Katto%20Kassinen.jpg

Väikevend - Mikk Jürjens, Karlsson - Sepo Seeman                                                     Foto  Harri Rospu, Rahvusooper Estonia



 

 

Astrid Lindgrenin fantasioissa

 

Astrid Lindgrenin sadut ja tarinat ovat yli puoli vuosisataa nostaneet maailman lasten mielikuvitukset lentoon, jonka vaikuttavuus on unohtumatonta sadun ja toden rajamaan lumoavaa fantasiaa ja tunnerikasta maailmankäsitystä täynnä. Ronja Ryövärintytär ja Veljeni Leijonamieli vakavuudessaan ja mielenkiintoisissa filosofioissaan ovat ajattomia teemoiltaan ja ajatuksiltaan.

 

Lasten hauskuttajina Peppi Pitkätossu ja Vaahteramäen Eemeli ovat kirjoina, kuvakirjoina, filmeinä, lauluina ja teatterisovituksina olleet taattua perheiden pikkuhauskaa yhteistä kulttuurikokemusta. Sen sijaan Karlsson katuselt on monista Lindgrenin hahmoista jäänyt suomalaisille huomattavasti vieraammaksi luomukseksi kuin venäläisille tai virolaisille.

 

 

Anarkisti Karlsson katolta

 

Kassinen%C3%96R.jpg

 

Kun lukaisee lähes neljäsataasivuisen Karlsson-kokoomateoksen suomalaiskäännöksen asiaa ei enää ihmettele. Kahden eri kääntäjän luoma suomalaisversio on kielellisesti kehnolaatuinen: sanavarasto ja lauserakenne köyhää, sanakäänteiden ilmaisu jankkaavaa, tarinoiden tapahtumien kuvailut ja kokonaisuudet kovin ulkokultaisia. Jopa miljöö on vaihdettu Tukholmasta Helsingiksi kaupunginosineen ja näin ajattelumme konkretisoitu suomalaiseksi realismiksi - teoksen nimikin muutettu Katto Kassiseksi.

 

Kokonaisajatuksena suomennettu Karlsson-mielikuvitushahmo paljastuu suoranaiseksi anarkistiksi, joka pelkästään kiusaa, ahdistaa ja henkisesti pahoinpitelee kaveriaan Pikkuveljeä sekä kaikkia tarinaniteiden henkilöitä. Tällainen itseriittoinen, kaiken osaava, propelillisella moottorilla ilmoissa lentelevä, muita halveksiva ja pelkästään ilkeyksiä juoniva sekä tekevä hahmo ei sympatioita herätä edes teennäisillä pikkuvanhaviisauksillaan saati kyllästyttävän mukahauskoilla tempuillaan. Aivan kuin teos ei olisikaan Astrid Lindgrenin mielikuvituksen sielujamme syleilevästä maailmasta syntynyt tai siellä kypsynyt! Suomalaiselle jääkin arvoitukseksi - Venäjää ja Eestiä kehnosti tuntevana - onko juuri käännöskieleen liittyvä fantasia löytänyt venäläisinä ja virolaisina muotoina jotakin muuta kuin mitä me Suomessa saamme kasvattajina ihmetellä kyllästyneinä Kassis-tarinoiden pinnallisuuteen. Varmaa on ainakin, että Katto Kassinen on Lindgrenin mielikuvitushahmoista kevyin, teennäisin ja näennäishauskin: hienosäätöisyys, sydämellisyys, tunne, sympatia ja mielikuvituksen siivittämä empatia tarinasta puuttuvat lähes tyystin.

 

 

Naurua salin täydeltä

 

Jos Eestin lasten naurulla mitataan Estonia Teaterin Karlsson katuselt -lastenmusikaalin vaikuttavuus, niin kulttuurikokemus on täydellinen: on harvinaista saada hämmästellä viimeinen tunti esityksen hulluttelevassa ja pelleilevässä showssa koko salin kihertäessä ja kiemurrellessa vatsojaan pidellen naurupyrskähdystensä hysteriassa.

 

Kun esitys väliaikoineen kestää kolmisen tuntia, osa naurukaaoksesta selittyy pääosin alakoululaisista ja alle kouluikäisistä perheineen koostuneesta ensi-iltayleisöstä - näin pitkä esitys väsyttää liiallisella pituudellaan vanhemmankin herpaannuttaen meidät tahtomattamme lähes transsiseen naurutilaan.

