Tueun%20Hamlet.jpg

Marcellus Markus Ilkka Uolevi,  Hamlet Jussi Nikkilä, Horatio Severi Saarinen   Kuva Otto-Ville Väätäinen

Maailman suurten draamojen sekä tätä päivää kuvaavien näytelmien käsikirjoitusten sisältö, dramaturgia, analyysi, tulkinta-ajatus ja kokonaisasemointi alkaa samanlaisena toistuvana päiväperhoisena laji-ilmiönä kyllästyttää. Niiden laajakankainen elokuvalliinen, videollinen screeni-ilmaisu - multivisioitu sekamelska elää toivottavasti enää vain lyhyen aikaa - laajempaa yleisömäärää kalastamassa.

Teatterin tärkein sisältö, inhimillinen vaikuttavuus, ajattomuus, viihdyttävyys, näyttelijän voimalataus on noihin tekniikan suuriin kalusto-osaamisiin hävitetty, taka-alalle poljettu ja teatteri alkaa muistuttaa yhä enemmän pelkkää latteaa nykyajan bisneselämän valo-ääni-showta, viihdeteollisuuden areenojen traditionaalisia lavaspektaakkeleita

 

Turun Hamlet 2019 on poikkeus tulkintatrendistä, kokonaisteos, jossa tekstin ydin ja ajatuksen kiito vallan ja petoksen sokaisemassa ikiaikaisessa maailmassa on laskeutunut tähän päivään ääni- ja valolavastein, keskeisin vankoin roolitöin komeasti tulkittuna, ohjattuna ja toteutettuna ajattoman modernina teoksena. Aikakautemme pakollisista keinomodernisoinneista se etääntyy kauas hallitussa ja keskitetyssä, syvälle vallan mekanismeihin pureutuvassa tendenssissä ja mielikuvituksellisessa nuorekkuudessa, se ihastuttaa haaveillaan ja pettymyksillään meitä jokaista.

 

Turun kaupunginteatteri avasi reilu vuosi sitten monivuotisen seinien ja tekniikan uudistustyön jälkeen Suuren teatterisalinsa nostalgisella avausnäytelmällä. Kiven Seitsemän veljestä ohjasi teatteriguru Lauri Maijala, joka pyrki näyttelijätyössä uudistamaan teatteri-ilmaisun ajan henkeen sopivalla vähemmän sisäistyneellä eläytymisellä. https://lahenuutisia.vuodatus.net/search/query/?query=Turun+Seitsemän+veljestä

 

Nyt Turun kaupunginteatterilla on toinen mahdollisuus uudistaa remontoitu salinsa ja taiteellinen vaikuttavuutensa maan sekä Euroopan teatteritarjonnassa. Ohjaimissa on Paavo Westerberg, mukanaan lavastajansa Martti Tsokkinen sekä ohjaajan keräämä kourallinen maan etevimpiä näyttelijöitä toteuttamaan Shakespearen Hamlet.

Ennen kaikkea Hamletin tarina on ihmisyksilön ajatuksen ja sielun polttopisteenä helposti katsottavaksi tarjoiltu. Väkevää, äärimmäisen yksinkertaista ja inhimillistä, jokaisen ymmärrettävää Hamletia saa katsoja tunteineen salpautumattomalla mielenkiinnolla pohtia. Hamlet asettuu meidän jokaisen edustajaksi sydämensä suuruudella ilman pienintäkään turhaa ylhäisyyttä tai patetiaa. Siinä on esityksen suurin anti.

Jussi Nikkilä tekee herkän ja etsivän Hamletin, hauraan nuorukaisen, jossa peritty vallan turhuus, ulkonainen klassinen kauneus karsiutuvat oikeamielisyyden, rehellisyyden ja omantunnon suureksi ylistyslauluksi - jumalanluomaksi tavalliseksi ihmiseksi.

Hänessä vahva draama elää ajattomasti myös Eeva-Liisa Mannerin erehtymättömän ilmaisevilla, kauniilla  kielikuvilla ja tarkalla poljennolla. Mannerin kielinerous on suurta, puhuttua, äänellistä vaikuttavuutta, jolla Nikkilän on vaivatonta operoida ja laittaa koko sielunsa mukaan tulkintaan, ilmaista tarkoituksensa ja hallita koko näyttämö.


 

Suuri musiikillinen taustalavastus on koko teosta tiivistävä elokuvallinen sinfoninen tehokeino, jossa koko näyttämöteoksen rytmi, sävelkaaret, iskut, suvannot ja huumaava voima luovat kokonaisuudelle ääriviivalliset tunnemaisemat. Tosin ylivolyymi joskus survoo alleen roolipuheen tärkeätkin repliikit - suotta, herkkyyden kustannuksella..

