• Siirtolaisten Suomi, miten 1950-luvulla Suomesta Ruotsiin muuttaneet muistelevat

1950-luvun Suomea  Professori Hanna Snellman

• 50-luku nuoren tytön silmin  Professori Katarina Eskola

• Suomen ensimmäinen rock and roll -konsertti Turussa lokakuussa 1956

Professori Timo Toivonen

Puheenjohtaja FT Markku Koski juonsi tilaisuuden.

Lahden XIV suomalaiset historiapäivät toivat tuulahduksen todellista kansankulttuuria, menneisyytemme kartoitusta ymmärtää tätä päivää. Kolmipäiväiset historiapäivät todistivat: jos kansaa valistetaan ilman sisäänpääsymaksua, myös kiinnostusta löytyy. Ainakin 1950-luvun ilmettä kartoittavat luennot olivat kertakaikkisen kiinnostavia, hienosti laadittuja käytännöntasolla toimineiden asiantuntijoiden toteuttamina oikeita elävien luentojen mielikuvia herättäviä herkkuja lähes parinsadan kuulijan nautiskellessa harvinaisesta hauskuudesta.

Muutto työn ja hyvinvoinnin Ruotsiin

Vaikuttava esitys oli Hanna Snellmanin kuvaus ja kertomus tutkijantyöstään, jossa hän selvitteli 600.000 suomalaisen muuttoa Ruotsiin 1950-luvulta alkaen, sinne sulautumista, juurtumista tai sieltä palaamista takaisin ihanne-onnenmaa-Suomeen.

Erityisesti hän oli tutkimuksessaan perehtynyt valikoimaansa Lahden ystävyyskaupunki Västeråsin pienen, hyvin ruotsalaisyhteiskunnassa menestyneen naisryhmän elämänkulkuihin, niiden muotoihin ja mahdollisuuksiin, suruihin ja unelmiin.

Jo 1950-luvulla koto-Suomensa Sallassa jättäneet ja Ruotsiin muuttaneet ovat tässä palanneet 1970-luvulla lyhyelle käynnille tervehtimään synnyinkotiaan. Suomi on onnenmaan kaltaisena muistona elähdyttänyt kovan työn ja perheenrakentumisen rankat ajat Ruotsissa - todellisuus on kuvitelmaa paljon karumpi ja silmät avaava, mutta tunne kuitenkin entinen.

Lapissa syntynyt Snellman pelkisti komeasti oman kokemuksensa suuresta koulutusmahdollisuuksien laajenemisesta iästä ja varallisuudesta riippumatta, kun peruskoulu tuli ja takasi kaikille ylemmän asteen koulutuksen mahdollisuuden koko Lappia kohauttaen, sillä  Lappi koulukokeiluineen astui peruskouluun maan etunenässä ja muuttoliike vaimeni.

http://blogs.helsinki.fi/hksnellm/tutkimus/goteborg-sallan-suurin-kyla/

Salaisten päiväkirjojen tyttöjen 50-luvun Suomi

Katarina Eskola kertoo, miltä 1950-luku näytti 10-17 -vuotiaiden helsinkiläistyttöjen arjessa, opiskelussa, harrastuksissa ja ihanteissa.

Katarina Eskolan näkökulma oli vieläkin mielenkiintoisempi. Hän esiintyi pelkästään tulevaisuuden ennustajana tulkiten 1950-luvun omia ja ystävättärensä Satu Koskimiehen sekä äitinsä päiväkirjojen sisältöä ja tuntoja.Tulevaisuuden kuvitelmat pian koittavista aikakausista olivat suuri haaveita ja toiveita täynnä. Suuret murheet ja suuret ilot, urheilu ja asenteellinen yltiöisänmaallisuus sekä elokuvat olivat helsinkiläistytöillä muotia.

