Opertussuunnitelman%20perusteet.jpg

 

Tämän kolmiosaisen artikkelikokonaisuuden ensimmäinen osa selvitti lukijalle valtion kouluhallinnon kyseenalaista inkluusion ja integraation linjaa myötäilevän ja matkivan Lahden ylisuuren koulubyrokratian vaikutusta kouluissa nykyisin vallitsevaan opiskeluilmapiirin levottomuuteen.

Osa 1, http://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2016/10/lahden-kouluelama-mutapainissa

 

Toisen osan artikkeli tyrmäsi Lahden perusopetuksesta vastaavien kouluviranomaisten harhakäsitykset opetussuunnitelman velvoittavuudesta sekä Lahden opetussuunitelman laatijoiden ala-arvoiset tulkinnat uusiksi perusopetuksen opetussuunnitelman keskeisiksi sisällöiksi.

Osa 2. http://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2016/11/lahden-kouluelama-mutapainissa-2

 

Tässä viimeisessä, kolmannessa osassa pyrin todistamaan oppivelvollisuuskoulumme jokaisen yksilön ainutkertaisuuden, monipuolisen kunnioittamisen ja jalostamisen kasvatuksen ja opetuksen päätehtäväksi.

 

Artikkelikuva.jpg

 

Varsinainen kasvatustehtävä on kolmikantainen prosessi, jossa oppilas tallentaa päänsä sisälle kaiken sieltä tarvitessaan ammennettavan käyttäytymisensä, yhteisöllisyytensä, taitonsa ja tietonsa, opettaja koulussa antaa kasvatus- ja opetustaitoon koulutettuna ammattilaisena jokaista, ainutkertaista, arvokasta yksilöä kunnioittaen opetusta ja ohjaa kasvamista rauhallisessa, sosiaalisesti tasa-arvoisessa oppimisen ilmapiirissä sekä oppilaan vanhemmat kotona oppilaantuntemuksen sekä kasvatuksen asiantuntijoina hoitavat oman, monisyisemmän kasvatusosuutensa. Hyvin koulussa viihtyvä, hyväksytyksi itsensä tunteva, innostunut oppilas on koulutyön keskeisin henkinen voimavara, opettajan kaikki yksilöt huomioiva ja ymmärtävä sekä kannustava kasvatustaito koulun arvokkain työväline ja huolehtiva, turvallinen koti kaiken kasvatuksen tärkein perusta.

Viimeiset neljäkymmentä vuotta Suomessa on eletty koululakeja tulkitsevan opetushallinnon varassa, ja aina silloin tällöin on ollut havaittavissa tarkoituksellisia suomalaisen peruskoulun vähättelypyrkimyksiä. Laajemminkin on tunnettua, että 1990-luvulla heräsi poliittinen vastustus peruskoulun tasa-arvoistaviin saavutuksiin ja syntyi pieni kansanliike painamaan maanrakoon koko peruskoulu perustellen sen saavutuksiltaan ja tuloksiltaan heikoksi - eturintamaan nousi Finlandiatalolle kokoontunut, koulu-uudistajiksi itsensä korottanut suuri miesjoukko. Sattumalta muutama päivä edellisestä julkaistiin ensimmäiset kansainvälisten Pisa-tutkimusten tulokset, jotka silloin ja kerta toisensa jälkeen uudestaan ovat todistaneet meille suomalaisille itsellemmekin, että koulutuksemme ja kasvatuksemme tiedolliset osuudet oppivelvollisuuskoulussamme ovat onnistuneet erinomaisesti.**

Pisak%C3%A4yr%C3%A4t2015.jpg

Vime viikolla julkaistiin viimeisimmät Pisa-tulokset, joissa Suomen sijaluku oli enää kymmenes kansainvälisessä oppimisaavutusten vertailussa.. Erityisesti poikien lukutaito oli pudonnut surkeaksi ja Suomen tulokset osoittivat peruskoulutuksemme repeytyneen kauas tasa-arvoisuudesta: suoritustasot maan eri puolilla olivat räjähtäneet hälyttävän suuriksi.

