LAhtidemokratia-normal.jpg

 

Lahden kaupungin kasvua, kehittymistä ja identiteettiä on ohjannut monet vuosikymmenet kahden suuren poliittisen puolueen sosialidemokraattien ja kokoomuksen rikkumaton yhteistuumaisuus, konsensus. Noiden puolueiden toimivalla yhteistyöllä Lahti on kauan voinut hyvin..

Koska sama poliittinen konsensus ei ole ollut kiinnostunut asukkaistaan, Lahti on vakiintuneessa menossaan vajonnut  tällaiseen kuntoon: verovaroin kustannetut tilat homeessa, tasa-arvoiset koulunkäyntiolosuhteet, terveyspalvelut ja kunnallistekniikka eri puolilla kaupunkia kohta kadonneet, kymmenien miljoonien toriparkkiturhuutta käynnistetään, ohitietä tungetaan valmiiden, kodikkaiden asuntoalueiden alle ja päälle, Salpausselän viimeistä ainutlaatuista viherrinnettä raiskataan turistipyydyshotellihankkeilla poistamalla yleiskaavasta luonnonsuojelualueita, maan korkeatasoisin taideopetus poljetaan maan rakoon, jopa Green City -kaupunki Lahti tukee MM-rallisaastetta Lahteen lähes 100000 eurolla jälleen. Samaan aikaan kovistellaan Lahti Energiaa tulouttamaan yhä suurempia prosentteja tuotostaan Lahden kaupungin taloudellisen tuloksen näyttämiseksi voitolliseksi. Kaiken huipuksi anellaan kaupunkiamme Suomen valtion erityiskohteluun, kriisialueeksi - Hennalan varuskunnan ja monen eri alan työpaikkojen kohtalokkaasti kadotessa kaupungista.

Yleiskaavan tiedotustilaisuudessa  31.1.2012 meille kaupunkilaisille heijastettiin totuus Lahti-ympäristökaupungin tulevaisuudesta.

 Vielä salakähmäisemmin ja kansalaisilta piilotetummin, monen päätösmutkan taakse piilokoukeroihin hoidettuina toimivat Lahti ja sen ympäristön yhteenliittymät: liittoutumat korkeamman ja ylemmän asteen koulutusasioissa, tienrakennusasioissa, vanhusten hoidossa, terveydenhoidossa piiloutuvat demokratialta vielä entistäkin ovelammin juonittuina yhä pienempien sisäpiirien, yhtiöiden, hyvävelikorruptioyhdistelmien hoitelemiksi. Tulevat kuntavaalitkaan eivät vielä tuota vallankäyttöä - perussuomalaisten rynnistyksestä huolimatta - miksikään muuta. Yksin Lahden kaupunki on sitoutettu allekirjoituksin sopimuksiin, yhtiöihin ja käytäntöihin, joista se ei pääse eroon vuosikymmeniin.

 

Konsensuksen maineikasta lahtelaista koulutushistoriaa

Olavi Ketonen

Lahti lähti peruskoulu-uudistukseen, peruskoulukokeiluun, ensimmäisten suomalaiskoulujen joukossa Launeen kokeiluperuskouluna jo vuonna 1967. Peruskoulukokeilu lähti Lapista ja Lahden kaupunki eteläisten kuntien koulukokeilun tiennäyttäjänä toteutti peruskoulun koko kaupungin kattavana 1975. Peruskouluidea oli melkoisen radikaali: entinen rinnakkaiskoulujärjestelmä, joka oli käsittänyt kansakoulun ja lukutaitoja vaativan oppikoulun, muutettiin kaikkia oppivelvollisuusikäisiä koskevaksi yhtenäiskouluksi. Uudistus teki maksuttoman, oppilashuollon, ruokailun ja koulumatkakorvauksetkin sisältävän yhdeksänvuotisen peruskoulutuksen maassamme koskemaan jokaista kansalaista. Vastustus vielä enemmistöltään savupiipputeollisuudesta ja sen työläisistä sekä maanviljelysammateista toimeentulonsa saavan yhteiskuntamme oikeistoa edustavien aatesuuntien puolelta oli aluksi kova: monissa opettajainhuoneissa kuulin varsin ennakkoluuloisia ja rajuja keskusteluja.

Suomessa uudistus toteutettiin valtaosiltaan sosialidemokraattien ja heitä tukeneiden maalaisliittolaisten voimin - jos kohta radikaaleimmat kokoomuslaisetkin alkoivat siihen vähin erin myöntyä. Johtavina lopullisina pääarkkitehteina olivat sosialidemokraattinen moninkertainen opetusministeri ja kouluhallituksen pitkäaikainen pääjohtaja Reino Oittinen sekä maalaisliiton monitoiminen poliitikko Johannes Virolainen, malli saatiin Ruotsista. Helsinki viimeisenä kuntana siirtyi peruskoulujärjestelmään vuonna 1978.

