656217.jpg

 

Lahden kaupungissa on muutamankymmenen vuoden aikana omaksuttu päätöstapoja, jotka tuntuvat kovin vanhakantaisilta ja viittaavat käytännöissään ja urautuneissa ratkaisuissaan 1800-luvun suomalaisyhteiskuntaan, jolloin naisille ei julkisuudessa annettu tasavertaista ihmisarvoa miehen rinnalla. En ole erityisen tyylikäs naisten puolustaja, mutta tasa-arvoa yritän kaikkiin yhteiskunnan toimiin vaatia. Tasa-arvoisessa käytännön elämässä ja päätöksenteossa naisten osuus on osoittautunut miesten osuutta tuloksellisemmaksi ja luotettavammaksi.

Pari vuodatusta aikaisemmin kerroin, miten kunnalliselämämme alkaa rahalla palkita etukäteen luottamistehtävien hoitamisesta vain miehiä: 30000 ja 60000 euron vuosipalkkiot annettiin viidelle miehelle ja vielä sievoinen lisätukku luottamustoimen hoitamisesta etukäteen kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle, mies hänkin. Vastavuoroisesti rahasta kiitolliset ripustivat rahatukkujen esittelijämiehelle kaulaan Lahden mitalin. Tälläkin kohden naiset on siis täysin sivuutettu. Kun enemmistö tämän päivän suurlahtelaisista (Lahti ja Nastola) on naisia, asiaa on nyt viimein syytä ruotia perinjuurin.

 

 

Järjestäytynyt hyvävelilauma

 

Lahdessa voidaan puhua perustellusti hyväveli-järjestelmästä, joka on sisällytetty paitsi luottamuselinten kokoonpanoon ja niiden päätöskulttuuriin myös erityisesti kaupungin virkamieskuntaan. Se vallitsee jokaisella toimialalla kaupungissamme: keskusteltuani useat kerrat niin korkeantason lahtelaispäättäjien kuin virkamiesten kanssa kahdenkesken olen huomannut keskusteluissa heidän olevan kanssani samaa mieltä, mutta päätöksissä toimineen täysin vastoin kertomaansa mielipidettä. Huippuna kaikista on Tekninen ja ympäristötoimiala, jota kansalaisvaikuttajana olen osallisena seurannut rakentamisen, purkamisen ja kaavoittamisen osalta.

Siellä fiksut ja osaavat virkailijat sulkivat ovensa ja puhuivat kuiskaten keskenään sekä meille asiakkailleen. Mutta jos sanoo oman mielipiteensä ääneen, sitä ei edes haluta kuulla, kuten kävi kaupunkimme kansainvälisesti arvostetuimmalle virkamiehelle, ympäristöjohtaja Kari Porralle, jonka virka häntä ja hänen asiantuntemustaan kuulematta lakkautettiin.                      (ESS 10.1.2016  s.3)

Porran tunnen suoraryhtisenä, viisaana ja poikkeuksellisena lahtelaisvirkamiehenä, rohkeana ja työteliäänä asiantuntijana. Hän on ollut ilmeisesti todellinen kanto pitkään viroissa lojuneen, pelkkiin alaistensa jees-sanoihin tottuneen hyvävelilauman kaskessa. Toimialan toimialajohtajalla on vielä ollut tapana laittaa henkilökunnalleen usein paimenkirjeitä, joissa hän todistaa aina vain omat ratkaisunsa ja mielipiteensä olevan oikeita.Tämän toimialan viimeinen vartiotorni, jossa mieshegemonia siunataan, on sen lautakuntapäätöskulttuuri, jota valvoo vapaamuurareihin kuuluva lakimies Hannu Kulmala. Virkamieskuntaa ja päättäjiämme hallitsevat kaupungissamme siis miehet ja naiset kelpaavat sen ilmapiiriin vain pakollisina täytteinä sukupuolitasa-arvolakia ja jees-kuoroa vahvistamaan.

http://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2013/03/isot-pojat-hiekkalaatikolla

 

 

Konsensuksen irvikuvaesimerkki

 

Lahden%20mitali.jpg

Lahden mitalin on suunnitellut taiteilija Heikki Varja vuonna 1965. Ensimmäiset mitalit jaettiin vuonna 1966. 

 

Jonkinlaisena erityiskunniana pidetään Lahden mitalin jakamista. Tämä kunnia onkin sitten luokiteltu niin luottamukselliseksi käsitteeksi, että siitä päättämisen ei ole katsottu onnistuvan laajalta, demokraattisesti valitulta päättäjäjoukolta, vaan tehtävä on annettu pienelle kuppikunnalle. Sitä varten poliittinen eliittimme valitsee keskuudestaan mitalitoimikunnan, jonka koostumus on myös ollut pitkään tasa-arvolain vastainen: kolme miestä ja yksi nainen. Tällainen pikkuinen kuppikunta tekee sitten ehdotuksen kaupunginhallitukselle, joka muodollisen yksimielisesti jakaa mitalin.

