Suomen Kansallisteatteri on vuonna 1872 perustettu vanhin suomenkielinen ammattiteatteri. Kansallisteatteri on taiteellinen teatteri, jonka ohjelmistossa nähdään tuoreinta kotimaista draamaa, kiinnostavimpia ulkomaisia näytelmiä ja parhaita klassikoita. Ydinarvomme ovat taiteellisuus, yhdenvertaisuus ja keskustelevuus. Lupaamme toiminnallamme edistää monimuotoisuutta, kestävää kehitystä ja demokratiaa - nyt ja tulevaisuudessa.

Tähän artikkeliin on otettu ennakkoesittelyt vain Kansallisteatterin tämän kevään 2024 suomalaisten kantaesitysten ensi-illoista, joihin myös Lahen uutisia aikoo mahdollisuuksien mukaan arviokäynneillään osallistua.

 

Kuva Mitro Härkönen

Sofi Oksanen MANSIKKAPAIKKA

 

Sofi Oksasen odotettu uutuusnäytelmä kantaesitetään Kansallisteatterissa maaliskuussa 2024

Mansikkapaikka on pelottavan ajankohtainen, trillerimäisten käänteiden draama, jossa ihmiset ajautuvat vihamielisen ideologian pelinappuloiksi.

Suomalaisopiskelija Ville on joutunut hoitoon psykiatrian klinikalle vieraassa maassa. Samaan aikaan keskisuomalaisella luonnonmarjatilalla on paljastunut törkeä ulkomaalaisten marjanpoimijoiden hyväksikäyttötapaus. Villen poliisisisko Alina alkaa tutkia skandaalia, joka uhkaa tahrata maineen myös mansikkatilaa isännöivältä Keijolta, Villen ja Alinan isältä. Asiat mutkistuvat, kun kukaan ei näytä tietävän, missä Ville on. Alina ryhtyy selvittämään veljensä katoamista.

Keijo on vakuuttunut, ettei hänen yrityksensä ole tehnyt mitään väärää. Jokin tuntuu kuitenkin olevan pahasti vialla. Ehkä oma maa ei olekaan mansikkaa? Ehkä vastoinkäymisten syyt ovat lähempänä kuin Keijo tai Alina kykenevät näkemään?

Sofi Oksasen kirjoittama Mansikkapaikka kohdistaa katseen siihen järkyttävän syvään kuiluun, joka on jakanut maailman kahteen keskenään vihamieliseen leiriin. Globaalin maailman pimeät voimat eivät toimi vain jossakin epämääräisessä kaukaisuudessa, vaan meidän keskuudessamme. Ja siinä pelissä ovat panoksena perustavat arvot - vapaus ja ihmisoikeudet.

Sofi Oksanen on maailmanluokan kirjailija, jonka uuden näytelmän kantaesitys on odotettu kulttuuritapaus. Oksasen kirjoittaman uutuusdraaman ohjaa Mika Myllyaho. Edellisen kerran Myllyaho ohjasi Oksaselta Puhdistus-näytelmän (2007), josta tuli valtava menestys niin teatteriesityksenä kuin romaanina.

Ohjaus Mika Myllyaho

Rooleissa Wanda Dubiel, Maria Kuusiluoma, Petri Liski, Wenla Reimaluoto, Pirjo Luoma-aho, Janne Reinikainen, Otto Rokka

 

Kantaesitys 6.3.24 Suurella näyttämöllä

Oksasen tuotannosta on Kansallisteatterissa aiemmin kantaesitetty myös teokset Kertomuksia keittiöstä (2011) ja Kun kyyhkyset katosivat (2013). Oksaselta on vastikään ilmestynyt tietokirja Samaan virtaan, Putinin sota naisia vastaan (2023, Like).

Tarton Vanemuine-teatterin Puhastus - Lahen uutisia - Vuodatus.net -

 

 

Grafiikka Aurinkoteatteri

 

Aurinkoteatteri ja Kansallisteatteri esittävät yhdessä

Juha Mustanoja   LAULUJOUTSEN - KATASTROFIBALLADI

Herran vuonna 1614 Suomen Turussa tapahtuu kummia: matkalla 30-vuotiseen sotaan kuningas Kustaa II Aadolf on saapunut kaupunkiin nauttiakseen alamaisten teloituksista sekä tutustumaan mullistavaan renessanssi-innovaatioon, haarukkaan.

