sunnuntai, 31. tammikuu 2021

Vaaleissa puolueiden puheenjohtajat koulun viisaita tietäjiä

Vaalit%20OAJ%20ryhm%C3%A4%204.jpg

Paikalle Messukeskuksessa 30.1.2021 toteutettuun keskusteluun olivat puolueiden puheenjohtajien ominaisuudessa tulleet keskustelemaan Sari Essayah KD, Jussi Saramo Vas.,  Annika Saarikko Kesk., Jussi Halla-aho PS,  Sanna Marin SDP,  Petteri Orpo Kok.,, Maria Ohisalo Vihr.,  Anna-Maja Henriksson RKP,  Harry Harkimo Liike Nyt.

https://www.youtube.com/watch?v=SK0mGDn9CMc&feature=emb_title

 

 

Juontajan merkitys TV-ruudussa on meille katsojille keskeinen, miten hän tempaa ohjelmaan mukaansa tai vierottaa siitä. Varsinkin ne, jotka MTV:n lähetyksiä ovat joutuneet seuraamaan, hakeutuvat juuri juontajien mukana lähetyksiin. Valitettavasti MTV:n juontajat ovat kovin sekalaista joukkoa - jopa uutisissakin. YLEllä juontajat ovat sentään kaikki melkoista laatuluokkaa.

Vaalit%20ja%20OAJ%202.jpg%20Eeva%20Lehti

MTV:n yhteiskuntatoimituksen pitkäaikainen päällikkö Eeva Lehtimäki oli nyt pistänyt persoonansa peliin suureksi yleisötapahtumaksi tarkoitetun messuhallin keskustelun vetäjänä. Päällikköydessään hän oli kadottanut täysin TV-ruudussa esiintymisen alkeet, jotka televisio-esiintyjille annetaan ennen ruutuun pääsyä: sivusuunnassa ei saa heilua tai liikkua. Lehtimäki viuhtoi koko keskustelun ajan kamerakuvan laidasta laitaan - jotenkin hän vaihtoi lanteillaan painopistettä jaloilleen niin ärsyttävästi koko tapahtumaa häiriten, että teki mieli rahoittajana (OAJn jäsenenä) pistää koko toosa kiinni. Miten on mahdollista? Eikö edes ohjaaja tai kamerankäyttäjä voineet tätä koko tilaisuuden pilaavaa koreografiamaniaa lopettaa. Eivät voineet tai ymmärtäneet.

 

Vaalit%20ja%20OAJ%201.jpg

Onneksi herttaisen tätimäinen OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka pienet tovit pelasti seuraamista tuomalla tietoa ja lisämausteita, opetuskentän käytännön työntekijöiden puheenvuoroja tähän EDUCA-tapahtumaan, joka suurena vuotuisena messutapahtumana on tarkoitettu suomalaiselle koulutukselle ja sen työvoimalle.

Paneelikeskustelu kookkaalle lavalle istutettuna näytti kuin kysymyksessä olisi ollut jokin suuri ihmisoikeudenkäynti: harvassa istuneet yhdeksän persoonaa näyttivät kovin pönähtäneen staattisilta. Ohjelman välittäminen TV-ruutuun vaatikin puhujasta kovin usein kameran lähiotosta. Puhujista eli eduskuntamme puolueiden puheenjohtajista kaikki eivät tienneet kenelle piti puhua - toisilleen siellä koronavälein harvennetulla näyttämöllä vai kameralle eli meille katsojille täällä kotona. Ohjaus puuttui tästäkin.

 

Yksi perussanoma kaikilla näillä puoluejohtajilla oli ylistää meitä opettajia maailman parhaina opettajina. Tuo kehu oli siirappisen ylenpalttista ja ällöttävää - niin kuin me itse emme tietäisi erinomaisuuttamme, jota aina juhlapuheissa kailotetaan, tai osaisi puutteitamme monin tavoin visusti peitellä. Tämä kehumistaso on sitä politiikkaa, jolla haalitaan äänet kuntiemme valtuustoihin tai yritetään ne juonia meiltä, Suomen hieman yli 120000 suuruiselta opettajistolta. Se on pieni määrä ääniä ja siksi keskustelijat puhuivat myös kovin yleisesti noin 300 kunnan 4 miljoonalle äänestäjälle mielipiteensä tarkoittaen (joista noin puolet tulee äänestämään näissä kuntavaaleissa).