Lainaus Satu Koskimiehen päiväkirjasta: Torstai 18.2.1954

Eilen oli 15 km:n hiihto Falunissa, ja arvaappas mitä! Suomelle tuli kolmoisvoitto!!!!!!!!!!!! Järjestys oli näin: Veikko Hakulinen, Arvo Viitanen, August Kiuru, (Ryssä)Terentjev, Tapio Mäkelä ja Veikko Räsänen! Eikö ole kunnioitettavia hiihtäjiä! Hienoa! Hienoa! Mutta Naisten 3x5 viestissä tuli Ryssille hieno kolmoisvoitto. Mutta he ovat sitten inhoittavia, sillä kun Sirkka Polkunen oli saavuttanut yhden ryssän (joka tuili 1.ksi kilpailuissa) ja pyysi latua, ei ryssä Sirkan monista pyynnöistä huolimatta sitä tehnyt. Ja lehdessä sanottiin, että ryssis oli yrittänyt pientä tappelunujakkaakin. Ne ovat oikein kommunisteja. Hyi himppu sentään niitä ryssiä.

Suomi idän ja lännen välissä tiedosti itsensä: käytännön tasolla käyttöesineet ostettiin Neuvostoliitosta niiden halpuuden vuoksi ja uudet kulttuurituulet, muoti alkoivat porautua nuorisoon lännestä, ensin Ruotsista ja sitten laajemmin lähinnä elokuvan mukana aina Amerikasta saakka.

Elokuvasta "Rock around the Clock"

Lainaus Katarina Eskolan päiväkirjasta: Tiistai 2.10.1956

"Rock around the Clock" on nähty ja - kuultu. En ole eläessäni ollut niin typeräjuonisessa filmissä. Mutta musiikki oli hienoa. Ei kerta kaikkiaan voinut olla polkematta tahtia jalallaan. Salissa oleva lättänuoriso huusi ja vihelsi ja tömisytti jalkojaan.

Nuorisomuoti sai nimityksensä. Sodanjälkeisen Suomen kahtiajakautuneisuus värittyi Eskolan esityksessä maukkaasti sivistyneiden perheiden tyttöjen elämän kuvauksessa ja sen arkisissa käänteissä ja tulevaisuuden päämääräpyrinnöissä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Katarina_Eskola

Suomen ensimmäinen rock and roll -konsertti

Timo Toivonen valaisi ja kuvaili hauskasti Suomen ensimmäistä rock-konserttia Turussa, sen saamaa huomiota, sen tuomaa moraalikäsityksen uuspohdintaa ja siitä alkaneita yhteiskunnallisia mullistuksia - nuorison vapautumista.

Jo etukäteen pari viikkoa ennen konserttia Turun Sanomat varoitti niistä vaaroista, joita konsertista tuli seuraamaan nuorisolle:

Itse konsertin sisällöstä ei sanottu sanaakaan, mutta kuvalla varustetut artikkelit Turun Sanomissa ja Uusi Aura -lehdessä jatkoivat samanlaista ajan tiukan moralistista uutisointiaan:

Tyttöjen kellohameet ja poikien kravatit olivat ajan muotia. Yhdellä tytöistä on jänisräikkä meteliä nostattamassa, pojat peittävät kasvojaan valokuvaajalta - ilmeisesti pelosta, että koulussa opettajakunta rankaisee heidät tunnistettuaan.

Konsertin jälkiseurauksina pidettiin myös poliisikuulustelut ja Turun kaupunginhallituksen kokous, jossa asiantuntijana Konserttisalin vahtimestari luetteli salikiinteistölle aiheutetut tuhotyöt, jotka sinänsä olivat rahalliselta arvoltaan täysin mitättömät.

Turun poliisimestari kielsi kaikki vastaisten rock and roll -konserttien luvat kaupungissa.

http://www.foribeat.fi/080306.php

Vuosikymmenen merkkitapahtumat siivittivät lasten kasvun nuorisoksi: Olympialaiset 1952, Suomen yleislakko, Unkarin miehitys pelkoajatteluineen, Kekkosen valinta presidentiksi ja rock and roll sekä nuorisomuoti kellohameineen, lättähattuineen ja filmitähtien pukeutumista jäljittelevine muoteineen laskeutui maankamarallemme ja väritti hitaasti harmaan Suomen.

http://www.suomalaisethistoriapaivat.fi/ohjelma