Woyzeck - Jonas Kanto ja Marie - Roosa Toivola, taustalla Krisse - Emma Yildirim

Lahden kansanopiston Teatteri I:n saksalaisen Georg Büchnerin (1813-37) Woyzeck-näytelmä oli sen ohjaajaa, teatterikoulutuksen vastuuopettaja Aleksi Lavastetta seurannut jo parikymmentä vuotta omien teatteriopintojen mukana. Nyt hänen ensiohjauksensa ja kahdenkymmenen teatteriopiskelijan yhteistyönä luotu Woyzeck-teos oli eilen ensi-illassaan.

Lahden kansanopiston Teatterikoulutus neljäkymmentä vuotta sitten 1984 toi lopputyönään Loviisankadun Lahden Pikkuteatterin näyttämölle Büchnerin Woyzeck-näytelmän Yrjöjuhani Renvallin ohjauksena. Nyt miltei neljän vuosikymmenen jälkeen sama näytelmä on koulutuksen ensimmäisen vuoden päätyönä nähtävänä Teatterin omassa suuressa, Aleksanterinkadun modernissa teatterisalissa. Ohjaajan perusideana oli tuoda sirpaleinen, keskeneräinen näytelmä jossakin muodossa valmiiksi työstettynä näyttämölle. Pitkä työryhmän työjakso jo alkusyksystä, pandemiakaranteenien erilaisissa puutteellisissakin harjoitusvaiheissaan oli tuottanut palkkioksi kypsän teoksen.

Vaikka näytelmä on täyttä büchnerilaista elämän pettymyksissä syrjityn ihmisen mielen pimeyteen suistumisen pohdintaa yhä, niin alkuperäisnäytelmää muistellessa tämä esitys on esittäjiensä, tekijöittensä täysin uusi näytelmä, jossa katsotaan hahmoterapian ja kasvatusmenetelmien, lähihistorian kautta repliikkien taakse ne päivittäen: maalina läheisten auttaminen, seurausten ja syiden osoittaminen, virheiden tunnustaminen ja ymmärtäminen - ehkä tulevaisuudessa välttäminenkin.

 Ohjaaja voi olla ylpeä ajatuksensa roimasti ylittäneestä tuloksesta. Ennen kaikkea esityksen näyttelijätyö on ylivertaisinta teatteria Lahdessa pitkään aikaan. Se perustuu selvästi esityksen kuukausia latautuneeseen yhteiseen päämäärään - olla täsmäajoitettuna valmista täydellistä teatteria, jonka pieninkään yksityiskohta ei jättäisi toivomisen varaa. Ohjaajalta, joka antaa taitavien lahjakkuutta täynnä olevien teatteriopiskelijoiden toteuttaa omasisältöiset osansa kokonaisuuteen, vaaditaan tällaisessa teatterintekemisessä yhteistyön taitoa, hyvää työmoraalia ja näkemyksellistä selkeyttä.

 

Hienoja oivalluksia, uusia kohtauksia, ajantasaisia yhteiskunta- ja yhteisönäkemyksiä tekijät ovat kirjoittaneet tekstiin ja sen tulkintaan kymmenittäin. Ne ovat komeita, asiaa avartavia, hauskojakin, tarkoitustarpeensa mukaan välillä lämpimiä, usein myös raivokkaita tai kiihkeitä ja voimakkaita teksteissään, jokainen kuitenkin toimiva ja eläytynyt taitavissa näyttelijätöissään.

 

Yksi esityksen uusista tasoista on viety vanhan maailman mullistuksen aikoihin, aikaan juuri ennen Berliinin muurin kaatumista 1989. Vuosikymmenen nuorten elämän valoisuus ja toiveikkuus luodaan hienoin takautuvin kohtauksin - Woyzeck ja muut keskeisistä näytelmän henkilöistä kohtauksiin sijoittaen: lapsuus Batmaneineen, nuoruus, rakastumiset, seurustelut, ihastumiset, suositut bändinperustamiset, kesäiset retket ja kaveruudet toteutetaan suloisen lämpöisin, vilpittömin tunnelmoinnein. Loistavaa ihanteellisuuden ajankuvaa! Saman ajan heräävää aikuisuutta soivat jo Kick Dandyn  Pommi oon Vexi Salmen kuuman polttavin riimein ensemblen hurmatenhoisella sykkeellä, samoin Knipin laulun 1986 - muistatko minut - kesän kaihoisin outolintu-sisällöin. 