Koko maan kouluhallinnon liukuminen integraatioajatuksellisen ja inkluusiotavoitteisen pedagogian opetusjärjestelyihin 2000-luvun alussa liian hätäisesti ja samaan aikaan suruton lähikoulujen ja erityiskoulujen lakkautusbuumi ovat näyttäneet varsin nopeasti peruskoulun tason laskun maailman valtioiden oppimistulosten vertailussa. Sillä vain 6-7 vuotta näiden ensimmäisissä Pisa-tuloksissa kuuluisana maailman oppimisen ja opettamisen ykkösmaana paistatellut Suomi putosi oppimisen ja opetuksen maailman kärkisijoilta. Ja putoaminen jatkuu edelleen. Mikä kohtalokkainta: erityistä tukea ja erityiskoulua tarvitsevien joukko vain kasvaa ja laajenee. Oppivelvollisuuskoulusta on tullut hälyisä ja keskittymätön opetuspaikka lahjakkuudesta riippumatta.

 

Lahti hoppuilee ja harppoo homeessa ja kiireessä

Launeenv%C3%A4ist%C3%B6tilat.jpg

Lahden parakkikouluissa menee huonosti, mutta parakkien vuokraajafirmalla loistavasti viiden suuren koulun parakkikylien ruhtinaallisten vuokratulojen bisneksessä.

Tieto muuttuu, tieto haihtuu, tietoa tulee lisää, kouluvihkon sijasta internet tallentaa ja antaa tietoa, mutta tärkein, ihmisen kasvatustehtävä ei miksikään muutu. Kymmenvuotisin välein vaihtuvien uusien opetussuunnitelmien sisältö on vain pientä kosmetiikkaa opetuksen suureen kasvatustehtävään suhteutettuna. Kirjalliset opetussuunnitelmat ovat siis vain koulun väline, miltei turhake, jota yhä laajentunut valtakunnallinen ja varsinkin Lahdessa paikallinen koulubyrokratia pyrkii pitämään kasvatuksen ainoana oikeana lähtökohtana.

On siksi outoa, että näiden opetussuunnitelmien parissa aina uudestaan ja uudestaan tuhrautuvat tuikitärkeiden, välttämättömien opettajien jatkokoulutuksen, opettajille tarkoitettujen amattitaitoa lisäävien ja jalostavien muutenkin niukkabudjettiset koulutusmäärärahat täysin hukkaan: Eikö opettajalle juuri ole annettu taito ottaa selko näistä opetussuunnitelmista ja niistä määräyksistä, jotka häntä viranhoitajana näissä monisataisten sivujen opuksissa koskevat. Tai että vanhempainilloissa näitä opetussuunnitelmia ja niiden kapulakieltä ladellaan vanhemmille sääntöinä ja velvoittavina. Eikö koulun arjessa ja harvoissa vanhempainilloissa lapsi ja hänen ainutkertaisuutensa ole sittenkin se todellinen yhteinen asia koulun ja kodin yhteistyölle.

Lahdessa käydään siis täysin ylikierroksilla opetussuunnitelma-asiassa. Huippuna on siihen liittyvä Oppimisen tuen suunnitelmaluonnos 2017 – 2019, johon koulujen ammattikuntaa - opettajia ja oppilashuoltoa - sekä erikseen vanhempia kutsuttiin tutustumaan järjestämällä neljä tilaisuutta nyt marraskuussa. Kokemukseni ja tietojeni mukaan ne kaikki epäonnistuivat.

Pääsyynä tilaisuuksien epäonnistumiseen oli tuon Oppimisen tuen suunnitelman kehno taso ja sisältö, sillä siitä vastanneet kolme lahtelaiskoulutuksen aluepäällikköä KM Juha Holappa, KM Matti Saarela ja KL Mauno Väänänen olivat tulleet virkoihinsa vasta kuukausi ennen näitä tilaisuuksia ja erityisopetuksen suunnittelijaksi palkattu Johanna Saastamoinen oli myös melko kykenemätön vaativaan tehtäväänsä. Miksi tällaisiin tarkkaa ja perusteellista paikallistuntemusta vaativiin tehtäviin Lahdessa aina palkataan täysin kaupunkia tuntemattomia, vielä täysin osaamattomia virkailijoita. Nyt he ja tilaisuuksissa puheenjohtajana toiminut MM Lassi Kilponen suulaana, tilaisuuden osanottajille juurikaan puheenvuoroa antamatta, kyseenalaistivat Lahden kouluasioista vastuullisten viranhoitajien luotettavuuden. Onneksi paikalla ollut Lahden sivistyslautakunnan puheenjohtaja yritti pelastaa, mitä pelastettavissa oli. 

