perjantai, 11. joulukuu 2020

Ritva Sorvali - teatteriemme väkevän vahva ja herkän hauras sielunpeili

Ritva%20Sorvali.jpg

Kuva  Tarmo Valmela

Ritva Sorvalin näyttelijäpersoonaa olen saanut Lahen uutisia -artikkeleissa esitellä, nauttia ja ihastella julkaisun liki kolmessakymmenessä pelkästään häneen liittyvässä teatteriarviossani.

Hänen merkittävä 15 vuotta kestänyt työnsä Teatteri Vanha Jukon perustajana, ylläpitäjänä, näyttelijänä, sisällön suunnittelijana sekä erityisesti lahtelaisille lapsille suunnattujen esitysten tinkimättömänä organisaattorina ja keskeisenä taiteilijana ovat antaneet lapsille ja lahtelaisperheille teatterin suurta ihmettä koettavaksi monenkymmenen eri esityksen ja runsaan kahden sukupolven ajan.

1272595.jpg

Lasten Talvikarnevaaleilla 2008 Don Juan -esitys Teatteri Vanha Jukon vanhassa salissa Vesijärvenkadulla

Ritva Sorvalin ja hänen puolisonsa Jari Juutisen aikana teatterin sinnikäs ja ansiokas suuntautuminen lapsiin, erityisesti Sorvalin tähdittämin esityksin, sekä huippuna Juutisen teksti Minä olen Adolf Eichman nostivat Teatteri Vanha Jukon yhdeksi suomalaisteatterien vaikuttavimmaksi, omaääniseksi areenaksi.

 

l%C3%A4%20el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4%20pelk%C

Ritva Sorvalin yhteistyö maestro Kaj Chydeniuksen laulujen tulkitsijana on ylittämätöntä musiikkiteatteria, yli kolmesataa kertaa hän on tulkinnut Älä elämää pelkää -ohjelmaansa ympäri Suomen sekä levyttänyt sen.

Kuuntele:

https://www.youtube.com/watch?v=MnnaF1y0PXE&list=PL851VFsvcvmieMD4GkLzYuLW7SuwaKkIK&index=1

 

Ritva Sorvalin työ Lahden ja usean muun teatterin parrasvaloissa tuo poikkeuksetta keskiöön hänen näyttelijäpersoonansa: ohjaajan näkemysten täydellinen tulkki ja yht'aikaa suurenmoisesti teatteritekstin uniikiksi näytelmän eläväksi persoonaksi taikova suuri näyttelijäpersoonallisuus. Pääroolien vahva, pientenkin sivuroolien elämänmakuinen, eläytyvän herkkä taiteilija.

 

Kaksi%20naista-n%C3%A4ytelm%C3%A4.jpg

Ritva Sorvali Tuulikki Pietilänä ja Eeva-Kirsti Komulainen Saana Lavasten 2015 ohjaamassa Kaksi naista ja meri -novellin dramatisoinnissa Tove Janssonin elämästä

Viimeksi hänet vuonna 2010 kiinnitetttiin jälleen Lahden kaupunginteatteriin, jonka esityksissä hänen repertuaarinsa on ollut laaja jo näytelmien ja musikaalien rooliluetteloa hieman vilkaisten: Cabaret'n ronski kapakanpitäjä, Tove Janssonin elämän pikkukertomuksen rakastettu Tuutikki, satuesitystemme hengetär, jouluisen Sirkusesityksemme Haltia,  lahtelaismenneisyyden kuunnelman Fellmanin pellon kovakohtaloinen nainen - melkein mitä vaan hän on meille taitanut, uskaltanut ja jaksanut antautuen tarjoilla. Lukijani löytää niitä kymmenittäin, jos naputtelee tämän julkaisun etusivun HAKU lokeroon sanat Ritva Sorvali.

 

Laitan tähän vain pari arviotani hänen roolitöistään:

- Lahden kaupunginteatterin esityksistä itselleni ylittämättömimmän teatteriesityksen, Juha Malmivaaran vuonna 2017 ohjaaman Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla (I-II) roolistostakin hän löytyy - näin Ritva Sorvalin esityksen näyttelijänä siinä miellän:

”Vähäisten pilvettömien ihmishetkien viettien ja nuoruuden ensikokemusten todellisuuden esitystuokioiden sarjaan luen Ritva Sorvalin Eliaksen riemastuttavan maittavassa kyläjuoppohahmossaan, joka ronskilla brutaaliudella luo samalla elämäntäyttymyksen lohdutonta arkipäivän ankeuden tragiikkaa.”

 

- Oliver Bukowski: Voitto kotiin 2012
Ohjaus Tapani Kalliomäki, rooleissa Ritva Sorvali ja Mikko Jurkka

”Ritva Sorvalin riuska ja rietas sekä samassa sielussa herkän sydämellinen Rutaska on vähintään yhtä valloittava ja vastustamaton. Tempperamenttia hänellä riittää meitä traginaurattamaan, itkettämään ja ajatteluttamaan, niin taidolla ja keveästi hän liikuttaa meitä katsojia koko ailahtelevan tunneskaalansa mielettömän monitasoisissa nousuissa ja laskuissa. Sorvalin tulkinnasta jää ikiajoiksi soimaan – kuin koko esityksen kohtalonomaisena tunnussävelenä – hurjan hauska mahanmakea nauru, joka kaikaa tarkasti ajoitettuna sekä spontaanin viattomana tarjoiltuna ja tempaisee jatkuvatoistoisuudellaan tahtomattamme meidät koko katsomon mukaansa nauramaan. Rutaskan oikealle elämälle me yhdessä nauramme, pelkkää itkua ja naurua tuon naisihmisen elämä sittenkin on, sydämeenkäyvän lämpimästi elettyä, koettua ja tulkittua.”

 

Eilen Ritva Sorvali sai tunnustuksen - Lahden kaupungin kulttuuripalkinnon 2020.

Onnittelemme!

 

Lis%C3%A4liite.jpg

Kommentit

Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

Ladataan...