Heinolan%20kaupunginmuseo.jpg

Alun perin kauppias Ulrik Lindholmin (1825–90) kotina ja sittemmin kaupungin Raatihuoneena (1898–1983) palvellut nykyisin kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi luokiteltu rakennus on kokenut ja nähnyt vuosikymmenten varrella monia vaiheita. Nykyisen kaupungintalon valmistuttua rakennus kunnostettiin museoksi ja avattiin kaupunginmuseona 1984. Talotekniikka uusittiin perusteellisesti vuosina 2018–19 toteutetussa remontissa.

 

Heinolan hienoksi kunnostetussa, lähes kahdensadan vuoden ikäisessä puutalossa kävijä pääsee tutustumaan monipuolisesti kaupungin kulttuuriperintöön. Museossa aistii arvokkaan puurakennuksen tunnelman. Alkuperäiset puulattiat narisevat askelten alla, korkkimattojen alta paljastuneet maalikoristeet on huolellisella entisöinnillä uudelleen tavoitettu. Hienon salin puulattia kiiltää lakattuna silmät häikäisten kuin aurinko ja oikeat huonekasvit elävöittävät tiloja yhdessä kokoelmaesineiden kanssa. Kaikki tieto on koottu tietotauluihin. Kävijä voi joko tutkia näyttelyä itsenäisesti tai opastuksella.

Heinolan%20kylpyl%C3%A4.jpg

Heinolassa toimi jo vuonna 1891 Kylpylä. Se oli tarkoitettu ylimystön hyvinvointilaitokseksi, mutta valtion määräyksestä sieltä piti aina löytyä vapaana muutama paikka myös köyhälistölle. Kylpylän kukoistusaika oli I maailmansodan syttyessä, jolloin vuonna 1917 sen asiakkaina oli mm. 500 venäläistä. Kylpylää sanottiinkin parantolaksi ja se toimi lääkärin johdolla erilaisia terveyshoitoja antaen. Kuvassa kylpylän yhden hoitohuoneen sähköhoito-instrumentteja. Kylpylä paloi tuhopolton seurauksena 1930 ja rakennettiin vuodessa uudelleen. Kylpylän  toiminta päättyi 1944.

 

Museokokonaisuuden esillepanossa on painotettu mahdollisimman paljon Heinolassa tehtyjä tai heinolalaisten käyttämiä esineitä, heinolalaista elinkeinoelämää, heinolalaisen kuulun kylpylän, seminaarin, yhdistyksien ja seurojen toimintaa kautta aikain. Lapsille on vanha pieni koululuokka havaintoesineineen, kirjoineen aidoksi sisustettuna ja käytettävissä.

Uutta näyttelyssä on muun muassa päivitetty Heinolan kaupungin pienoismalli, jonka tekniikka nappia painamalla löytää merkittävimmät kaupungin rakennukset ja ihmisten talot. Monet niistä ovat kuuluneet kiinnostaville paikallisille henkilöille, esimerkiksi seudun ensimmäisille asukkaille, tulevalle tasavallan presidentti P. E. Svinhufvudille tai 1990-luvun alussa läpimurtonsa tehneelle Apulanta-yhtyeelle. Näyttelyssä voi tutkia myös kuva-aarteita museon omista kokoelmista.

Uudistuksessa on huomioitu aikaisempaa enemmän museo- ja asiakasturvallisuus: hissi, portaiden kaiteet ja liukkausesteet sekä liikkumisen esteettömyys. Näyttelykierroksella on useita levähdyspaikkoja. 

Kulttuuriperinnön perustutkimus ja aitojen esineiden kunnostus on ollut museon uuden ilmeen päätavoitteena. Näyttelyn tarinaa on uudistettu varsinkin alku- ja loppupäästä. Vahvana teemana kävijälle kerrotaan niin esihistoriasta kuin toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta. Näyttely esittelee myös uusia interiöörejä tai niiden osia.

 

Heinolan%20museo%202%20karjalaiset.jpg

Heinolaan ja ympäristöön asettui II maailmansodan jälkeen siirtolaisia. Varsinkin Käkisalmen evakot asuttivat Heinolan ja sen ympäristön pikkumaatilat rakentaen. Kuvassa evakkojoukko ja sen omaisuus kaikkineen.

 

Myös historian käännekohtia ja ilmiöitä Heinolassa esitellään. Näyttelyssä voi tutustua paikkakunnalla puhuttuun vanhaan murteeseen sekä kertomuksiin tapakulttuurista, kuten ruisleivän leipomisesta ennen vanhaan. Samoin lyhytfilmejä kaupungin menneisyydestä on nähtävänä.

Yleisön toivoma museokauppa viestii näyttelyn tekijöiden harvinaisesta aktiivisuudesta: esillä on kymmeniä heinolalaisteoksia ja uusinta tietokirjallisuutta kaupungista, heinolalaisten taiteilijoiden töitä, keramiikkataiteilijoiden ja muiden taitureiden tuotteita aina museon suuresta hienosta omenapuutarhasta valmistettuihin eteeristen kukkien tuoksuisiiin voiteisiin saakka ja tietenkin Heinolassa tehtyjä uniikkeja kotiseutuhenkisiä käyttö- ja muistoesineitä.

Sopivan pieni, harvinainen kaunis talo tuo sen läpikävelijälle eheän kokonaistietopaketin tästä kauniista kaupungista ja sen menneisyydestä.

 

https://www.heinola.fi/heinolan-kaupunginmuseo

 

 

Lopuksi tiedonetsintäkilpailu - oikein vastanneiden kesken arvotaan arvokas palkinto. Museosta löytyy aamiaiskabaree. Mikä se on ja miksi se on Heinolan museossa? Vastaukset kuukauden sisällä sähköpostitse osoitteeseen [email protected]

 

 

 

kyn%C3%A4.jpg

Valolinnan näyttely

Valolinnan%20sis%C3%A4%C3%A4nk%C3%A4ynti

Heinolassa käynnillä vielä viikon ehtii myös Valolinnan, entisen Reumasairaalan, kuvataidenäyttelyyn, joka on avoinna 30.10.20 saakka arkipäivisin klo 9-15. Taidekeskus Taarastin järjestämä 21 taiteilijan ja 120 teoksen näyttely on valtavan, yhdeksänkerroksisen rakennuskompleksin katutasossa (sisään pääovesta) ja auki Valolinnan kahvilan - Mytäjäisten leipomon - aukioloaikoina. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Valoa%20linnaan-n%C3%A4yttelyn%20nimet.j

Näyttelyn runsaasta teosmäärästä jyvät ja akanat erottuivat selvästi. Silmäni olivat löytävinään kymmenkunta lahtelaista tekijää. Oma valintani nosti kuitenkin yhden mielestäni harvoista laadukkaista töistä, maalauksen toisesta Suomen viehättävästä kesäkaupungista, artikkelini loppukuvaksi.

 

Pikkukaupungin%20sata%2Cma.jpg

Pekka Haali Naantalin satama, 2020, öljyvärityö

 

Kannattaa joka tapauksessa mennä koko teoskatras nuuskimaan ja omalla taiteellisella tuntemuksellaan vaikkapa mieluinen itselleen hankkimaan.

 

Lis%C3%A4liite.jpg