Ammatikorkeakoulujen%20paikat.jpg

Numerossa 1 ja 2 on Osaamiskiinteistöt Oy:n ja numerossa 4 Isku Invest Oy:n esittämä Ammattikorkeakoulun kampusalue.

Kaikki edistys ja uudistus yhteiskunnassamme syntyy sisältä ihmisestä, uusista ajatuksista ja niiden sisällöstä, ei ulkonaisista näennäiskuorista tai ulkoapäin sanelluista teeseistä.

 

Lahden ammattikorkeakoulun lähimenneisyys on ollut Lahden kaupungin ja meidän kaupunkilaisten kannalta pelkkää murhetta ja onnettomuutta. Lahden ammattikorkeakoulun hallinto Päijät-Hämeen koulutuskonsernin käskyläisenä muuttui idealistisen alun jälkeen nopeasti lyhytnäköisten insinöörien pakkosaneluksi - huippuna kaupunkimme sivistystä ja mainetta ylläpitäneet opintolinjat lahdattiin maan tasalle: maailmankuulut elokuvaopetus, taideinstituutti ja kaupunkimme pintasivistykselle, musiikkiteatterille tärkeä musiikki- ja draamainstituutti lopetettiin, tilalle tulivat entisestään laajempi ammattiarsenaali opiskella suoraan työttömyyteen insinööri- ja kaupallista koulutusta. Kun pieni korjaus Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ja Ammattikorkeakoulumme diktatoriseen menoon oikeusprosessien ja väärinkohteluiden jälkeen viimein johti konsernin toimitusjohtajan ja luottamushallintoelimien vaihtumiseen, toivo Lahden ammattikorkeakoulun paremmasta tulevaisuudesta alkoi orastaa.

 

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen eräänä keskeisenä muutoksena on rahoitusvastuun siirtyminen valtiolle vuonna 2015. Rahoituksen siirto valtiolle koskee ainoastaan ammattikorkeakoulutuksen käyttötaloutta eikä sisällä ammattikorkeakoulujen käytössä olevia eikä niitä varten rakennettuja tiloja.

Muutos koskee kaikkia maamme 24 ammattikorkeakoulua vuoden 2015 alusta alkaen. Valtio antaa valtionapua vain ns. käyttömenoihin eli tilojen vuokriin, kalustoihin ja henkilökuluihin (palkat). Muun, kuten tilat, ammattikorkeakoulut saavat hankkia tai järjestää itse, osakeyhtiöinä ne ovat oikeushenkilöitä. Käytännössä siis ammattikorkeakoulujamme, niiden nousua tai tuhoa tulee ratkaisevasti hallitsemaan kiinteistöbisnes eli tiloja omistavien tiloista perimät vuokrat ja niiden hintataso. Samalla tilojen laatu ja sopivuus jäävät toisarvoisiksi kysymyksiksi, vaikka juuri ammattikorkeakoulussa niiden vaikuttavuus on toimivuuden ja tutkimuksen sekä ammattitaitoisuuden merkittävin tae luennoivaan yliopisto-opetukseen verrattuna.

 

Metropolia-ammattikorkeakoulun opiskelijat 2014

Metropolianop.jpg

Suomen suurin ammattikorkeakoulu 17000 opiskelijan Metropolia on julkistanut, että se tarvitsee uudet, ajanmukaiset tilat, ja vähentää ympäri Helsinkiä sijaitsevien yli 12 eri paikan opetustiloista keskittämällä ammattikorkeakoulun suuntautumisvaihtoehdot neljään rakennuskompleksiin. Metropolia on nimennyt uudet tilat uudeksi kampukseksi ja tämä mammuttirakennelma on suunniteltu terveys- ja hoiva-alan sekä rakennus- ja kiinteistöalan yli 6000 opiskelijalle. Metropolian uuden kampuksen, kooltaan n. 40000 m² on tarkoitus valmistua vuonna 2018 ja sen hinnaksi on arvioitu 110 milj.€. Pontimena on ollut Itä-Helsingin radanvarren teollisuustontit, joilla ei ole ollut menekkiä niille kaavassa esitettyyn teollisuuskäyttöön. Tonttien omistajana ja rakennuttajana on Helsingin kaupunki, joka tähänkin saakka on vuokrannut tilojaan Metropolialle eikä tuo bisnes tule jatkossakaan lain muuttuessa olemaan Helsingin kaupungille huono.

