Suomen kesäinen helle on kuin unohtumattomat lapsuuden kesät maalla järven, meren rannoilla, veden virkistykseen pulskahtamiset, riemun runsauden, onnellisuuden, uuden elämän ikimuistoiset ja viattomat muistot.

Varttuneempana jotakin tästä autuudesta saa aina takaisin muistoista ja virkistävistä, uutta luovista taiteista.

 

Kesäpaikan pieni patteriradio välittää yhä sähköttömään kesäkoloomme tarpeelliset ja tarpeettomat uutiset päivän tapahtumista. Nykyisin ne tahtovat olla kahden minuutin pituisia pikakatsauksia koronan ympärillä. Radiouutisiin perustui myös harvinainen pikalähtö kesäautuudestamme kohti Mänttää, sillä uutiset lupasivat alueellemme harvinaista sateista rankkaa myrskyilmaa - sitäpaitsi matka olisi vain vajaat 50 km.

 

 

Serlachiuksen museot Mäntässä on yksi varma keino löytää vähintään useita elämää sulostuttavia vanhoja sekä uusia näkyjä, kuvia, installaatioita oman tyhjän päänsä täytteeksi ajateltavaksi. Ja tuosta lapsuuden haavekuvasta, onnellisuudestakin sieltä saa todellisen rautaisannoksen sieluunsa.

 

 

Taidemuseo Gösta

 

Tänä kesänä yllättää kesäkuun alussa avatun näyttelyn henkilökunnan työasu - he ovat pleksillä suojattuja kuin avaruuskävelijästä ja moottoripyöräilijästä kloonattuja olioita. Hymyt ja puheen tuottaminen näkyvät inhimillisen vapauttavasti, vaikkei paksun, läpinäkyvän, tiukasti kasvojen eteen kiinnitetyn lasinaamarin takaa aina kaikkea kuulekaan. Siksi onkin syytä ja vapaus mennä, kokea, aistia, nauttia ja ihastella kaikkea näyttelyissä nähtävää ja kuultavaa pitkän lähes kolmen kuukauden pituisen karanteenivirtuaalisen tarjonnan vastapainoksi, ihanaksi, luonnolliseksi ja eläväksi nautinnoksi.

 

Neljä kokonaisuutta poimiutuu itselleni tämän kesän Serlachius-näyttelyistä päällimmäisiksi.

 

 

 

 

Nanna Hänninen 

 

Ensimmäisenä on Nanna Hännisen aivan lumoava sanomalliselta sisällöltään kansainvälisten tapahtumien, maailmanmullistusten aihepiireistä tai ikuisuuden ja hektisen kokemisen rinnastavista tapahtumista luotu, teknisestikin suurenmoisen valloittavien digitaalisuuden ja maalaustaiteen suurikokoisten kuvien seinät kattava retrospektiivinen ihanuus - uljaana, rauhoittavana ja laajana näyttelykokonaisuutena.

 

 

Yksi näkymä Nanna Hännisen näyttelykokonaisuudesta Serlachius-museoilla. Kuva: Sampo Linkoneva

 

 

 

Petri Eskelinen

 

 

Petri Eskelinen, Toimintamuisti, installaatiokuva näyttelystä. Kuva: Sampo Linkoneva.

 

Toinen on Petri Eskelisen toimintaterapeuttisten, kineettisten, pääasiassa puusta ja metallista rakennettujen alkeiskoneiden maailma ja laitteisto, jonka kanssa voisi nauttia, rentoutua ja viihtyä päivät pääksytyksin. Itse kävin jokaiselle ihmiselle tarpeellisessa halauskoneessa, jossa vain käteni ojentaessani kone halasi minua niin turvallisesti.

 

Harmitti, että tarvittavan kymmenen katsojan kokonaisuuden konetapahtumaa olisi saanut odottaa tunnin ajan ja jäin aavistelemaan sen mielenkiintoisen annin nyt vain koneina.

 

 

 

 

Italian nykytaide

 

 

Federico Solmi, Rakastava itsevaltias Julius Caesar, 2019, akryyliväri, kulta- ja hopealehti pleksilasilla, LED-näyttö, videoluuppi, 122 x 183 cm. Courtesy the artist.

 

 

Kolmas kokemus oli Italia, joka toi Serlachiukseen jo ennen koronaa esille kattavan esityksen kuvallisesta viestinnästään. Sen kymmenet nuoret, Suomessa nyt teoksiaan näytteille tuoneet, lunastavat monipuolisen uuden taiteen kokonaisuuden. Vanhat antiikin mestaritkin saavat siellä videotauluina tivolillisen hauskat tulkintansa.

 

Itse koin tietenkin tyytyväisyyden huippuja istuessani monetkymmenet minuutit näyttelyn performanssitaiteen esitysstudiossa. Miten moneen tämä taide voikaan laajeta ja ilmaisuaan rikastaa: se on suurten ja pienten harrastajaryhmien ammatillisesti johdettua, määrätietoista liikunnallista ja ajatuksellista, yhteisöllistä kokemista ja itsensäilmaisua.

 

Näyttelyn teemana on onnellisuutta etsimässä.

 

YK:n kartoittamassa tutkimuksessa todettiin maailman geopoliittisten mullistusten muuttaneen maailmaa ja onnellisuuden muuttuneen ihmisen päätavoitteeksi. Ensi kertaa laitettiin viime vuonna 2019 maat paremmuusjärjestykseen onnellisuuden perusteella. Suomi sijoittui listan ykköseksi.

