1313728835_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Erkki Perkiömäki Myllysaaren silta

 

Voin elämänkokemuksellani sanoa, että maamme kulttuurivuosi, uusien ja ennenkokemattomien elämysten kirjo alkaa ja päättyy syksyllä. Olen kertonut monista erilaisista kuluneen kulttuurivuoden tapahtumista Lahdessa ja sen lähiympäristössä, jättänyt tahallani, myös ymmärtämättömyytttäni sivuun useita merkittäviä kulttuurikokonaisuuksia, kuten viimeisimmät urku- ja jazzviikot.

Haluan vielä juuri ennen uuden kulttuurivuoden alkua nostaa esiin kolme omassa kokemusmaailmassani omaperäisintä ja lajissaan merkittävintä menneen kulttuurivuoden lahtelaista taide-elämystä.

 

Uuttaluova valaa uskoa taiteen tulevaisuuteen

Teatteritaiteen tasokkain ja kiinnostavin luomisvoima syntyi Lahden kansanopiston teatterilinjalta. Sen tuotantona Juha Hurmeen ohjaus ja dramatisointi Runar Schildtin vuosisadan ikäisestä romaanista Asmodeus ja kolmetoista sielua on yksi koko suomalaisen teatterikentän näytäntövuoden valovoimaisimmista luomuksista. Tuskinpa Lahdessa  - ainakaan sen ammattinäyttämöillä - on koettu vuosikymmeniin parissa viikossa valmistunutta yhtä täydellisesti onnistunutta teatteria: hullunhauskaa, satuttavaa, toimivaa, riemastuttavaa, älykästä ja teatteri-ilmaisua uudistavaa näyttämötaidetta, jossa näyttelijäntyö ohjaajansa avulla antaa yleisölle kaikkensa.

Lahden kansanopiston teatterikoulutus 28.1.-10.2.2011

http://tarmon.vuodatus.net/blog/2811265/kolmetoista-sielua-belsebuubille/

 

Kauneus herkistää Lahdessakin

Erkki Perkiömäen valokuva vangitsee kauneudellaan, se yltää maalausta moninverroin pidemmälle. Perkiömäki on kuvataiteilija, joka pysähdyttää tavanomaisen maisemanäkymän hallituksi, luonnon muovaamaksi esteettiseksi kokemukseksi. Kuvan Myllysaaren silta on esimerkki Perkiömäen taiteesta, jonka avulla alamme tajuta kauneutta kaikkialla ympärillämme, Lahdessakin. Kuvasta välittyy tunnelma, äärimmäinen luonnonrauha, hyytävän kylmä suomalainen kauneus, luontovoiman sommittelutaito, jotka taiteilijan ajatus on pysähdyttänyt silmänräpäyksen, kameran napsahduksen hetkeksi - taiteilijamestarin luomisvoimalla jatkumaan nautintonamme vuosisadoiksi.

Galleria Aila Seppälä  Erkki Perkiömäki: Valokuvia 30.3.-29.4.2011  

 

Laulu järisyttää

Vielä viimeinen, vaan ei vähäisin. Keväällä Lahdessa vieraili musiikin sisarusihme sopraano Carolina Backman säestäjänään pianisti Annalina Backman. Virallisesti tilaisuus oli musiikinopiskelun A-kurssiresitaali. Kuulijakokemuksena, musiikkinautintona koimme järisyttävää, voimakkaasti eläytyvien taiteilijoiden valmista taidetta. Pienen Svinhufvudinkadun kamarimusiikkisalin seinät resonoivat liitoksissaan Carolina Backmanin sopraanon hurjuudesta, voimasta ja ehdottomuudesta: laulajatarta ei pidätellyt mikään, musiikki tulvi hänestä kuin Pohjanmaan jokien jääröykkiöt vapautensa kevätvaltoimessa vyöryssä. Musiikin voima ja ehdottomuus leimasivat koko vaativan ohjelman (Gabriel Fauré, Pjotr Tšaikovski, Richard Strauss, Yrjö Kilpinen, Leevi Madetoja). Säestäjän, Annalina Backmanin taitava musisointi oli myös visuaalisesti poikkeuksellisen nautittavaa eläytymistä, täydellistä solistiin ja soittimeen yhteensulautumista.

Musiikki- ja draamainstituutti: "Kevätenteitä" 20.4.2011