 

Mitalitoimikunta vuodelle 2015

 

Mitalitoimikunnan puheenjohtaja Mika Kari Varapuheenjohtaja Francis McCarron
Mitalitoimikunnan jäsenet Kirsti Vaara ja Hannu Himanen

Mitalitoimikunnan varajäsenet
Jari Hartman, Merja Vahter, Lasse Koskinen, Antti Holopainen

 

Myös edellisen mitalitoimikunnan tasa-arvo oli samanlainen. Ei siis ole ihme, että Lahden mitalin jakaminen kohdistuu ylivoimaisesti miehiin. Kun Lahden mitaleja on jaettu kaikkiaan 58 kappaletta, mitaleista vain 6 kappaletta on suotu naiselle.

Kirjoitin jo vuonna 2009, miten mitalitoimikunta ja siten myös kaupunginhallitus olivat olleet väärän tiedon varassa mitalinsaajan ansioista ja ratkaisseet asian täysin virheellisin tiedoin.

  http://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2009/11/mitalin-himmentymatta

 Oikeassa ja toimivassa konsensuksessahan tavoitellaan asialle mahdollisimman suurta yksimielisyyttä.

 

Lahden mitalin säännöt:

Lahden mitali myönnetään tunnustukseksi ansiokkaasta toiminnasta Lahden kaupungin hyväksi. Ansiokkaaksi toiminnaksi voidaan katsoa:
1) teko, joka lahtelaisen suorittamana on tehnyt Lahden nimeä tunnetuksi ja jolle annetaan erityinen arvo Lahden kaupungin ulkopuolellakin,
2) yleistä tunnustusta saanut toiminta, joka on poikkeuksellisella tavalla edistänyt Lahden kaupungin aineellista tai henkistä rakentamista,
3) poikkeuksellisen mittava panos Lahden kaupungin luottamushenkilönä, viranhaltijana tai työntekijänä.

 

RaUTATIEASEMA.jpg

Tällaista arvorakennusten kokonaisilmeen turmelemista ja häpäisemistä kaupunkimme nykyjohdon harjoittama innovatiivinen johtamis- ja päättämiskulttuuri on saanut aikaan kaupungin keskustaa ideoidessaan. Rautatieaseman julkisivun pääosan peittää matkakeskuksen pysyvät, rumat katosrakennelmat. Kaupunkikuvan turmeleminen on räikeimmillään Lahden torilla, josta on tullut parkkiluolan katto monine suurine torikokonaisuuden tyylittömästi rikkovine huolto- ja sisäänkäyntirakennelmineen.

 

Kaupungin asukkaana olen Lahden asioiden nykytilasta - maan suurimmasta työttömyydestä, kaupungin huolettomasta omaisuutemme myynnistä ja velkataakasta, kaupunkimme luontaisen ilmeen ja vetovoimaisuuden sekä monipuolisen koulutuksen ja kultttuurin tuhoamisesta, kaupungin monopoliyhtiöiden lisääntyneestä yksinvallasta, muita paikkakuntia matkivasta, turhasta ja kalliista öky-rakentamisesta - päätellyt, etteivät Jyrki Myllyvirran kalliisti palkattu viranhoitotyö ja hänen työnsä tulokset täytä mitalin sääntöjä. Hänen konsensuksestaan elävä lahtelais-sisäpiiri on ilmeisesti toista mieltä. Palkitsijat, asian esittelijät ja palkitut ovat toisiinsa tyytyväisiä. Konsensuksen rikkumatonta vuorovaikutteisuutta ja täydellisyyttä kuvaa kaupunginjohtajan mitalinjakotilaisuudessa antama lausunto:

"Ehkä ensimmäinen ajatus oli, kun kaupunginhallitus päätyi antamaan tämän kaupungin korkeimmalle virkamiehelle, että se on hyvä viesti luottamushenkilöiden ja virkamiesten välisen yhteistyön toimivuudesta. Olemme samalla puolella pöytää tekemässä työtä kaupungin hyväksi."

Lukijani ratkaiskoon oman kantansa asiaan.

 

 

Tasa- vai eriarvoisuus

 

Mediassa Lahden kaupungin päätöksiä on jo pitkään markkinoitu yksimielisinä, rakentavasti syntyneinä kera pressikuvien, joissa sylttytähdet itse hymyilevät päätöksilleen ja kättelevät toisiaan tyytyväisinä. Lahden kaupungin demokratiavajeesta kertoo, että äänestykset ovat Lahden korkeimmissa päätöselimissä jo tuiki harvinaisia. Vain muutamat äänestykset, 30 puolesta 29 vastaan (Ranta-Kartano, Toriparkki), kertovat todellisuuden kaupungistamme ja sen, miten puolet lahtelaisista on täysin eri mieltä asiasta ja kuitenkin sivuutettu.

 

1910983.jpg

 

Näihin konsensusta horjuttaviin äänestyksiin on ylletty ja jouduttu vain erilaisilla kansalaisten joukkoreagoinneilla, aktiivisilla kansalaisyhdistysten ja kansalaisryhmien kampanjoilla, nimienkeruilla sekä kannanotoilla, kuntavalituksilla ja mielipidekirjoituksilla.

 

Tällaisessa konsensuksessa, jossa kansalaiset eivät enää pääse edes ilmaisemaan kantaansa, ei synny yhteiskunnallisesti aitoa, rakentavaa, kaikki kansanryhmät kattavaa yhteishenkeä saati omaperäistä lahtelaisuutta, vaan kunnallispolitiikkamme saa aikaan yhä laajenevan kansalaisten eriarvoisuuden.