 

Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijat 2014

Lamkin%20opiske%C3%B6ijat.jpg

Noin sata kilometriä Helsingistä saman radan varrella sijaitsee pieni Lahti-kaupunki. Siellä on vaatimattoman kokoinen noin 5000 opiskelijan Lahden ammattikorkeakoulu 5 eri toimipisteessä. Lahdessa on ajateltu samantapainen hylkytonttien elävöittäminen kuuden kilometrin päähän rautatiestä, Niemen teollisuusalueelle - ja keskittyminen vielä pidemmälle: tekniikan, liiketalouden, matkailun, muotoilun sekä sosiaali- ja terveydenhoitoalan opiskelu aiotaan keskittää rakennettavaan uuteen suureen kampukseen ja muista toimipisteistä luovutaan hintaan mihin tahansa. Erotuksena Helsinkiin Lahti ei omista montakaan ammattikorkeakoulunsa tiloista, kaupunki on lähes muuttotappioinen ja konkurssin partaalla sekä maan suurista kaupungeista velkaisin. Rakennusten olisi määrä valmistua viimeistään vuoden 2018 aikana. Ammattikorkeakoulun tilojen omistajaksi ovat pitkään jatkuneeseen tapaan tulossa kilpailevat kiinteistöbisnesfirmat, joiden hallussa vuokrasanelu on tähänkin saakka ollut. Hinta-arvio n. 24000 neliön rakennuskokonaisuudesta on 40-50 milj.€, kaikki yksityistä rahoitusta.

 

Muutama avainhenkilö täysin toiveunessa

Luulo Lahden ammattikorkeakoulun paremmasta tulevaisuudesta sen muututtua kuluneena vuonna osakeyhtiöksi on siis vajaan vuoden kestäneessä koeajossa osoittautunut vääräksi. Lahden ammattikorkeakoulun tuoreen, mielestään ja entisen esimiehensä mielestä nokkelan yltiöpäisen, nopeaan reviirilaajennukseen innostuneen rehtori Outi Kallioisen ajatuksista selviää, ettei edes hän ole Lahden ammattikorkeakoulun tarkoitusta tai nykytilojen kelpoisuutta ymmärtänyt, vielä vähemmän Lahden kaupungin vastuullista osuutta Lahden ammattikorkeakoulun suurimpana osakkaana.

Kari Salmelta, entiseltä luottopoliitikoltamme, kaupunginjohtajalta ja valtiosihteeriltä, nykyiseltä Ammattikorkeakoulumme johtavalta kunnallispoliitikolta odotimme muutosta Ammattikorkeakoulumme sammuneen julkisuuskilven kirkastamiseksi. Hän kuitenkin allekirjoitti Ammattikorkeakoulun yhtiömuotoisen hallituksen puheenjohtajana Ammattikorkeakoulumme tiedotteen, jossa kampusajattelu eli opetuksen kuoret on tärkein eikä opetuksen sisällöllä ja tarkoituksella ole merkitystä.

Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran myötäily tässäkin pinnallisessa julkisuushöpötyksessä on jo ennalta tunnettua, dominoivaa, mutta köykäiseksi havaittua, cleantech ja teollinen muotoilu -käsitteen virheellistä ja tyhjäsisältöistä loppumatonta hokemaa.

Viimeinen toivomme syttyi Lahden kaupungin tehtyä valtuustopäätöksen terävöittää ja vankistaa omistaja-ohjaustaan kaupungissamme. Sen pilasi kuitenkin kiire rauhassa pohtia asioita, nykytilojen kelpoisuutta ja uusien tilojen turhaa rakentamista, joka perustuisi pelkästään kiinteistöbisneksen etuihin. Kaupunginhallituksen piti nopeasti runnoa päätös, joka perustui vanhaan luuloon kiinteistömassan voimasta - päätös äänestystuloksella 6-5.

 

Omistajaohjaus hakoteillä edelleen

Ammattikorkeakoulumme rakentumisesta on jälleen muodostunut koulutuksen ympärille rakennettavien kuorien, kiinteistömassan, rakentaminen ja hallinnoiminen. Kun on tutustunut Lahden kaupunginhallituksen 13.10.2014 omistaja-ohjaaja-asemassa teetättämään lähes 60-sivuiseen selvitykseen ja kaupunginhallituksen sen pohjalta tekemään päätökseen Ammattikorkeakoulumme opetustiloista, ei voi muuta kuin puistella päätänsä.

Päätöksen takana on jauhanut kaksi erilaista lobbausmyllyä: 1)Vikström-suvun Isku-huonekalutehtaita isännöivä Isku Invest Oy ja 2)Päijät-Hämeen koulutuskonsernin keskeisten organisaatioiden Osaamiskiinteistöt Oy. Viimeisessä vaiheessa ja kiireessä oli päädytty nimittäin siihen, että tilat kilpailutetaan vain näiden kahden kiinteistöbisnesyhtiön kesken, jotka sitten ovat laatineet omat tarjouksensa Ammattikorkeakoululle vuokrattavaksi tarkoitetuista tiloistaan.

