Luonnonyst%C3%A4v%C3%A4lle%201994.jpg

 

Innostuin parikymmentä vuotta sitten ympäristöasioihin ollessani mukana lahtelaisissa Luonnonystävälle-kalenterien suunnitteluissa, joissa asiantuntijana toimi mikrobiologi, professori Mirja Salkinoja-Salonen.  Hän oli jo tuolloin tutkinut ja paljastanut Suomen sahojen kyllästysmenetelmien pilaamat suuret maa-alueet Etelä-Suomessa, tutkitutti parhaillaan oppilaillaan Lahden jätevesiin laskettavien teollisuuden myrkkyjen laatua ja määrää sekä selvitteli erilaiset ympäristössä lisääntyvät myrkyt ja erityisesti homeet sekä niiden mekanismit, jotka ymmärtämättömän ihmisen väärillä toimenpiteillä ovat tuhonneet rakennuksemme terveydelle vaarallisiksi ja käyttökelvottomiksi.

 

Pienenä sivujuonteena Mirja Salkinoja-Salonen jo tuolloin kertoi, että maustaan kuuluisa Lahden juomavesi on puhtaasta maineestaan huolimatta myös ongelmallinen. Hän oli löytänyt pikkutarkoissa laboratoriotutkimuksissa lahtelaisvedestä mm. minimaalisen pieniä pitoisuuksia ruumisvesiin viittaavista laatuominaisuuksista, mikä tarkoittaa sitä, että lahtelaisten perusveteen ajautuu ruumiista lähteneiksi tunnistettavia yhdisteitä.

Vesilasi.jpg

Asia taas selittyi siten, että kaikki seitsemän Lahden hautausmaata (Läntinen Kärpäsenmäellä, Vanha Radiomäellä, Mustankallion Mustankallionmäellä, Levon, Radanrakentajien ja Nastolan hautausmaat sekä vielä pieni Lahden sankarivainajien hautausmaa Ristinkirkolla) sijaitsevat Salpausselän harjuilla tai niiden jäänteillä, korkeiden mäkien päällä. Näiltä korkeilta mäiltä tietenkin ruumiista liukenee aikojen kuluessa hajoamis- ja jäteyhdisteitä, jotka sadevesien ja lumensulamisvesien liuottamina nesteinä valuvat kaupungin alaviin laaksoihin harjujen pohjakerroksiin ja viimein vesisuoniin ja vesiin.

http://www.lahdenseurakunnat.fi/hautausmaat

 

Salapuussel%C3%A4n%20poikkileikkaus.jpg

Salpausselän poikkileikkaus Lahden kohdalta

Kuva Maija Haavisto-Hyvärinen ja Harri Kutvonen

Sama ilmiö vaarallisempana on modernin ympäristöekologian nykytutkimuksen mukaan löydettävissä edelleen myös nurmikkojen keinolannoitteista ja rikkaruohomyrkyistä (myös hautausmailla käytettävistä) lähtevistä vesivalumista pohjavesiimme. Niiden jäämät hautausmaiden lähistövesissä ovat selvästi tutkimuksissa todettavissa. Näin siis meidän ihmisten harkitsemattomat toimet ovat tuhoamassa elämämme yhden tärkeimmän perustekijän - puhtaan veden. http://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2015/06/tohtoria-tekemassa

 

Pohdinta siitä, miten ruumisjätöksemme vaikuttavat jälkipolviemme elämään, odottaa vielä laajempia, puolueettomia ja perusteellisia tutkimuksia.

Näinä päivinä otetaan käyttöön Lahden Launeen kuuluisat ja runsaslähteiset vesisuonet. Ne ovat olleet pitkään käyttökiellossa vedestä löytyneiden torjunta-aineiden vuoksi. Juuri näihin vesivarantoihin professori Salkinoja tutkimuksissaan viittasi. Vahinko, että Lahti Aqua on linnoittautunut osakeyhtiöksi, jonka tiedotteet ja  mahdolliset tutkimukset ovat osakeyhtiölain tulkinnan mukaan salaisia ja liiketoiminnallisiin tuloksiin perustuvina tietenkin tarkoitushakuisia. Yhtiöltä tai sen poliittisesti valituilta hallintoelimiltä emme saa vesiasiaan todellista, luotettavaa tietoa. Eikä myös kaupungissamme toimiva luonnonvarojen käyttöön erikoistunut suuri Ramboll osakeyhtiö ole sekään täysin uskottava asian selvittelijä, koska se tekee tutkimuksensa asiakkaan toiveiden mukaisesti.

 

Lumi%20ja%20talvi.jpg

 

Lahteen on siis juuri avattu uusi, huipputeknologinen, hygieninen, ympäristöystävällinen Levon krematorio ja samalla poistettu käytöstä vanha, lähes 50 vuotta toiminut täysinpalvellut krematorio.

Kun Lahden (mukana Nastola) hautausmaille on hautakumpuihin kätketty jo yli 80000 ihmisen maallinen tomu, voi ihminen omalla järjellään vain pohdiskella viimeistä toivettaan tulevasta hautaustavastaan. Tullako haudatuksi entiseen tapaan arkkuineen maahan ja vielä sieltä, vanhojen ruumiiden joukossa leväten, toimivana jonkinlaisena myrkkylähteenä jopa vuosikymmeniä muistuttaa itsestään ja kuolemattomuudestaan. Tai vielä eläessään tuntea edes hieman ajatelleensa täällä eläviä lähimmäisiään ja tulevia sukupolvia ratkaistessaan viimeiseksi jätteekseen vain kolmelitraisen, 800 celsiusasteen kuumuudessa steriloidun tuhkaläjän.

 

*Tämä artikkeli on jatko-osa Lahen uutisia -julkaisun 16.1.2016 ilmestyneeseen juttuun Kolme litraa.