 

Lahden%20vaakuna.jpg

Mitä Lahden kouluopetukselle on tehtävä ennen tällaisia heikosti laadittuja sunnitelmien paperipinkkoja

 

1. Lahdessa on lopetettava välittömästi kaikkinainen Opetussuunnitelmien ja Oppimisen tuen kaltaisten suunnitelmien tulokseton vatvominen ja palattava niihin vasta, kun suunnitelmia on huolellisesti vähintään yhden vuoden ajan muokattu ja hiottu. Opetushallituksen velvoittava Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, tuo 463-sivuinen kirja riittää opetuksen järjestämisen perustaksi.

2. Kouluviranomaisten ja päättäjien on keskityttävä tulo- ja menoarvioissa sekä koulutyön järjestelyissä pelkästään homeesta vapaiden, terveellisten koulutilojen järjestymiseen kaikille oppilaille eri puolelle kaupunkiamme enintään vuoden aikataulutuksella. Tällä kohden kaupungin Tilakeskus on syytä kokonaan siirtää pois koulutilojen ratkaisuista jo riittävästi niissä epäonnistuneena.

3. Integraatio- ja inkluusioajattelua on kypsytettävä koulutyön humaaniseksi päämääräksi tulevaisuuden kouluun parinkymmenen vuoden päähän ja keskityttävä nykyisen koulun työrauhaongelmien ratkaiseviin parannuskeinoihin. Integraatio ja inkluusio tarvitsisivat toteutuakseen moninkertaisen henkilömäärän nykyiseen opetushenkilöstöön verrattuna ja siihen ei Lahdella lähivuosikymmeninä ole varaa. Oppimisen tuen suunnitelmaluonnoksessa esitetty aikataulu asian etenemiselle on aivan liian hätiköity ja sen ensiaskelet mahdollisia vasta syksyllä 2018, kun edellisen vuoden esikoululaiset astuvat peruskoulutuksen ensimmäiselle luokalle.

4.  Kaikille oppilaille ja kouluille on kiireellisellä, mutta huolellisella monialaisella asiantuntemuksella luotava turvallinen, rauhallinen, viihtyisä kouluympäristö, joka edellyttää:

- Erityistä tukea ja hoivaa tarvitseville lapsille ja nuorille on toteutettava erityiskoulujen uudelleen järjestelyt, joilla taataan mahdollisimman hyvä, henkilökohtainen, kokopäiväinen opetus, hoiva ja kasvatus sekä kokonaiskavatuksellinen kouluyhteisö ja vertaistuki oppilaille ja opettajille.

- Asiantunteva, diagnosoiva tutkimus ja suunnittelu, erityisopetuksen yhden luukun palvelu ja neuvonta on luotava kaupunkiin oppilaita ja vanhempia neuvomaan ja opastamaan.

- Varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen on yhteisöllinen omakoulu-kokonaisajattelu tuotava takaisin takaamaan oppilaiden turvallisuus, keskittymis- ja opiskelurauha.

- Erityisopetusta suunnittelemaan, opettaien jatko-opiskelua ja täydennyskoulutusta toteuttamaan on etsittävä nykyistä huomattavasti kyvykkäämmät ja kokeneemmat asiantuntijat kaupunkiimme.

5. Lahden kaavaluonnoksissa on seitsemän vuoden kuluttua, vuonna 2025 määritelty koulumäärän vähentyminen puoleksi nykyisestä. Se tarkoittaa, että silloin Lahden kaupungissa on vain 15 koulua nykyisen 30 sijasta - oppilasmäärän keskiarvo yli 800 oppilasta koulua kohden.