 

Turun kaupunginteatterin uusittu lava kokee myös täydellisen uudenlaisen teatterilumon, jonka taiteilijaduo Westerberg-Tsokkinen luo yhteisellä ohjauslavastusintensiteetillä. Upean suuret, miltei stradamaisen vaikuttavat loputtoman pitkät punaiset käytävät tuntuvat alkavan kuin maailman alusta, jonne ihmislaji laskeutuu hissillä ja jatkaa elämäntaipaleensa jokaisen katsojan silmien eteen näyttämörampin catwalkille. Visuaaliset ja arkkitehtuuriset näyt toistuvat ja varioituvat oopperallisen upeina, värit, voima, tasot ja niiden käyttö puristavat teoksen kokonaisuuden sfääreiksi kokea ja itse tarinaan lumoutua. Vain brutaalin verinen sikajakso kummastuttaa ja vaikuttaa haetulta, mässäilevältä, shokeerausta yrittävältä tehokeinolta


 

Näytelmän monen monet kohtaukset ja yksityiskohdat jättävät katsojaansa kyltymättömän voimakkaat jälkikuvat yhä uudelleen muisteltavaksi.

Ofelian (Pia Andersson) kukkaorvokkeja sirotteleva hyvästijättö korkealta parvekkeelta rakkaimmalleen -  laajan liikkuvan näyttämön itse tulkitessa pyörivällä tehollaan dialogin osapuolia - toteutuu kauniina ja tehokkaana myrskypilven trombin häivyttäessä viimein tunteet, sanat ja ihmiset pyörteisiinsä taivaan äärettömyyksiin.

Shakespearen Hamlet valtapyrkimystensä murhaavassa mafiallisessa genressään on groteskia hyvyyden ja pahuuden, elämän ja kuoleman renessanssista historiaa ja sen turkulainen toteutus täydellistä tapahtumarikasta realistista nykypäivää hallitun onnistuneesti yhtä aikaa. Modernismissa aikaamme suoraan sukeltava teatterielementti on hybridiauto, joka luo interiöörin ja väkevän tunnelmallisen rikoksen tyyssijan etu- ja takapenkkeineen, väkivallan, juonittelun tapahtumapaikan, tappoaseenkin, jossa menneisyyden haamujen kauhutunnelma nousee poikkeukselliseen tehoon.

Claudius-kuninkaan katala ja julkea, häijy hahmo saa petollisuuden perikuvallisen inhottavan tehon Eero Ahon näyttelijähabituksen ehdottomuuden ja vallanhimon täydellisyydestä, jolle Severi Saarisen taitavan totuudelliseksi luoma Horatio luo vastakohdaksi vankan, tarkan ja luotettavan ystävyyshahmottelun. Carl-Kristian Rundmanin tapain ministeri tuo hovietiketin rasvatun epookin varjoissa laskelmoiden kasvattavan isän aidon hädän ja huolen lapsistaan. Pelkkä lyhyt elävä videokuva auton takapenkiltä riittää Esko Salmisen makaaberin äänenvärin kanssa luomaan aavemaisen järkyttävän murhan kohtalonomaisuuden.

 

Turun kaupunginteatterin Hamlet on monilta osiltaan täydellistä kokonaisteatteria,  mielikuvituksessaan ja visioissaan viihdyttävän jännittävää huippudraamaa, sisäistyneessä, elävässä näyttelijäilmaisussaan rakastettavan suurenmoista teatteria.

 


 

HAMLET

Teksti  William Shakespeare
Suomennos  Eeva-Liisa Manner

Ohjaus  Paavo Westerberg
Taistelukoreografiat  Oula Kitti
Lavastussuunnittelu  Markus Tsokkinen
Pukusuunnittelu  Tuomas Lampinen
Naamioinnin suunnittelu  Minna Pilvinen
Valo- ja videosuunnittelu  Ville Seppänen
Sävellys  Sanna Salmenkallio
Äänisuunnittelu  Iiro Laakso ja Sanna Salmenkallio

Rooleissa:

Eero Aho, Pia Andersson, Minna Hämäläinen, Markus Järvenpää, Ella Lahdenmäki, Jussi Nikkilä, Kimmo Rasila, Carl-Kristian Rundman, Jonas Saari, Severi Saarinen, Esko Salminen (videolla), Kirsi Tarvainen, Markus Ilkka Uolevi

Esitysarvio kirjoitettu Turun kaupunginteatterin esityksestä 9.3.2019.

 

https://teatteri.turku.fi/turun-kaupunginteatteri/ohjelmisto/hamlet

 

Lis%C3%A4liite.jpg