535994.jpg

Vesijärven satamanäkymä ja purjeleijalautailija  eilen 22.4.2007

S

alpausselän harjujen syleilyssä tämä Vesijärven täyttämä maisema on ainutlaatuinen, lumoava harvinaisuus. Tämä komea järvi on pinta-alaltaan 108 km², sen keskisyvyys on 6 m, syvin kohta 42 m ja se laskee Vääksyn kanavan kautta Päijänteeseen.

535997.jpg

Vesijärven rantalaineita

Vesijärven ranta-alueet rautatieasemineen ja satamineen ovat Lahden kaupunkikehityksen alkulähde. Vesijärven rantaan alkoi 1860-luvun lopulla suotuisien liikenneyhteyksien, rautatien ja kanavien ansiosta kehittyä teollisuutta. Vuosisadan vaihteeseen mennessä satamasta oli tullut toiseksi vilkkain Venäjän valtakunnassa Pietarin jälkeen. Tehtaat, työläisten asuinalueet, rautatieasema ja satama muodostivat elinvoimaisen, Lahtea vahvasti leimaavan kokonaisuuden toistasataa vuotta. Vesijärveen laskettiin teollisuuden vesiä jo Lahden tultua kaupungiksi 1905.

Kun 1950-luvulla lahtelaisina pikkupoikina onkiretken jälkeen pulahdimme Vesijärven tai Pikku-Vesijärven rantatörmältä vilvoittavaan uintipyrähdykseen, ei ollut harvinaista, että suuhun tuli käytetty varmuusväline tai kakkapökäle taikka muuta viemäritavaraa. Uintiretken virtsan- ja viemärintuoksuinen pikkupoika sai viimeistään kotipihan vesipostin alla kotiväeltä kylmän ja armottoman vesiämpäripuhdistuksen. Ongitut kalatkaan eivät kotiväelle hajunsa ja makunsa takia kelvanneet eivätkä kissatkaan niistä juuri välittäneet. Vesijärvi eli Vesku on malliesimerkki vettä myöten levinneestä urbanisoitumisesta ja sivistyksestä: Vesijärven rannat täyttyivät tehtailla, joihin raaka-aineet saatiin vesikuljetuksin. Tehtaiden päästöjen ja ihmisen huussikulttuurin muuttuessa vessakulttuuriksi koko kaupungin viemäristö laski vetensä suoraan Vesijärveen. Lisäteollistuminen ja etenkin kaupungin jätevesien laskeminen aiheutti sen, että järvi oli erittäin rehevöitynyt 1960-70-luvuilla.

534435.jpg

Ongintakilpailut Pikku-Veskulla kesällä 2006.

Kariniemeen perustettiin jätevedenpuhdistamo 1975. Seuraavana vuonna jätevesien laskeminen Vesijärveen lopetettiin. Vesijärven elvyttämiseen tähtäävät projektit käynnistyivät 1987. Järven sinileväkukinnot loppuivat 1990. Vesijärven II puhdistamisprojekti kesti vuodet 2002-2006. Näiden projektien aikana tehtiin kaikkia mahdollisia toimenpiteitä järven ekologisen tilan parantamiseksi: hapetusta, roskakalanuottausta sekä istutettiin järvestä hävinnyttä arvokalaa: kuhaa, ankeriasta, järvitaimenta ja toutainta.

Vesijärvi – tuo tänä päivänä Suomen rikkaimpiin lukeutuva maisema-, lintu- ja kalajärvi oli siis vielä 1970-luvulla Suomen saastunein järvi. Radikaalilla kunnostuksella siitä kuitenkin tuli niin kansallinen kuin kansainvälinenkin vesiensuojelun keulakuva, jota vesiasiantuntijoiden piireissä on kutsuttu Vesijärven ihmeeksi – olihan ennenkuulumatonta, että vihreänä vellinä rannasta rantaan myrkkyleviä kukkiva suuri vesistö palautui kirkkaaksi ja alkoi itse puhdistua sisältä päin. Puhtaalla vedellä on ihmeellinen voima.

Tällä hetkellä teollisuutta palvellut satama ympäristöineen on muuttunut kaupunkilaisten virkistys-, kulttuuri- ja asuntokäyttöön kahviloineen, tapahtumineen, Sibeliustaloineen, laajoine asuntoalueineen.

534426.jpg

Arvokkaan ranta-asutuksen kääntöpuoli: tämä vastarannalta aukeava näkymä ei vaikuta kovin luontoystävälliseltä maisemalta.

Pikku-Vesijärven kunnostus on myös ollut suurtyö. Sen surkea tila ja haiseva vesi olivat perua jo viime vuosisadan alkupuoliskolta, jolloin allas kaupungin jätevesien johdosta muuttui jätealtaaksi. Järven tilapäinen kuivattaminen ja kulttuurisedimentin poisto toteutettiin 1990-luvun jälkipuoliskolla, ja siitä tuli malli useille vastaaville hankkeille maassamme. Samassa yhteydessä lampea ympäröivä puisto kunnostettiin. Veden vaihtuvuutta parannettiin pumppujärjestelyllä, johon liitettiin pohjoismaiden suurimmat vesiurut. Pikku-Vesijärven arvokalat saivat alusta asti citykalastajien suosion.