Iskuntehas.jpg

Lahden kaupunginhallituksen äänestyksessä voitti äänin 6-5 Iskun tyhjillään olevien tehdashallien suoma tilavaihtoehto. Sen puolesta äänestivät kaupunginvaltuutetut Rami Lehto PS, Sari Niinistö Kok, Merja Vahter Kok, Maarit Tuomi PS, Antti Holopainen Vas ja Ilkka Viljanen Kok. Kaikki ovat puolueensa lahtelaisia ehdokkaita tulevissa kevään eduskuntavaaleissa.

1)Isku Invest Oy:n mielestä pikkuisen Lahden pitäisi täysin luopua ammattikoulutuksen kahden laajan, monipuolisen ja toimivan kampuksen (Ståhlberginkadun ja Paavolan) sekä kolmannen harvinaisen tasokkaasti sijoitetun sosiaali- ja terveysalan laitoskampuksen (Keskussairaalan vieressä) tiloista ja perustaa jättimäinen uusi kampusmammutti Iskun Vikströmien omistamaan vanhaan tehdaskiinteistöön. Iskun kiinteistöön sijoittuvaa kampusta isännöi Isku Invest Oy, jonka nykyinen toimitusjohtaja on Jukka Anttonen, Lahden ammattikorkeakoulun hallituksen jäsen vielä vuonna 2014 ja vapaamuurari. Isku Invest Oy saneeraisi tiloja 40 miljoonalla ja perisi sen nopeasti takaisin tiloista saatavina vuokrina meiltä veronmaksajilta (valtiolta).

 

Heinosenniemi.jpg

2)Osaamiskiinteistöt Oy taas rakentaisi myös uudenlaisen suuren kampuksen: täysin uudet tilat jo alulla olevaan Osaamiskiinteistöjen hallinnoiman Niemen arkkitehtonisesti ulkonäöltään kyseenalaisen toimitilarakennuksen ja valmistuneen yritysten ja Lahden ammattikorkeakoulun hallintoportaan käyttämien tilojen lisäksi. Osaamiskiinteistöt jättäisi vain Fellmannian Ammattikorkeakoulun käyttöön ja kaikki muut toiminnat ja opetukset se siirtäisi Niemen Kampukseen. Kustannushinta pyörii myös 40 miljoonan euron tietämissä. Osaamiskiinteistöjen hallintokoneistoon kuuluu vielä toistaiseksi Päijät-Hämeen koulutuskonsernin alkuperäinen kehittelijä, opetusneuvos Arpo Heinonen, demari.

Kun oikein suurennuslasilla tutki vertailuja, merkittävää eroa tarjousten edullisuudesta ei voi hyvällä tahdollakaan löytää. Kuinka voisikaan, kun vertailulaskelmat on tehnyt sama Haahtela-yhtiöt, jonka laskelmat aikanaan oppivelvollisuuskoulujen tilojen vähentämiseksi osoittautuivat täysin virheellisiksi ja tarkoitushakuisiksi.

 

MISTÄ AMMATTIKORKEAKOULUMME MAINE TAKAISIN

Pitkäaikaisena lahtelaisten koulutusasioiden seuraajana minulle ammattikorkeakoulustamme ja sen nykytilasta on muodostunut käsitys, ettei mikään sen suunnittelemista uudistuksista tule onnistumaan muuta kuin teoriassa. Vakuutena pöydälläni on runsaasti kirje- ja lähdemateriaalia Ammattikorkeakoulumme kyseenalaisesta hallinnosta sekä suuresta asiantuntijavajauksesta.

1.Henkilökemian pöytä vuoden vaihteeseen mennessä puhtaaksi

Henkilösuhteet olivat toimineet niin Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tulehtuneeksi todetussa rakennelmassa kuin sen alaisessa Lahden ammattikorkeakoulussa yksinvaltaisesti, entisen DDR:n malliin: kaikkea ja kaikkia kytättiin ja tosiasiassa 2-3 hengen klikki päätti kaikesta: opintolinjoista, opettajavoimista ja henkilökunnasta.

Sama meno jatkuu, vaikka Lahden ammattikorkeakoulun uusi, osakeyhtiömäinen hallintomuoto on jo kokeeksi käynnistynyt. Kaksi keskeistä Koulutuskonsernin viranhoitajaa (toimitusjohtaja ja henkilöstöpäällikkö) sanovat edelleen irti niin Koulutuskonsernin kuin Ammattikorkeakoulunkin työntekijöitä parhaasta päästä ja jäljelle jää yhä osaamattomampi ja pienempi toisiaan tukeva valtatroikka, jolle myönnetään sievoisia summia palkankorotuksia koko ajan pienenevästä ja vähenevästä työstä. Yleinen kaava tässä hyvä-veli-sisar palkankorotuskaavassa on antaa 300 - 400 euron palkanlisällä henkilölle uusi virkanimike, esimerkkinä muutama Lahden ammattikorkeakoulun ja Koulutuskonsernin juuri tehdyistä ylennyksistä: sihteeristä suunnittelijaksi, markkinointisihteeristä websuunnittelijaksi, laatupäälliköstä laatu- ja suunnittelujohtajaksi, johdon sihteeristä hallintosihteeriksi, opintosihteeristä koulutussuunnittelijaksi, talouspäälliköstä hallintojohtajaksi, asiakkuuspäälliköstä viestintä- ja markkinointipäälliköksi, työhyvinvointipäälliköstä kehittämispäälliköksi, sihteeristä kehittämispäälliköksi.