 

Näkemyksiä siitä, mitä onnellisuus on, on yhtä monta kuin on taiteilijoitakin. Zygmunt Bauman kiteytti asian oivallisesti: onnellisuudesta ei voi sanoa muuta, kuin että on parempi olla onnellinen kuin onneton.

 

Monet sadat yksityiskohdat - vaikkapa välillä rienaavan ronski maailmanhistoriallisilla elävillä teoksilla irvailu tai hauskan lapsekas mahdollisuus oikeasti kokeilla puuhevosella ratsastamista ja hevosen hoitoa - piirtyvät katsojan uudenlaisiksikokemuksiksi.

 

 

Federico Pietrella, Huhtikuun 26. päivästä kesäkuun 30. päivään 2015, 2015, leimattu öljyväri kankaalle (päiväysleimasimet), 260 x 460 x 3,5 cm. Courtesy the artist and Galerie Born, Berlin.

 

Italia-osaston koko suuren ja korkean näyttelyhallin kokonaisilme on niin tavattoman kaunis ja houkuttava. Nautinto on nähdä pelkästään sähköisen tähtitaivaan herkkä tuhansien valopisteiden rauhainen, onnellinen autuus.

 

Kuva: Sampo Linkoneva.

 

 

 

 

Museo Gustav

 

Olli ja Bucklan

 

Neljäs on Serlachiuksen päärakennuksen näyttely, jossa voi tavoittaa Suomen menneisyyden kulta-aikoja, kun suuret kuva- ja arkkitehtuurinerot Herman Gesellius (1874–1916), Armas Lindgren (1874–1929)ja Eliel Saarinen (1873–1959) rakensivat Suomen maailmankartalle jo Pariisin maailmannäyttelyssä 1900. Heitä miltei kaikissa merkittävissä töissä avustaneesta kaksikosta, avioparista meille on vain sivulauseissa aina kerrottu.

 

Itsekin jutussani vuoden 2019 maaliskuulta vain mainitsin, että he merkittävinä taiteilijoina vaikuttivat kuuluisan Suur-Merijoen Jugend-kartanon sisustuksen suunnitteluun ja toteutukseen.

https://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2019/03/karjalan-kannaksen-kadonnut-jugendhelmi-1

 

 

 

Yleiskuva näyttelystä Olli ja Bucklan – Ehrströmien elämä ja taide. Kuva: Sampo Linkoneva.

 

Nyt taiteilijapariskunta Olli ja Bucklan Olga Gummerus-Ehrstöm (1876–1938) ja Eric O. W. Ehrström (1881–1934) ovat saaneet ansaitun ja upeasti kootun näyttelyn yhteisestä elämäntyöstään ja elämänvaiheistaan nimikkonäyttelyssään. Tällaisen työn tutkiminen ja kartoittaminen avaa kokeneemmatkin taiteilija-ajatukset niihin satoihin taustahenkilöihin, joita ilman suomalainen taide ei olisi syntynyt niin kokonaisvahvaksi ilmaisuksi kuin mitä  itsenäisyytemme alkuvuosikymmeninä taideyhteistyö teki.

 

Bucklan suurena, kookkaitten hopeaesineiden maailmanluokan taiturina, ympäri koko Suomen kirkkoastiastojen luojana, jalometallien maailmanluokan taontataiturina ja samalla lastenkirjojen laatijana, riimittelijänäkin ja hänen Olli-vaimonsa herkkäsiveltimellisenä muotokuvamaalarina, suoranaisena kuvittamisen pelkistäjänerona, jonka kuvataide, etikettitaide, muotisuunnittelu, kudonnaisteokset, lasimaalaukset ovat tavattoman ilmaisevaa ja selkeää viivan taidetta, yksinkertaisuutta ja silmiähäikäisevää kauneutta.

Olga Gummerus-Ehrström, pakkauskääre Fazerin makeistehtaan Pihlaja-marmeladeille, n. 1908, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Kuva: Sampo Linkoneva.

 

 

Olga Gummerus-Ehrström, luonnokset Haus Molchowin lasimaalauksiin, n. 1906, öljy paperille, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Kuva: Sampo Linkoneva.

 

Eric O. W. Ehrström, kuvitus kirjaan Maan ympäri lentokoneella, 1905, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Kuva: Teemu Källi.

 

 

 

 

Kerran vuodessa käynti Serlachiuksen museoissa on todellinen ajatusten tuuletus - Suomen kultakauden taiteen perustalle rakennettu, metsä- ja paperipatruunan taidemesenaattiuden tulos - yksi suomalaisten upeimpien kuvataiteilijoiden ja taidetöiden kokoelma, jonka arvokkaalle pohjalle nykytaiteen huipukas ja ajatuksemme soman keveästi pöyhivä ihmeteltävyys vuodesta toiseen rakentuu iloksemme.

 

Päivä oli aurinkoinen, lämmin ja sateeton.

 

 

 

Serlachius-museot ovat avoinna kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18.

Käyntiosoitteet:
Serlachius-museo Gösta, Joenniementie 47, 35800 Mänttä
Serlachius-museo Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2, 35800 Mänttä
https://serlachius.fi

Yhteydenotot: 
Toimintamuisti-näyttely: pääkuraattori Laura Kuurne, p. 044 269 6677, [email protected]
Yleisötyö ja turvallisuus: yleisötyön päällikkö Päivi Nieppola, p. 050 465 2777, [email protected]