Oviaukossa toimitusjohtajat ja tohtorit, ovien sivuilla Andres ja Rumpali

Betonirakentamisen aikakautta välittää vielä onnistuneet lavasteratkaisut, rekvisiitta ja puvustus: Woyzeckin kodin vaatimattomuutta kaksi pitkää harmaata penkkiä ja koko mullistavaa muurit kaatavaa yhteiskuntamuutosta enteilevä valtava tiilinen takaseinä, josta sitten useimmat näytelmän kohtaukset ja interiöörit pariovet avaten käynnistyvät ja sulkeutuvat taikuusmaisen hämmästyttävästi.

 

Työmaailmaa hallitseva kilpailuyhteiskunta pomoineen (Oona Hynynen, Siiri Lehtinen, Ville Vuorikoski) on rajuimpia vetoja näytelmän päivitetyistä elementeistä - tulkintana herkullisen parodiataitoista näyttelemistä, todentuntuista provisiopalkkaukseen tähtäävää opettamista, hiostamista ja käskyttämistä. Pomojen suorastaan ylimaallinen mahti ja valta on pomokolmikon näyttelijätyön yksi esityksen huimimmista ja vauhdikkaimmista karikatyyritasoista aina henkilöhahmojaan ja puvustuksiaan myöten.

Kolmas näytelmän näkemys vie aikakausiemme terveydenhoitoon liittyvien diagnoosien ja tutkimusten arpapelilliseen, sattumalliseen onnistumiseen. Hyvällä farssimaulla näytelty, hersyvän härski, itseriittoinen, omavaltainen lääkärikolmikko (Julia Blomberg, Eetu Nieminen, Vinski Salo) läpivalaisee Woyzeckin aikakauden ihmismielen hoitamisessa, aivotoiminnan kartoittamisessa herneensyöntikokeiluihin saakka - lääkäriammatin luotettavuutta päättömyydessä, mielettömyydessä ja auktoriteettisuudessa.

Neljäs taso  esityksessä on osoittaa terapian mahdollisuudet selvittää perheen ja läheisten järkytys.

Yllä perheen lapsi Krisse (Jere Hartikainen) kertoo terapeutille (Roosa Björkstam) isän tappaneen äidin.

 

Enkä voi olla muistamatta vieläkin miltei tinnituksena soivaa, korvaan tarttuvaa Tähkä-Vesalan hienoa Tulkoon mitä vaan -biisiä - koko ensemblen laulaessa sitä herkkyydellä kantelen (Julia Nurmi) ja orkesterin säestellessä jumalaisen kauniisti pitkin tarinan matkaa lapsuuden vaihtuessa nuoruudeksi ja aikuisuudeksi. Tai hyvän orkesterin, omien sävellysten hienoja versioita sekä taustamusiikkia - jotka täyttävät esityksen kokonaisuutta osaavasti.

Meri-Tuuli Risbergin työstämää, erinomaisesti toimivaa niin yksilökohtaista kuin koko ryhmän liikekieltä on taas riemua ihastella. Siinä rytmivaihtelut, kuviot ja tempo tekstin mukaan varioituvat, tulkitsijoiden yhteisvoima kattaa omana jänteenä esityksen koko keston ajan, sopivasti tarinaa painottaen täydellisin persoonallisin heittäytymisin.