 

2. Ammattikorkeakoulumme johdosta puuttuu tärkein – tieto ja asiantunemus

Kalustealan%20tiedote.jpg

Vain muutama viikko sitten lahtelainen Etelä-Suomen Sanomat välitti oheisessa uutisessa meille lahtelaisille ilosanomaa ja kertoi Ammattikorkeakoulumme aloittavan ensimmäisenä Suomessa yhteistyötä alueen yritysten kanssa perustamalla innovaatiotoimintaan suuntautuneen Suomen kalustealan kansallisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioyksikön (TKI). Uutisessa kerrottiin monialaisella osaamisella pyrittävän parantamaan valmiuksia uusien ratkaisujen kaupalliseen hyödyntämiseen ja liiketoiminnan kasvua. Koko uutinen oli pelkkää puutteellista ja väärää tietoa. Innovaatio-, tutkimus- ja monialainen kehitystoiminta on Suomessa toiminut monella paikkakunnalla pitkään paljon ennen Lahden ammattikorkeakoulun syntyä.  Taideteollisella korkeakoululla (nykyisellä Aalto-yliopistolla) ja sen muotoiluopetuksella on sille pitkäaikaiset perinteet ja monivuotista kokemustietoa muillekin jakaa TKI -toiminnasta.

Yhtä noloa ja epäeettistä tiedottamista sekä asiantuntematonta oli uutisessa käytetty kuvitus tuoleista ilman nimeä ja tekijää. Kuvassa oli Paletti-tuoli, jonka muotoilija sisustusarkkitehti Kaarlo Holmberg kuuluu suomalaisen sisustusarkkitehtuurin ykkösketjuun ja on oman alansa tunnustama osaaja. Tuoli on nykyisin Lepo-nimisen yrityksen tuotannossa ja sitä kehiteltiin toistakymmentä vuotta sitten. Tuolista on erilaisia muunnelmia eli tuoteperhe. Sen tunnistaa ammattitaidottomampikin käsinojan ja jalan yhdistelmästä, joka on kiillotettua alumiinia.

Nuo esimerkit 1. ja 2. Ammattikorkeakoulumme organisaation toiminnasta kertovat esteet todelliselle lahtelaisen korkeakouluopetuksen uudistumiselle ja maineen palauttamiselle: huono henkilöjohtaminen ja alan ammattitaidottomuus.

Ei Lahti-kaupunki suuruudenhulluudestaan ja pinnallisuudestaan huolimatta tarvitse mitään uusia kampuksia. Nykyiset erittäin toimivat, muutamat jopa modernit toimitilat kampuksineen ympäri kaupunkia riittävät ehostuksineen ja vuosikorjauksineen. Pienen Lahden kaupungin peräsyrjälle, ikivanhaan tehtaaseen omistajaohjauksen päättämä ja mahdollisesti näin Niemeen siirtyvä Lahden ammattikorkeakoulu putoaa ammattikorkeakoulujen kilpailevassa oppilashaussa perimmäisten joukkoon ja samalla tällainen synergialla ja innovaatioilla perusteltu ratkaisu vie tason ja lopullisen maineen ammattikorkeakoulultamme, jättäen Ammattikorkeakoulumme jo nyt opiskelijoiden viimeiseksi valinnan vaihtoehdoksi kaikista maamme 24 ammattikorkeakoulusta.  Lahden ammattikorkeakoulu voisi ottaa ratkaisevan askelen kohti nykyaikaa ja teoriaopiskelussa johtavan aseman toimiviin pilvipalveluihin.

Lahti tarvitsee sivistynyttä ammattikorkeakoululaitosta ja sen sisällöllisesti ajanmukaiseksi uudistamista.  Se tarvitsee nopeasti lippulaivansa Muotoiluinstituutin maailmanmaineen palauttamista. Sisällön uudistus vaatii koko Ammattikorkeakoulumme opettajakunnasta sekä hallintokoneistosta näennäisosaajien siirtämistä muihin tehtäviin ja ammattimaista kunnianhimoa ja ennen muuta, niin kuin Ammattikorkeakouluasetuksessa sanotaan - käytännön opetuksen järjestämistä seudun työllisyyden parantamiseksi.