 

On ehkä siksi yritettävä mennä politiikan puoluehoukuttelujen ohi ja poimia muutamia keskustelijoiden käsityksiä suomalaisen koulun nykytilasta, jonka he kaikki sanoivat värittyneen erinomaiseksi maailman parhaan opettajataidon ansiosta.

Vihreiden Maria Ohisalo vaati koulun kehittämishumpan sijaan kouluun aikaa kohdata nuori. Hän kehui oman kuntansa Helsingin tilannetta, jossa oppositiopuolueen pormestarin leikkaukset koulutuksesta Ohisalon puolue sai torjuttua yli 20 miljoonan edestä. SDP:n Sanna Marinin mielestä koulutuksessa on kysymys lain säätämistä julkisista palveluista: niitä ihmisiä, jotka tuottavat ihmisille peruspalveluita ei voi lomauttaa. Me olemme hallituksessa helpottaneet yritysten lomautuksia vain siksi, ettei irtisanottaisi. Kun valtio antaa huomattavia miljoonia koronatukea kunnille palveluiden jatkumiseksi, siellä on myös henkilökunnan pystyttävä niitä käyttämään varhaiskasvatuksen ja kaikkinaisen kunnassa tapahtuvan opetuksen ja peruspalveluiden tarpeeseen. Kokoomuksen Petteri Orpon mielestä kysymys on perusopetuksesta ja se on turvattava. Nykyiset hallituspuolueet ovat lisänneet muutamia miljoonia koulutusrahoihin, mutta ne ovat määräaikaisia. Nyt ne on muutettava koskemaan peruskoulua, sen resursseja ja opettajia lisäämään. Annika Saarikko kesk. torjui Orpon väitteet - etteivät määrärahat esikouluun, korkeakouluihIn ja opetukseen olisi pysyviä. Saarikon mielestä paneeli on puhumassa peruspalveluista, opettajien hyvinvoinnista, kouluista. Sari Essayah KD kuvaili kovin vanhahtavasti hallituspuolueita, moittien, että nyt väliaikaisia työntekijöitä olisi palkattu vain syyskuusta kesäkuuhun. Ilmeisesti Essayah on täysin tietämätön suomalaiskoulun lähihistoriasta, että niin on tapahtunut jo viimeisen viidenkymmen vuoden ajan säännönmukaisesti Lahden ja muiden suomalaisten kuntien koulupäätöksissä, ei vain nyt koronan vuoksi.  Harry Harkimo (Liike Nyt) oli sitä mieltä, että paneeli kokee itsensä liian viisaaksi, ei tällaista koko maata, jokaista kuntaa ja työpaikkaa koskevaa viisautta lomauttamisista voi tässä istuvasta paneelista löytää. Jussi Saramo Vas puheenvuorossaan totesi, että kyllä kunnat voivat itse tehdä ja myös yhdessä tehdä. Pääkaupunkiseudun kunnat olivat tehneet kartellin, jolla ne pysyttivät lastentarhanopettajien palkat minimissä. Kun se yllättäen paljastui, se purettiin ja kunnat joutuivat - kuten Helsinki – palauttamaan määrärahat lastentarhanopetuksen käyttöön täysimääräisesti. Anna-Maja Henriksson RKP piti tulevaisuuden koulun arvoina lähikoulua ja digitalisaatiota. Jussi Halla-aho PS koki nykyisen peruskoulun filosofian virheellisenä ja vaati kurinpitoa takaisin peruskoulun pojat pelastamaan.

Vaalit%20OAJ%20Sanna%20Marin.jpg

MARIN  Oppivelvollisuuden laajeneminen on meidän suurin tulevaisuuden uudistuksemme tae. Olen todella innoissani siitä, että peruskoulu laajenee ja jokainen lapsi ja nuori saa täydellisen, monipuolisen koulupolun kaikkialla Suomessa. Me tulemme turvaamaan, että kunnat saavat resurssit oppivelvollisuuden laajenemisen toteuttamiseen. Maksuttomana se on myös tärkeä tasa-arvoteko. Kun tuomme oppivelvollisuuden laajentamisen lainsäädäntöön, me myös rahoitamme sen kunnille täysimääräisesti valtion budjetissa.

Vaalit%20OAJ%20%207.jpg

SARAMO  Kyllä hallitus on sitoutunut, että rahat riittävät tähän oppivelvollisuuden pidentämiseen ja siihen tarvittaviin koulutarvikkeisiin ja muihin menoihin. Mikäli ei, niin hallitus antaa lisäresursseja, jos eivät sen tekemät laskelmat riitä rahoitukseen.