 

Muutamasta roolityöstä erikseen:

 

 Andres Olli Tulkki ja Woyzeck -Väinö Lehtinen  

Franz Woyzeckin Väinö Lehtinen tulkitsee sympaattiseksi, lämmintunteiseksi, rakastettavaksi lähimmäiseksi antaumuksella ja sydänverellään. Se on perustarina niistä maailman vilpittömistä luottavaisimmista, vaatimattomimmista, jotka tänäänkin käytetään hyväksi, joilta salataan totuus, joita ei kunnioiteta. Lehtisen näyttelijätyö on vahvaa joka kohtauksessa mukana olemista, koko näytelmän sähköistävää sisäistä voimaa, äärimmilleen latautunutta tunnetta. Ihmisen julmuus, toisen lannistaminen on hänen ajattelunsa kautta pään sisälle patoutunutta, ivahymyä, pirullista puhetta, pilkkaa, petoskin, mitkä satuttavat näyttelijän sisäistyneinä mielikuvina katsomoon saakka.

Nuoren Woyzeckin Jonas Kanto hahmottaa taitavasti, innostuneeksi nuorukaiseksi ja Roosa Toivola Marie-takautuman valoisaksi nuoreksi, rakastuneeksi naiseksi.

Inari Kolehmainen luo Rumpalin, näytelmän dynaamisen, tilaa ja tapahtumia hallitsevan yksinvaltiaan taidolla ja temperamentilla, valtavalla intensiteetillä. Ja hänen Herne-roolissaan on koko kohtalodraamalle kornihauskaa, ainutlaatuista huumorihuippua. Maisa Laitinen tekee Mariesta luotettavan, tavallisen perheenäidin, Olli Tulkki näyttelee Woyzeckin kaverin Andresin sympaattiseksi ja uskottavaksi, Roosa Björkstam loihtii hienon, herkän, lämpimän sydämellisen Mumman…..

Äiti ja lapsi - Maisa Laitinen ja Emma Yilidirim

Näin kolmituntisesta Woyzeck-esityksestä muotoutui harvinaisen virkistävä, uusi-ilmeinen teos. Siinä tarkoituksella siirtyy varsinainen kohtalotarina kuin sivuun ja tarkastelee milloin 1980-luvun, milloin taas nykyisen tavara- ja kilpailutäyteisen maailman kautta Woyzeckin jo kohta 200 vuoden ikäisen ihmismysteerin olemusta. Samalla koko viitekehys perheenjäsenineen, ystävineen ja näytelmän roolihenkilöineen saa mitä mielenkiintoisimpia uusia, eläviä hahmoja teoksen rooligalleriaan. Kuin kukan ensi puhkeamisvaiheeseen onnistuneesti ajoitettu esitys avautui rönsyävässä mielikuviensa, näyttelijätöidensä ja visioittensa rikkaudessa suurenmoiseksi teatterityöksi - kevään todelliseksi teatteritapaukseksi kaupungissamme.

 

 

KESKENERÄINEN LAULU

KÄSIKIRJOITUS  Aleksi Lavaste & työryhmä
ALKUPERÄISTEOS  Georg Büchner
OHJAUS  Aleksi Lavaste
OHJAAJAN ASSISTENTTI  Eemeli Väisänen
KOREOGRAFIAT JA TANSSIN OPETUS  Meri-Tuuli Risberg
MUSIIKIN OPETUS  Virva Immonen
PUHEEN OPETUS  Heini Nikander

ESITYSKUVAT Jani Enqvist

 

LAVALLA  Lahden kansanopiston Teatterikoulutus I
Roosa Björkstam, Julia Blomberg, Jere Hartikainen, Oona Hynynen, Jonas Kanto, Roosa Kari, Inari Kolehmainen, Roosa Kuosmanen, Maisa Laitinen, Siiri Lehtinen, Väinö Lehtinen, Miska Muilu, Eetu Nieminen, Julia Nurmi, Alberto Rama, Vinski Salo, Roosa Toivola, Olli Tulkki, Ville Vuorikoski, Emma Yildirim

Ensi-ilta-arvio  25.3.2022 klo 19.00

Esityspäivät ja lippuvaraukset:  https://www.teatterikoulutus.fi/esitykset/keskenerainen-laulu