 

Karlsson katuselt -esityksen ansiot ovat rohkeus tehdä nuorelle yleisölle oma oopperallinen teos, ensemblen muutama taiten karrikoitu hauska roolityö, pari säveltaiteellista hienosti tunnelmoivaa teemaa, puvustus ja lavastuksen öinen kattomiljöö sekä tietenkin suuren orkesterin työskentely kuoroineen tyylikkyydessään ja monipuolisessa äänimaailmassaan.

 

Säveltäjä Tauno Aintsin laulelma Täällä katolla olen lähellä taivasta jää soimaan kauniina tajuntaamme siellä täällä esityksessä vaikuttavasti kertautuen ja Pikkuveljen teemalaulussakin on jo sävelellistä musikaalista hohtoa. Herkullisimpana pidin Julius-enoa ja Kotiapulaista luonnehtivia sävelteemoja, äidin kiirettä kuvaavaa ylärekisteriin nousevaa hauskan aariallista laulunpätkää sekä paria jatsahtavaa orkestraalista irrottelua jo aitoon lännen musikaalin suuntaan.

 

Roolitöistä Kassisen hahmo on luotu yllättävän uskottavaksi, eläväksi ja kirjasta poiketen myönteiseksi fantasiahahmoksi, Pikkuveli luontevaksi tarinaa johdattelevaksi hahmotelmaksi ja Kotiapulainen habitukseltaan draaman jännittävyyttä ylläpitäväksi, taitavasti näytellyksi peljätykseksi.

 

.

Esitys kompastuu kuitenkin dramaturgiaansa, joka on pedantin uskollisesti nyppinyt miltei kaikki Kassis-kirjojen tekstijuonteet ja kasannut pienetkin yksityiskohdat mitään ylipyyhkimättä suureksi luettelomaiseksi näyttämölliseksi, moneen kertaan samat temput toistavaksi temppuensyklopediaksi. Toistuvat ampumiset, komeroidean loputtoman runsas käyttö, uudelleen kertautuva Juliuksen ja Kotiapulaisen tanssinumero ulkopuolisine musiikkisäestyksineen hajoittivat suotta teoksen puhetekniikaltaankin söhellykseksi, latistivat sekä komiikan tasokkuutta että tarinan tiiviyden ja teoksen musiikin eheyden. Niin hellyttävä kuin sympaattinen koira sekä tarinan että karvaisen esittäjänsä tulkitsemana hahmona onkin - se on sivistyneen maailman lievää eläinten kaltoinkohtelua tänä päivänä kuitenkin. Teos jäi kaipaamaan aitoa, juonellista selkeää tarinanydintä, jota vain muutamat hienosisältöiset tekstit runoluonteisiksi tyyliteltyinä ja lauluiksi sävellettyinä edustivat.

 

Tunnin tai edes puoli tuntia lyhyempänä esitys täyttäisi tehtävänsä ensikosketuksena musiikkiteatterin kiehtovaan maailmaan ja vähemmän halvoin hauskuttamiskonstein lapsiyleisöä kunnioittavana teatterikokemuksena. Mutta nauramisen iloa saimme vatsan täydeltä - ja sehän tunnetusti pidentää ikää.

 

 

ESTONIA TEATER

Astrid Lindgren KARLSSON KATUSELT

Säveltäjä Tauno Aints    Libretto Wimberg

 

Musiikin johto Kaspar Mänd, Lauri Sirp  Ohjaus Ain Mäeots (Teater Vanemuine)

Dramatisointi Ain Mäeots, Siret Paju  Lavastus Iir Hermeliin

Koreografia Andre Laine, Hedi Pundonen  Valaistus Priidu Adlas

 

Päätehtävissä:

Karlsson/Kassinen- Sepo Seeman
Väikevend/Pikkuveli- Mikk Jürjens
Majasokk/Kotiapulainen- Kaire Vilgats-Lõhmus
Julius/Eno Julius- Jassi Zahharov
Fille- Mart Madiste
Rulle- Aare Saal
Isa/Isä- Mart Laur
Ema/Äiti- Helen Lokuta
Bettan- Kadri Kipper
Bosse- Andres Köster
Pelle- Henri Liiv

Maailman ensi-ilta 6.11.2015

http://www.opera.ee/

http://www.opera.ee/en/