Pesais1b.jpg

Passepartout

 

Jules Vernen klassikkotarinassa Pesäkallion kesäteatterissa on lahtelaiskesän todellisen viihdehitin ainekset täynnä jännittävyyttä, kiihkeää elämää, sielukasta huumoria, seikkailun ihmeitä. Viihteen korkeuksiin se nousee selkeällä Satu Säävälän sovituksella ja farssikomediallisella ohjauksella, jonka kymmenhenkinen musiikkiviihdetaiteilijoiden ensemble toteuttaa valloittavalla näyttelemisellä ja musikaalisuudella.

 

Alkuperäisteoksessa 1870-luvun lontoolaisen miesten reformiklubin kokouksessa lyödään vetoa siitä, voisiko olla mahdollista matkustaa 80 päivässä maailman ympäri. Phileas Fogg päättää lyödä suuresta summasta vedon kerhon muita jäseniä vastaan ja toteuttaa yksin matkan. Höyrylaivalla ja junalla reitti ja aikataulut ovat pian selvät: Lontoo-Suez-Bombay-Kalkutta-Hongkong-Jokohama-San Francisco-New York-Lontoo ja tarkoin jokaiselle matkaosuudelle kuluvat vuorokaudet. Matkaseurakseen hän ottaa ranskalaisen palvelijansa, originellin Jean Passepartoutin.

 

Ripauksen todellisuuttakin tarina antaa katsojan kokemaan elämän nykykiireeseen ja maailman täyttäneeseen kilpailuasenteeseen. Sillä Vernen tieteiskirjan 150 vuoden takaisten utopioiden mahdottomuus on tänä hektisenä aikanamme Vernen fantasioista vähintäänkin 80-kertaisesti jo toteutunutta. Taistelu aikaa vastaan on juuri tänään jokaisen ihmisen ajankohtaista todellisuutta. Kiireen kestämiseksi taas huumori on velmun varma vastalääke: sen aistii ohjaajan otteista, joissa kymmenet huumoriknopit tuikkivat esityksestä hoksata ja nautinnoksi kokea.

 

Pesis%20a1.jpg

Fogg ja Auda

 

Petri Knuuttila luo asiallisen, uskottavan englantilaisen herrasmies Fogginsa suvereenin tyylikkääksi. Hänen vedonlyöntiasenteensa vakuuttaa ja vie helposti katsojat mukaansa kuin aitoon, asialliseen todellisuuteen. Knuuttilan luoma todellisuus tarvitaan itse tarinaan uskomiseksi.

Hänen aisaparinsa palvelija Passepartout Kalle Sulalampi tekee aivan uskomattoman mielikuvituksellisen hahmon, täydellisen, vitaalisen roolityön. Sulalammen Passepartoutissa on taitavan luontevaa vierasmaalaisen puhetyylin eksotiikkaa, jonka huimaan verbaalihuumoriin ei voi kyllästyä, kiihkeän tulista temperamenttia, liikunnan ilmaisemaa veijarimaisuutta ja sitä harvinaista sydämellistä luontevaa inhimillisyyttä - suuren, pyyteettömän koomikon täydellisyyttä koko esityksen sykkeeksi.

 

Orkesterin jäsenet (Stefan Andersén, Dimi Dallas/Lari Lius, Aapo Ravantti, Einari Toiviainen) tekevät myös taitavasti monia sivurooleja, värittävät musiikkitehosteillaan esitystä ja säestävät laulutulkintoja ihanalla paneutumisella ja taitavin instrumenttiottein.

 

Ohjaaja on antanut muutamalle näyttelijälle useita rooleja, taidokas sovitustyö on luonut kertojamaisen uuden hahmon tarinaan, neiti Higginssin. Linda Hämäläinen puhaltaa tähän hahmoon naisemansipaatiota, tunteita ja temperamenttia draaman räiskymiseksi ja yhdessä Sulalammen kanssa he luovat tarinalle tasoa, jossa amor leimahtelee maulla ja tyylillä. Sini Koivuniemi näyttelee viehättävästi eksoottisen, leskeksi jääneen Audan roolin niin lumoavasti, että hänen sensuaalisuutensa tenhossa itse Foggkin antautuu.

 

Panu Kangas Fiksinä näyttelee esityksen tärkeää, keskeistä jännittävyyttä salapoliisina, jonka tehtävä on pidättää suuri pankkirosvo - joksi hän Foggia tarinan loppuun asti luulee. Kankaan intensiivisyys ja läsnäolo sekä reaktiot ovat komediallista esityksen draamatajua upeimmillaan.

Yhteisnäyttelemisen perustaidot dialogit ja joukkoreaktiot toimivat komeasti, tutun näyttämön asemointi ja vauhti estradeilla, portaikoissa sekä korkealla terassilla on yhä nautittavaa ja toimivaa Pesäkallion kesäteatterin esitysperinnettä.

 

Meri Teerisaaren puvustus ja rekvisiitta (höyryaikakausihauskuuksineen), työryhmän musiikin sovitus, koreografiat ja lavastus ovat jälleen toimivia ja Matti Taposen äänitekniikka korkeatasoisesti toteutettua.

 

Pesis%20d.jpg

Neiti Higgins, Passepartout, Fiks, Fogg, Auda

 

Koko ensemble on mahtavimmilaan tulkitessaan juonen lomaan sopivasti liitettyjä kymmentä Suurlähettiläät-hitt. Kauniisti ja ilmaisevasti näyttelijäin äänet soivat yhteis-ilmaisuun.

Keskeisenä koin Maailman laidalla biisin tavattoman herkän ja kauniin toteutuksen ja tietenkin itse näytelmään valtavan hienosti sopivana Kuka pysäyttäisi kellot (Jussu Pöyhönen/Jay Havanna) koko ensemblen ja Sini Koivuniemen jumalaisena soolona.

 

 

Vauhdikasta ja hurjapäistä ajatonta menoa tämä parituntinen teatterihauskuus ja matka ympäri maailman on seurata, tyylikästä, mukaansatempaavaa ja sydänlämpöisen tartuttavaa inhimillistä huumoriviihdettä täynnään. Esitys tarjoilee vieraiden maiden kulttuureja kaikenikäisille sukupolville tänä kansainvaellusten aikana ihmeteltäväksi ja verrattoman sujuvan shown lailla hahmoteatteriksi, hauskan kliseiseksi ja tyylikkääksi kesäfarssiksi ja samalla komeaksi musiikkiteatteriksi koristettuna.

 

https://kesateatteri.com/

 

Lis%C3%A4liite.jpg