533960.jpg

Pikku-Vesku herää kevääseen 2007.

534004.jpg536632.jpg

Juha Keto ja sinilevää tutkittavana.

Monikymmenvuotisen kunnostuksen alullepanijana ja niin talkoiden kuin kunnostustöidenkin primus motorina toimi ja toimii edelleen limnologi Juha Keto.

 

Kaikki hyvin

Vesijärvi voi tänään suhteellisen hyvin. Alan tutkimuslaitokset ja erilaiset EU- ja muut rahoituslähteet ovat omilla mahdollisuuksillaan auttaneet Vesijärven elpymistä. Vesijärven kunnon säilyttämiseksi on perustettu seura, Vesijärven Ystävät ry. Se on jo tuloksellisesti toiminut aloitteiden, talkoiden ja projektien muodossa Vesijärven käytännön kunnostustyössä. Se on myös aloittanut perinteen viettää Ystävänpäivänä eräänlaista

Vesijärven kunnon katsastustilaisuutta.

533957.jpg

Lahti-Energia laskee lämpövoimalastaan miljoonia litroja päivittäin lauhdevettään suoraan Vesijärveen.

Tämänvuotisen Vesijärven ystävienpäivän ohjelmaan liittyi myös maailmanympäripurjehtija Pentti Salmen esimerkillinen 1000 euron rahalahjoitus Vesijärven kunnon kohentamiseksi.Lahjoituspuheessaan hän kuulutti Lahden kaupunkia ottamaan enemmän vastuuta Vesijärven tilasta: Lahti-Energia laskee lämpövoimalansa miljoonat päivittäiset litrat lauhdevesiä Vesijärveen ja Lahti Veden keskeinen pohjavesivaranto on Vesijärvi - missä näiden kaupunginyhtiöiden vastuunkanto viipyy?

 

533991.jpg

Roskakalan pyydysten rakentamistalkoot  tammi-helmikuussa 2007.

Lahden monet yritykset ovat liittyneet tämän vuoden nuottatalkoiden yhteydessä – julkisten rahahanojen sulkeuduttua – tukemaan lahjoituksin Vesijärven säilymistä hyvässä kunnossa: luvassa on kestoltaan ainakin 10 vuoden pituinen tuki Veskullemme. Tämän uusimman tukiprojektin johdossa on Etelä-Suomen Sanomien päätoimittaja Heikki Hakala.

533947.jpg

Päätoimittaja Heikki Hakala

Lukija saa halutessaan lisätietoa moninaisten projektien ja suunnitelmien yksityiskohdista osoitteessa

 

http://www.vesku.net/

 

Vai onko sittenkään?

 

Vesijärveämme vaivaa edelleen vanha tuttu levälaji parinkymmenen vuoden takaa - Planktothrix agardhii -sinilevä. Lajista ei synny varsinaista pintakukintoa eikä se ole sinällään myrkyllinen kuten eräät muut sinilevät, mutta esiintymä saattaa ennakoida muita haitallisia leväesiintymiä. Sillä on taipumus samentaa vesi ja limoittaa sitä.

Vesijärvemme tuhoaminen on kuitenkin jälleen lähinäköpiirissä. Alla on kopio juuri käsiteltävänä olevasta ympäristölautakunnalle jätetystä F1 –kilpavenehankkeesta, jolla anotaan vuodesta 2008 alkaen useaksi vuodeksi eteenpäin lupaa käyttää lähes jo luonnonkiertokululla uusiutuvaa ja toimivaa puhdasta Vesijärveämme - meluavan, tuhansien polttoainelitrojen jäämiä veteen laskevan, planktonia ja arvokalojen kutualueita sekä rauhoitettuja lintuyhdyskuntia tuhoavan - kilpailutapahtuman pitopaikkana. Jo ennestään äärirajoilleen leväkuormituksen rasittama Vesijärven vesiekologia ei tutkimusten mukaan kestä lisärasitusta, joka tällaisesta pintaplanktonia tuhoavasta toiminnasta syntyy. Nämä F1-veneethän kulkevat 230 km/h ja niiden pelkkä melusaaste on korvia huumaavaa ja luontoa sekä ihmisen arkea ja lepoa häiritsevää toimintaa, joka ei tällaisen monin työvuosin ja talkoin kunnostetun sisäjärven pienelle järvenselälle sovellu. Lupahakemuksessa pyydetään vielä lupaa harjoituksille: näin käytännössä Enonselän vuosia jatkunut pelastaminen, luonnonrauha ja asukkaiden kotirauha on mennyttä moneksi kesäiseksi viikoksi.

534433.jpg

F1 -venekilpailujen hakulupa Vesijärvelle vuosiksi 2008-2011.

Lainaus Lahden kaupunginvaltuuston vuosi sitten päivätystä strategiasta:

"Ympäristöasioiden hoito on osa hyvää taloudenpitoa ja toiminnan jatkuva parantaminen takaa, että Lahti on ympäristöasioiden ja kestävän kehityksen edistäjänä edelläkävijöiden joukossa."

Lukijan harkintaan jää, onko vireillä oleva F1-venekisahanke osa tällaista kaupunginvaltuuston päättämää strategiaa!

533948.jpg533948.jpg533948.jpg533948.jpg

Nuorten jollia raikkaissa Vesijärven tuulissa.