Aikansa ylivoimaisesti parhaimmat komeljanttarit - Aurinkoteatterin artistit - viruvat teljettyinä Turun linnan vankityrmään. Eikä siinä olisikaan mitään tavanomaisesta poikkeavaa, ellei vallanpitäjien aikomuksena olisi teloittaa heidät seuraavana aamuna. Valtakunnan uuden talouspoliittisen linjauksen mukaisesti köyhät on jo hirtetty. Seuraavaksi mestauslistalla ovat taiteilijat, nuo yhteiskunnan julkeat siipiveikot.

Vainotut artistit kaappaavat Aurajoen varteen ankkuroidun purjealus Suomen Joutsenen ja päättävät ryhtyä merirosvoiksi. Ryöstöretken päämääränä on haalia niin paljon pääomaa ja rikkauksia, että Suomi huolii heidät takaisin. Koska Joutsenta ei ole asevarusteltu riittävästi, he päättävät ensitöikseen iskeä Venetsiaan, eurooppalaisen asekaupan keskukseen. Venetsian renessanssielämä sokaisee pohjoiset komeljanttarit niin pahasti, että he eivät ahneuksissaan ymmärrä lopettaa rosvoamista hyvän sään aikana.

Kun savu hälvenee, katolisen kirkon inkvisitio huomaa korvaamattoman aarteensa lähteneen protestanttisten junttien matkaan. Renessanssiruhtinaiden kopla lähtee raivokkaaseen takaa-ajoon, ja alukset kiitävät kohti myrskyisää Karibianmerta. Koko maailmantalous on nyt pelissä, surumielisyyden demonin synkät voodoorummut povaavat kuolemaa, eikä tämä taistelu voi päättyä kuin traagiseen katastrofiin.

Juha Mustanojan kirjoittama ja ohjaama Laulujoutsen on hillitön historiallinen piraattispektaakkeli, jonka tyrskyisän pinnan alla piilee kysymys talouden ja ihmisarvon vaietuista yhteyksistä.

Rooleissa Milka Ahlroth, Sanna Hietala, Paul Holländer, Niklas Häggblom, Miko Kivinen, Matti Leino, Petri Manninen, Volter Putro, Antti L. J. Pääkkönen, Nora Raikamo, Marja Salo ja Sonja Silvander-Valo

Kantaesitys Suurella näyttämöllä 17.4.24

Näyttämöteos on kolmas osa esityssarjasta, jonka aiemmat teokset ovat olleet Thalia-palkittu Maa-Tuska (2015) sekä kiitetty Atlantis (2018), joka kantaesitettiin Kansallisteatterissa.

MAA-TUSKA - Lahen uutisia - Vuodatus.net -

 

 

 

Kuva Mitro Härkönen

Tiina Puumalainen ja Johanna Suutela   KURJET

 

Kurjet kertoo kauniin ja kiehtovan tarinan Krohnin laajaan sivistyssukuun kuuluvista kirjailijasisaruksista. He olivat lahjakkaita ja rohkeita, periksiantamattomia ja itseoppineita naisia, jotka tekivät valtavan työn suomalaisen kulttuurin puolesta.

Helmi Krohn, sisaruksista vanhin, on voimakastahtoinen kirjallisuusnainen, joka kiinnostuu spiritualismista. Aino Kallas, keskimmäinen sisko, on kuuluisa kirjailija sekä kohuttu ja kansainvälinen seurapiiri-ihminen. Sisarussarjan nuorin, Aune Krohn, kirjailija hänkin, on ottanut hoitaakseen sisarusten masennukseen sairastuneen Minna-äidin ammentaen voimaa hengellisyydestä.

Eletään 1930-luvun Suomessa. Sisaruksia yhdistää kirjoittaminen. He kirjoittavat ammatikseen ja kutsumuksesta, kääntävät ja toimittavat henkensä pitimiksi, kamppailevat köyhyyttä vastaan, joka vaanii koko ajan kulman takana. Kaarle-veljensä kuoleman myötä sisaret kokoontuvat pitkästä aikaa. Paikalla ovat myös säveltäjäveli Ilmari Krohn kirjailijavaimonsa Hilja Haahden kanssa sekä Helmin entinen aviomies, professori ja valtiomies E. N. Setälä.

Seurue luennoi ja viisastelee toisilleen kuin vanhoina hyvinä aikoina, kunnes käy kuten aina, ja joku alkaa muistella menneitä. Puheeksi tulee Kiiskilän hovi. Tarunhohtoinen sukukartano Viipurinlahdella on sisarusten lapsuuden paratiisi, joka katoaa heidän elämästään yhtä nopeasti ja traagisesti kuin heidän isänsä Julius Krohn, suomalaisen kulttuurin merkkihenkilö.

