä. Markkinoinnin täkynä eivät olleet maisemat eikä aurinkokaan, vaan edullisuus ja halpa viina. Keihänen teetätti Espanjassa Kihniön kipakka -pontikkaa, jota myytiin Keihäsmatkojen oman lentoyhtiön Spearairin lennoilla.

"Astutte koneeseen, otatte pienet ja olette perillä", kuului mainoslause. Suomalaiset kiiruhtivat pian runsain joukoin Espanjan aurinkoon - ensin Málagan aurinkorannikko, sitten Teneriffa ja Gran Canaria tulivat tutuiksi lomailun ja hauskanpidon kohteiksi.

 

Kalevi Keihäsen Keihäsmatkat paisui lopulta merkittävimmäksi tavallisen suomalaisen matkatoimistoksi. Se palveli kotoa alkaen, kyyditsi lentokentälle, lentokentältä omilla kahdella lentokoneella ja omilla lentoemäntäpalveluilla etelään ja siellä edelleen turistihotellikohteiden täysihoitoon. Ja paluu hoitui samalla palveluyksilöllisyydellä takaisin Suomeen. Kaikki oli hoidettu: lentokoneessa tarjoiltiin meno- ja paluumatkalla erityistä Kihniön pontikkaa, että suomalainen kielitaidoton pystyi asennoitumaan tulevaan etelämaalaiseen riemuun ja remuun ja paluumatkalla unohtamaan kaikki töhelöinnit.

 

Kalevi Keihäsen tyyliin kuului reiluus, repäisevyys ja luontainen charmi, jolle tavallinen suomalainen ja rikkaampikin antautui helposti.

-Kalevi Keihänen keksi järjestää taivaalliset vihkiäiset ja 17 paria nousi Málagan-koneeseen. Mukana olivat myös pappi ja viihderyhmä Tapani Pertun johdolla. Kone kiersi seremonian ajan Helsingin yllä, sillä oli epäselvää, olisivatko vihkimiset olleet laillisia vieraan maan ilmatilassa. Parit ovat pysyneet yhdessä, vain muutaman puoliso on kuollut.

 

-Kerran Keihänen lehti-ilmoituksessa ilmoitti kustantavansa sadan suomalaisäidin viikon loman etelän auringossa. Valinta tehtiin lapsiluvun mukaan. Valituilla, pääasiassa pohjois- ja itäsuomalaisilla äideillä oli keskimäärin yli 13 lasta.

 

Keih%C3%A4smatkat%201.jpg

 

-Misseillä - kuten miss Suomi 1970 Ursula Rainiolla - houkuteltiin loputkin epäileväiset matkaamaan.

 

Keihäsen elämään ajan ilmiönä ja Keihäsmatkailutoimiston vaiheisiin liittyy myös monen lauluntekijän kuten Junnu Vainion sanoittamat mainos-iskelmät, Irwin Goodmanin ja Paula Koivuniemen matkatoimiston toimintaan liittyvät laulelmat sekä monet muut julkisuuden henkilöt, huippuna presidentti Urho Kekkonen

 

Monelle suomalaiselle keihäsmatkasta tuli vuotuinen perinne, erilainen rentoutusloma kuin kylmänkarussa Suomessa.

 

Keihäsen matkatoimisto oli laajentunut viimein juuri 1973 pankkikriisin yllättäessä Suomen niin, että luototus loppui nopeasti. Keihänen yhtiöineen, omaisuuksineen ajautui konkurssiin 1974. Kalevi Keihänen menetti kaiken - keräämänsä suuren omaisuuden lentokoneita myöten, Pohjois-Tapiolaan Espooseen rakennuttamansa hulppean liki 500-neliöisen omakotitalon uima-altaineen ja edustustiloineen, puhumattakaan yli kymmenestä Kihniössä omistamastaan tilasta, jotka pakkohuudatettiin. Myös 200 Keihäsmatkojen työntekijää menetti työnsä ja toimeentulonsa. Keihänen yritti vielä pari vuotta myöhemmin perustaa uuden matkatoimiston Seiväsmatkat, mutta sen tarina kesti vain muutaman kuukauden.

 

Mitä kaikkea tästä kenties perustavimmasta suomalaisturismin alku-ajasta ja sen perustajasta Kalevi Keihäsestä on tuotu mukaan Nastolan Pisarateatteriin kirjoitettuna kantaesityksenä, Seiväsmatkat-näytelmänä, selviää ensi-illassa tiistaina 16.7.2019 klo19 Taarastin taidekeskuksen kesäteatterissa. Palaamme esityksen arviointiin.

 

Seiv%C3%A4smatkat3.jpg

 

Lis%C3%A4liite.jpg