Pari viikkoa sitten Lahden Taidelauantaina kävin kuuntelemassa kaupunginjohtajamme kuvausta kaupungistamme: kaikki oli bisnestä, suurta, hienoa tulevaisuutta Lahdessamme. Pienen yleisön pari kysymystä koski pakolaistilannetta Lahdessa. Kaupunginjohtajamme vastasi ehdotukseen turvapaikanhakijoiden vastaanottopisteeksi Hennala, ettei kaupungilla ole mitään suunnitelmia tai aikeita sotaapakenevien auttamiseksi ja että asia on turvapaikanhakijoiden sekä Hennalan osalta yksin valtion.  http://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2015/09/lahden-taidelauantai-2

 

Kun näinä päivinä väkivaltaisimmat, ihmistappomaisimmat reaktiot tähän eurooppalaisiin hyvinvointivaltioihin kohdistuvaan pakolaistulvaan ovat Suomessa räjähtäneet ensimmäisiksi Lahdessa, Kouvolassa ja Turussa, joissa valtuustoenemmistöt ovat sattumalta oikeistolaisia, on paikallaan pohtia näiden paikkakuntien yleistä sosiaalista ja inhimillistä ilmapiiriä asuinseutuna, perheiden, kotien ja kansalaisten pysyvänä elämänpiirinä. Korkeat yleistä järjestystä pitävät viranomaiset, vaikuttavimmat päättäjätahot maassa ja ylin poliittinen kerma Lahdessakin kaupunginjohtajaamme myöten nostavat nyt kyllä sormensa koholle ja toitottavat, ettei tällainen sovi sivistysvaltiolle.

 

Moottorisahan helppoudella päästiin kolmesta lahtelaisesta taidekoulusta.

 

Entä sivistyskaupungille? En ole pitkiin aikoihin pitänyt Lahtea enää sivistyskaupunkina, sen jääkylmäksi kovettunut konserniorganisaatio on unohtanut asukkaansa kaikessa inhimillisessä auttamisessa ja sivistämisessä, joita saa vain rahalla ne, joilla rahaa on. Ainoa vielä nilkuttavasti toimiva sivistyslaitoksemme kirjasto on samaisen kaupunginjohtajamme lakkautuspäätöksin kurjistanut monen kaupunginosamme mahdollisuudet sivistykseen. Perinjuurin tuntemani surkeatilainen, homeinen, kasvatuksellisesti tuhoisiin suuryksiköihin tukehtuva oppivelvollisuuskoulumme, pintaliitoisesti toimiva näköalaton, ammattitaidottomasti johdettu ammattikorkeakoulumme sekä jo bisnesyhtiöksi muutettu teatterimme ja elitistiseksi kaupunkilaisista etääntynyt kaupunginorkesterimme johtajineen ovat kaikki kyseenalaistaneet yhteiskunnallisen merkittävyytensä ja tarpeellisuutensa meidän asukkaiden tasapuolisessa inhimillisessä kohtelussa ja sivistyspalveluissa. Sivistystä on myös ihmisten tasa-arvoinen kohtelu - onko sitä enää tässä bisnes- ja yrittäjäharhaisessa, suurkunnaksi väkisinrynnivässä massatyöttömien bisneskaupungissa.

 

On kovin oireellista, että tutut Lahdessa syntyneestä sivistyneistöstä - korkeastioppineiden professoreiden ja taiteilijoiden enemmistöstä, ovat muuttaneet jo kymmeniä vuosia sitten pois Lahdesta - ja nyt kaukaa Helsingistä ja Tampereelta, kuin turvallisen nurkan takaa antavat ylhäisen ultimaatuminsa tämänpäiväisissä HS- ja ESS- lehdissä sanoutuen irti rasistisesta Lahden Hennalan turvapaikkahakijoihin kohdistuneesta väkivallasta. Hyvä, että  sen omilla nimillään tekevät, sillä nyt hekin ymmärtävät meidän asukkaiden kanssa, ettei Lahti enää ole edes se lapsuuden turvallinen lintukoto saati sivistyskaupunki.

 

 

1168519.jpg

 

Lainaus HELSINGIN SANOMIEN ja ETELÄ-SUOMEN SANOMIEN   miielipide- ja yleisönosastokirjoituksesta 27.9.2015: 

 

Sanoudumme irti Hennala-ilmiöstä

Lahti on kaupunki, joka on tunnettu kovuudestaan ja särmikkyydestään. Se on ollut osa henkistä perintöämme. Sillä on joskus voinut jopa ylpeillä. Mutta känninen huutelu väsyneille ja pelokkaille, sotaa paenneille pikkulapsille ei ole rohkeaa vaan raukkamaista. Rotusortajien lakanaan piiloutunut surkea pelkuri ainoastaan häpäisee siniristilipun sitä pakolaisille heristelemällä. Entisinä lahtelaisina, ja ihmisinä, sanoudumme tällaisesta irti. Ja niin pitäisi sanoutua jokaisen nykyisenkin lahtelaisen.

Veikko Anttonen, uskontotieteen prof. (emer.), Kari Enqvist, kosmologian prof., Heikki Hellman, yliopiston yksikönjohtaja, Heikki Hiilamo, sosiaalipolitiikan prof.. Antti Karisto, sosiaaligerontologian prof., Olli Kostiainen, laboratoriopäällikkö, Risto Kostiainen, farmaseuttisen kemian prof., Antti Kujala, historian dos., Pekka Laaksonen, professori, Jukka Lappalainen, kuvataiteilija, Veli-Pekka Leppänen, historiantutkija, Hilppa Loikkanen, opettaja, Jukka Mallinen, kääntäjä, Ilkka Malmberg, toimittaja, Reijo Nikkilä, dokumenttiohjaaja, Atte Palomäki, viestintäjohtaja, Pirjo Räty, opettaja, Jaakko Rönkkö, kuvataiteilija, Matti Salminen, tietokirjailija, Harri Savilahti, genetiikan prof., Ulla-Maija Svärd, valokuvaaja, Teppo Tiilikainen, toimittaja, Esko Turunen, matematiikan prof., Timo Tuuri, eläinfysiologian dos., Rauli Virtanen, journalistiikan prof., Risto Väyrynen, rehtori (emer.)