Kuva Fernesin koululta Kabulista, Afganistan (Unescon kuvapankki)

Lukutaito on sivistyksen edellytys, pitkä polku ja valtatie ihmisarvoon, oikeuksiin, velvollisuuksiin ja niiden toteutumiseen. Maailmassa on runsaasti maita, joissa valtaosa väestöstä on lukutaidotonta. Suomen valtio on yksi Unescon käynnistämän ja johtaman Afganistanin lukutaitokampanjan tukijoista  2 miljoonan euron panoksella. Vuosina 2014-2016 tällä projektilla pystytään opettamaan 50.000 afganistanilaista lukutaitoiseksi. Afganistanissa varsinkin naisten lukutaidottomuus on suuri - vain vajaat 20 % heistä on lukutaitoisia. Suomi osoittaa näin edes vähän huolehtivansa oikeudenmukaisuuden ja sukupuolisen tasa-arvon toteutumisesta maailmassa.

Meillä Suomessa varsinainen lukutaito käsitetään sisälukutaitona, johon liittyy olennaisesti myös kirjoittaminen. Tässä muodossa suomalaisten luku- ja kirjoitustaitoisuus on muutamaa promillea vaille 100 %. Lukemisen ymmärtämisen taito on sitten toinen asia - maailmassa sitä mittaillaan vain perusopetuksen tasolla ja näissä mittauksissa, Pisa-tutkimuksissa, Suomi kuvataan yhdeksi maailman sivistyneimmistä maista. Todellisuudessa tämä lukemisen ymmärtämisen taito heikkenee lukutaitoisella aikuisella koko elämän ajan merkittävästi: netin, asenteellisen median, mainosmaailman ja poliittisen manipulaation täyttäessä tajuntamme lukemisen ymmärtäminen käy meille yhä työläämmäksi ja ymmärtämisemme hämärtyy lukemisponnisteluistamme huolimatta. Kaunokirjallisuuden rikastava, monipuolistava ja ihmistä eheyttävä lukeminen on hälyttävästi taantumassa.

En pääse alkuperäisestä koulutuksestani ja työstäni lukemisen ja kirjoittamisen erityisopettajana ilmeisesti koskaan, sillä aistin ympärillämme koko ajan lisääntyvää virheellistä oikeinkirjoitusta ja suomenkielen käyttöä, jota vaimoni vielä itseäni tarkemmin analysoi. Virheetön lukeminen ja oikeinkirjoitus eivät suomalaiselle ole enää tärkeitä - ei edes Lahden korkeimmin sivistetyille tiedotusammattilaisille.

Keskiviikkona 10.9.2014 on paikkakuntamme valtalehti Etelä-Suomen Sanomat kutsunut kansaa Felmannian auditorioon keskustelemaan kuntaliitoksesta. Kun Felmannia oikeasti äännetään feelmannia, se tarkoittaa toisesta kotimaisesta kielestämme suomennettuna väärää miestä tai virheellistä miestä. Luulisi mediatalon toimittajien osaavan kirjoittaa oikein Lahden perustajan, kapteeni August Fellmanin sukunimen mukaan nimetyn kokoontumispaikan.

Ymmärtävässä lukemisessani taas näen tilaisuuden järjestelyt vähintään omituisina, sillä saman tilaisuuden kaikki kuusi alustajakeskustelijaa ovat miehiä. Eikö kaavaillussa Salpaus-suurkunnassa ole naisia?  

Lahden kaupunkikonsernin tiedottajakaan ei tuota lukutaitoa ja oikeaa ääntämistä vielä hallitse. Taidelauantaina me kaupunkilaiset saimme taas armon tutustua hienoon Harjukadun palatsiimme. Kiinnostus oli valtava. Kaupungintalosta kertovassa nettivideossa tiedottajamme osoittautuu heikoksi kielemme taitajaksi hänkin - videoselostuksessaan hän mainitsee talon suunnittelijaksi Eeliel Saarisen.

Maailmanlaajuisesti ajatellen nämä kaupunkimme sivistyskerman päältä toistuvasti julkisuuteen kuoriutuvat henkilöt eivät elämäämme hetkauta, mutta harmittaa heidän kehno ymmärtävä lukutaitonsa ja epätarkka kielenkäyttönsä, näin maailman Kansainvälisenä lukutaitopäivänä 2014.

Kaupungintalo-normal.jpg