Vaikka yhteys lapsuuteen on kadonnut, ovat särkyneen idyllin sirpaleet yhä läsnä sisarusten elämässä: muistoina, totuutena ja tarinoina. Kukin on löytänyt yksilöllisen tiensä, mutta millä ehdoilla? Mikä tässä elämässä toteutuu, mikä jää toteutumatta?

Ohjaus Tiina Puumalainen

Rooleissa Kristiina Halttu, Katariina Kaitue, Nicke Lignell, Esa-Matti Lång, Pirjo Määttä, Harri Nousiainen, Paula Siimes

Kantaesitys 14.2.24 Pienellä näyttämöllä

 

 

 

Kuva Tuomo Manninen

Marianella Morena   METSÄ FURIOSA

 

Kansallisteatterin Pienen näyttämön peruskorjauksen yhteydessä valmistuneen Taivassalin avajaisnäytelmänä nähdään uruguaylaisen käsikirjoittaja-ohjaaja Marianella Morenan Metsä Furiosa - se on suomalaisten ja uruguaylaisten taiteilijoiden yhteistyönä syntyvä esitys. Se kuljettaa katsojan uruguaylaiseen pikkukaupunkiin, jonne suomalaisjohtoinen monikansallinen yritys rakentaa maailman suurinta sellutehdasta. Poliittinen, runollinen ja musiikillinen näyttämöteos yhdistää faktaa ja fiktiota tuoden esiin tämän päivän kolonialismin monia kerroksia. Esityksen pääosaa Rita Méndeziä esittää uruguaylaisnäyttelijä Lucia Trentini.

Metsä Furiosa -teosta varten on kerätty aineistoa metsäteollisuuden vaikutuksista ihmisten elämiin Uruguayssa ja Suomessa. Ensi-iltaviikolla 8.‒9.3.24 järjestetään Metsä geopolitiikan näyttämönä -yleisötapahtuma Kansallisteatterin Maalaamosalissa. Esityksen taustatyö ja yleisötapahtuma toteutetaan osana Kansallisteatterin Yhteisöt ja osallisuus -osaston toimintaa. Yleisötapahtuman kuratoinnista vastaa väitöskirjatutkija Satu Herrala, ja se on osa Koneen säätiön rahoittamaa saman nimistä taide- ja tutkimushanketta.

Esityksen pääkielenä on suomi, tekstitys englanniksi ja espanjaksi.
 

Ohjaus Marianella Morena

Rooleissa Robert Enckell, Minerva Kautto, Jussi Lehtonen, Maksim Pavlenko, Annika Poijärvi ja Lucia Trentini

Kantaesitys 5.3.24 Taivassalissa  

 

 

 

Kuva Mitro Härkönen

 

Henna Tanskanen ‒ Helena Vierikko HULLUJA SATUJA

 

Satu-Maire on armoitettu sadunkertoja, no, ainakin omasta mielestään. Mutta nyt Maire on pulassa. Hänen radio-ohjelmansa kuuntelijaluvut ovat pahasti laskusuunnassa. Lisäksi hän on koukussa puhelimen pähkinäpeliin. Jotain pitäisi keksiä, mutta mitä? Auttaisiko se, että ohjelmaan kutsutaan vieraaksi lapsinero Timppa?

Satustudion suorassa lähetyksessä ei mikään suju Satu-Mairen tahtomalla tavalla. Kun paikalle vielä pyytämättä ilmaantuvat Kakkakikkare, vallattomat vauvat Vuokko ja Keke sekä pähkinöitä heittelevä Pahismummo, on luvassa kaikkien aikojen hulluin radioshow!

Paula Norosen ja Minna Kivelän kirjoittamiin satuihin pohjautuva esitys tuo hulvattomat ja huippusuositut hahmot ensimmäistä kertaa teatterin näyttämölle. Esitys on lastenteatteria parhaasta päästä: vauhdikasta, oivaltavaa ja hauskaa. Hulluja satuja muistuttaa niin pieniä kuin isoja katsojia ystävyyden merkityksestä, erilaisuuden suvaitsemisesta ja liian pitkän ruutuajan haittapuolista.