 

Petteri%20Orpo.jpg

ORPO  Kyllä kaikkein ensimmäisenä pitää pyrkiä lähiopetukseen, kyllä se on kaikkein tärkein se opettaja ja hänen ja lasten välinen kontakti, sitten vasta mennään etäopetukseen.

 

Mitään suuria ideoita puheenvuoroista ei välähtänyt kuultaviksi. Keskustelukin typistyi miltei yksinomaisiksi panelistien puheenvuoroiksi.

 

 

On muistettava tällaisten paneelien jälkeen:

-että koulu on julkista palvelua, se tarvitsee omat lakinsa, säädöksensä ja sitä kautta myös valtion budjetin, josta kunta saa sen keskeisen, tarkoin rajatun osan.

-Kunta päättää, miten tuo valtion budjetista tuleva koulutusraha käytetään. Voi käydä niin kuin Lahdessa, että säästetään röyhkeästi pedagogiikassa, yhdistetään kouluja sumeilematta, kasvatetaan siinä samalla maan suurin lukiokin kaupungin mainokseksi ja annetaan hallintovirkamiesten erilaisine lievevirkailijoineen ryöstää laittoman suuri pala oppivelvollisuuden järjestämiseksi säädetystä peruskoulutusrahasta.

LAhen vaakuna.jpg

 

Nyt vaalien edellä pidetyissä mielipidetutkimuksissa noin 70% suomalaisista pitää tulevia vaaleja ei sote-vaaleina vaan koulutusvaaleina.** Lastemme koulunkäynti on kuitenkin perheillemme vain tilapäistä: lapset varttuvat, oppivelvollisuuden ja lukion jälkeen koulu ei enää ole perheen tärkein mielenkiinto.  Tällä periaatteella myös Lahden valtuusto on toiminut ja tulee toimimaan. Ylipaisunut kouluvirkamiehistö toimistoissaan, projekteissaan, kiinnitetyissä turhissa aluevirkamiehissään ja kymmenissä tarpeettomissa projektinvetäjissään, päälliköissään sekä konsulteissaan on kasvanut suhteettoman suureksi määrärahoiltaan. Näistä jälkimmäisissä on Lahden uuden valtuuston 2021 helppo tehdä nopea ja puhdistava perkaus sekä saada lailliset koulurahat varsinaisen opetuksen käyttöön laajamittaisesti ja täsmävaikutteisesti.

 

Lopuksi kerron kaikkien yhdeksän panelistin lähikoulutoiveesta - perheen mahdollisuudesta valita koulupolku lapselleen alakoulun kolmannen kouluvuoden loppuun saakka. Se on ainakin Lahdessa jo toteutettu kätevästi kertomalla kirjeellä oppilaalle ja hänen huoltajilleen, että lapsen lähikoulu on tämä, kuten jo usein Lahdessa - yli tuhannen oppilaan koulu, jonne kuljetaan monen entisen alakoulurakennuksen ohi joko joukkoliikenteellä, jalkaisin tai usein huoltajan avulla sekä aina liikenteen vaarallisuuden varjostamana.

 

kynä.jpg

Oma mielipiteeni laajennetusta oppivelvollisuudesta on, että sitä ennen koko oppivelvollisuuskoulun oppisisältö, jolla peruskoulua on paisutettu hahmottomaksi, pitää perata selkeäksi ja johdonmukaiseksi kaikista turhista oppisisällöistään, rönsyistään, suuruutta ihannoivista fyysisistä raameistaan. Silloin koulutyölle löytyy mielekkyyttä, sen viihtyvyydelle, siellä harrastamiselle ja kaveruudelle vetovoimaisuutta. Vastustan kouluputken itseisarvoista kasvattamista, sillä jo nykyisin neljän kouluvuoden jälkeen oppilaat alkavat olla sietämismitoiltaan täynnä koulumaista opiskelua. Koulun sisältö, sen jokainen päivä jokaiselle oppilaalle on luotava kiinnostavaksi, halutuksi ja innostavaksi.
Oppivelvollisuuskoulun suurin tehtävä on säilyttää oppilaan mielenkiinto opiskeluun, tiedonhankintaan, sivistykseen ja elämään, lähimmäisiin ja ystäviin - muuta tehtävää sillä ei tarvitsekaan olla.
 
 
** Lainaus OAJn Olli Luukkaisen tilaisuuden loppupuheenvuorosta
 
Lis%C3%A4liite.jpg

Kommentit

Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

Ladataan...