Koulutuksesta vastaavien päättäjien ja viranomaisten on lopetettava suurten mammuttikoulujen suunnittelu ja uskottava opetuksen asiantuntijoiden, opettajien ja tutkijoiden tutkimuksiin ja kokemuksiin kohtuullisen pienen koulun ja pienen opetusryhmän ylivoimaisesta vaikuttavuudesta oppilaan menestyksellisiin kasvatustuloksiin.

6. Palautettava kaikki lakkautetut pienet, terveet kouluyksiköt takaisin lähikoulukäyttöön.

7. Lahden sivistyslautakunnan ei ole viisasta tehdä nyt mitään ratkaisevia päätöksiä. Lahden kaupunginvaltuusto on tilapäisesti pohjoismaiden suurin, 102 jäsenen suuruinen: Nastolan valtuusto kokonaisuudessaan on liitetty siihen. Myös sivistyslautakunta on siten täysin vinoutuneesti nastolalaisjäsenin ylikorostunut. Demokraattisia, luotettavia päätöksiä voidaan tehdä vasta kuntavaalien jälkeen, kun 1.6.2017 astuu tehtäviinsä normaalisuuruinen 59-jäseninen Lahden kaupunginvaltuusto.

8. Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta erittäin pintapuolisesti kouluelämää tuntevana on mielipiteissään jätettävä omaan arvoonsa ja hänen kouluasioitten esittelynsä ja valmistelunsa asiantuntemattomuudessaan annettava muiden, aidosti vastuullisten virkamiesten tehtäväksi.

 

Kyn%C3%A4%20alas.jpg

Monivuotisen koulu- ja koulutushistoriani aikana olen jotakin pysyvää ja yleispätevää oppinut. Se on koululaki. jonka toteuttaminen riittää koko koulutyön ainoaksi ohjeeksi ja säännöksi. Tuntuu, että asiakirjatäyteisessä, koordinaattorien täyttämässä, byrokratiansa ylitsepursuvassa virkamiespaljoudessa Lahden perusopetuksesta vastuulliset viranhoitajat eivät enää tietäisi tai muistaisi Perusopetuslain 3§:n sisältävää velvoittavaa määräystä ja ohjetta:

Opetuksessa noudatetaan valtakunnallisesti yhtenäisiä perusteita, siten kuin tässä laissa säädetään. Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa.”

Perusopetuslain noudattaminen ilman farisealaisia tulkintoja takaa yhden varman tien Lahden kouluelämän pääsyyn ylös jatkuvan mutapaininsa kurimuksesta.


 

**

Näitä vähättelyjä ovat lisänneet asianmukaiset opetusministerit omina hetkellisinä valtiasaikoinaan (puolueista riippumatta) ja runnoneet surutta läpi reviirimerkeikseen. Yksi viimeisistä peruskoulunakerruksista on muuttaa termistöjä: hävittää sanat peruskoulu, ala-aste, yläaste, vaikka nämä määreet ovat varsin helposti kansainvälisillekin kielille käännettävissä. Nyt puhutaan perusopetuksesta ja on otettu takaisin vanhat 1950-luvun termit alakoulu ja yläkoulu. Ja monissa kunnissa puhutaan oikein yhtenäiskoulusta, vaikka lainsäädäntö sitä ei suoraan tunnekaan. Lahdessa ollaan niin uudistushaluisia, että on hylätty kokonaan käsitteet Lahden kaupungin kouluvirasto ja peruskoulu, niiden tilalla on nyt Lahden sivistystoimialan lasten ja nuorten kasvun vastuualue, samoin tutut kouluelämän opetus- ja kehityspäällikkö saati koulutoimenjohtaja ovat nyt pannassa ja koulutuksesta vastaavan ylimmän virkamiehen titteli on nyt lasten ja nuorten kasvun vastuualuejohtaja. Eikä lahtelainen uudistaminen enää käytä sanoja päiväkotilapsi, päivähoito tai esikoululainen ja esikoulu, vaan nämä lapset ovat varhaiskasvatuksen asiakkaita. Tällaisessa termien snobbailussa suttautuu satojen virkamiesten aika leppoisasti. Melko typerää viisautta.