Käsikirjoitus Henna Tanskanen - Helena Vierikko

Ohjaus Helena Vierikko

Rooleissa Jani Karvinen, Pirjo Määttä, Antti Pääkkönen,Henna Tanskanen, Antti Kokkola

Kantaesitys 24.4.24 Taivassalissa

 

 

 

Kuva Tero Ahonen

 

Suzie Miller  PRIMA FACIE

 

Prima facie on väkevän todistusvoimainen monologinäytelmä seksuaalisesta väkivallasta ja oikeusjärjestelmän puolueellisuudesta. Ennen kirjailijanuraansa asianajajana toimineen Millerin teksti osoittaa, kuinka naiset ovat miesten luomassa järjestelmässä lähtökohtaisesti altavastaajina. Väkivaltaa kokeneiden piina jatkuu oikeudessa, jossa he joutuvat elämään nöyryyttävät tapahtumat yhä uudelleen.

Näytelmä on ollut menestys sydneyläisen Griffin Theatren kantaesityksestä (2019) lähtien. Näytelmä on palkittu monilla palkinnoilla, käännetty liki kolmellekymmenelle kielelle ja esitetty lukuisissa teattereissa ympäri maailman. Nyt teos on nähtävillä ensimmäistä kertaa näyttämöllä suomeksi.

Teksti Suzie Miller

Suomennos Aleksi Milonoff

Ohjaus Susanna Kuparinen

Roolissa Annika Poijärvi

Suomen ensi-ilta 18.4.24 Maalaamosalissa

 

 

 

Kuva Katri Naukkarinen

 

Arda Salaniemi SARVIVÄLKE

 

Amalia on yksin. Yksin yksinään, yksin toisten joukossa. Hän ajelehtii, harhailee elämässään, etsii pakkomielteeksi paisunutta ihastustaan nimeltä Max. Ja pohtii. Miksi ketään muita ei näytä kiinnostavan, miksi kaikki on juuri niin kuin on? Hänen ystävänsä pelkää, että Amalia päätyy samaan traagiseen päätökseen kuin isänsä. Sitä pelkää myös Amalia. Miksi aika kuluu niin hitaasti metroasemalla junaa odotellessa?

Sarvivälke on väkevän todentuntuinen sukellus nuoren naisen elämään. Koskettavan päähenkilönsä kautta monologinäytelmä pohtii itsetuhoisia ajatuksia ja olemassaolon mielekkyyttä ‒ vaiettuja aiheita, jotka kuitenkin ovat todellisuutta liian monille. Surullisesta pohjavireestään huolimatta näytelmä soljuu kevyen lyyrisenä ja toiveikkaan hymyn saattamana; se säteilee ihmeellistä hohdetta kuin graniittiin kätkeytynyt, huomaamaton sarvivälke, kun sen näkee oikeassa valossa.

Teksti Arda Salaniemi

Ohjaus Ida Kronholm

Lavalla Iida Hägglund, Milla Kaitalahti

Kantaesitys 9.3.24 Omapohjassa

Arda Salaniemi (o.s. Yildirim) on kirjailija, toimittaja ja kriitikko. Sarvivälkkeen englannin- ja venäjänkieliset käännökset on esitetty lukudraamana Lontoossa ja Moskovassa vuonna 2021. Ida Kronholm on ohjaaja, jonka aiempiin ohjauksiin kuuluu mm. Anja Portinin Radio Popov Svenska Teaternissa (2023). Sarvivälke tuo Kansallisteatteriin tuoreita taitureita Teatterikorkeakoulusta: näyttelijä Milla Kaitalahden sekä lavastus- ja pukusuunnittelusta vastaavan Anni Hernetkosken. Esitys on ohjaaja Kronholmin sekä valosuunnittelija Saana Volasen maisterivaiheen opinnäytetyö TeaKissa. Musiikista ja äänisuunnittelusta vastaava Iida Hägglund toimii myös esityksen muusikkona.

 

Kansallisteatterin syyskauden 2023 ohjelmistosta kevätkauden jatkaa suurin osa näytelmistä. 

Kevätkaudella 2024 useat Kansallisteatterin näyttelijöiden omat illat, taiteilijavuosien juhlaesitykset sekä mm. Stefano Massinin kirjoittama, Seela Sellan ja Timo Torikan yhdessä tulkitsema, Kari Paukkusen ohjaama pahuutta ja valtaa pohtiva Eichmann – mistä yö alkaa, tai Cirko – uuden sirkuksen keskus tuo Suurelle näyttämölle Aurelia Thierréen ja Victoria Thierrée Chaplinin Bells and Spells -teoksen ym.

Kansallisteatterin ohjelmistoon ja esityskalenteriin voi tutustua oheisesta linkistä:

https://www.kansallisteatteri.fi/ohjelmisto/ohjelmistokalenteri