Lahdessa peruskoulukokeilun johtohahmona oli sosialidemokraattisesti ajatteleva, innostava humanisti koulutoimentarkastaja Olavi Ketonen, joka myöhemmin Uudenmaan läänin kouluosaston päällikkönä teki mittavaa työtä koulu-uudistuksessa läänin- ja valtakunnantasolla.  Peruskoulun jälkeen kaikille avautui myös mahdollisuus ilmaiseen jatkokoulutukseen: lukioon, joka vielä tänäänkin pystyy valitsemaan oppilaansa, ja ammattikouluun, jonka työvaltainen opetus on monen aallonpohjan jälkeen jälleen voimissaan. Lopulta Lahden oppikoulut sulautuivat varsin sopuisasti kunnan koululaitokseen. Yksityiseksi ns. korvaavaksi kouluksi jäi vain Lahden yhteiskoulu, jonka sekä peruskouluun että lukioon on edelleenkin erityisvalintakriteerit.

http://www.kukamitalahti.fi/main.php?id=98

Lukijani voi yllä olevasta linkistä perehtyä koko lahtelaisen koulutusjärjestelmän olennaiseen rakenteeseen ja menneisyyteen.

 

 

Tänään Lahden ammattikorkeakoulu

 

TV 1:n Stradan Ivan Puopolo pöllytti perusteellisesti Lahden ammattikorkeakoulun byrokratiaa 3.2.2012.

Lahden ammattikorkeakoulun asioista on näinä viikkoina puhuttu, käräjöity, kirjoitettu, katseltu TV1:n ajankohtaisohjelmista ja oltu kovasti tietäviä ja ainakin tietävinään. Kiitän lukijoitani, ystäviäni, monia virkanaisia sekä virkamiehiä julkaisulleni saapuneista tiedoista, lukuisista kirjallisista dokumenteista, puhelinkommenteista, poliisitutkinta-asiakirjoista - niiden totuusarvo on korvaamaton. Totuus Lahden ammattikorkeakoulun ja Päijät-Hämeen koulutuskonsernin* arjen todellisuudesta on aivan muuta kuin mitä vuosikausia julkisuuteen on välitetty. Ajallisesti kaukana mutta muodoltaan lähellä on sen vertaaminen DDR:n sinänsä tehokkaaseen arvostushierarkia- ja urkintajärjestelmään. Surullisinta on, että ammattikorkeakoulun suurimman, uudistavimman ja tuloksellisimman voimavaran, ammattitaitoisen opettajakunnan, vaikuttamismahdollisuudet suuriin linjauksiin ja ideasyntyisiin uudistuksiin ovat enää vain muodolliset ja käytännössä olemattomat.

 

Hallinto ja demokratia hakoteillä

Lahdessa hallinnollinen, omistajaohjauksellinen tilanne korkeamman opetuksen kohdalla on kestämättömästi levällään: yliopistotasoinen opetusjärjestely on käytännössä kovin horjuvaa, osa jo aloitetuista yliopistoyhteistyömuodoista karkailee Lahdesta kokonaan, kuuden eri yliopiston lonkeroita toimii tänäänkin Lahdessa aikamoisessa sekasotkussa. Selkeää kokonaisuutta ei hahmota kukaan - ei edes itse toiminnassa mukana oleva yliopistoväki.

Lahden ammattikorkeakoulun hallinto on paisunut yli äyräidensä edellistäkin hälyttävämmin. Sen toiminnasta päättää täysin koulutusorganisaatio, joka alkuaan perustettiin lähikuntien ammattikoulujen katto-organisaatioksi, Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä. Se on haalinut tehtäväkseen myös ammattikorkeakoulun kaitsemisen ja tehtävästään intoutuneena paraikaa ruoskii itse valitsemallaan taktiikalla koulutusaloja ensin henkihieveriin, sitten hengiltä. Suppeanäkemyksellinen hallinto tekee kuristusotteellaan mitä mielii Lahden ainutlaatuiselle, maineikkaalle musiikin- ja kuvataiteen taideopetukselle.

 

Kädet sidottu kiinteistövuokrilla

Hallintomonopoli on toteutettu tavalliselle kansalaiselle käsittämättömästi, lahtelaisen demokratian keinojen ohi - kiinteistömassalla. Puolisalaa lahtelaisilta on vuoden 2009 alussa allekirjoitettu kiinteistöyhtiö Osaamiskiinteistöt Oy:n perustamisasiakirja. Yhtiössä valtaa käyttävät ja taustalla pääoperoivat entiset lahtelaispoliitikot. Hälyttävintä on, että tuon kiinteistöyhtiön taakse on kytkeytynyt juuri valtaisa Päijät-Hämeen koulutuskonserni. Nyt opiskelu ehdollistetaan Osaamiskiinteistöt Oy:lle lohkaisemalla sille sen määrittelemä opetustilavuokra (clearing) Opetusministeriöltä saadusta valtionavusta. Entinen toimiva konsensus on kääntynyt kahden erilaisen yhteiskuntakatsomuksen (SDP+KOK) yhteisestä hyvästä kiinteistöpelurien temmellyskentäksi.       

                          

Jukka Gustafsson

Kun tiistaina 21. päivänä helmikuuta 2012 Lahdessa vierailee opetusministeri Jukka Gustafsson (SDP), hän ei suinkaan saavu tänne vain Lahden kaupungin kutsusta tai kaupungin opetusviranomaisten pyynnöstä, vaan juuri tuon Osaamiskiinteistöt Oy:n toimijoiden kutsusta. Tilaisuuden tarkoituksena lienee voidella vielä tuoreehko ministeri myötäsukaiseksi Osaamiskiinteistöt Oy:n valtaville kampus-rakennushankkeille Niemeen - suuruudenhulluille hankkeille, joiden hinta on niin mittava, että Osaamiskiinteistöjen ja P-Hkk:n* muut tilat voitaisiin laittaa myyntiin ja vuokratiloista luopua (mm. Taideinstituutti ja Ståhlberginkadun kampukset). Näin saataisiin Lahteen ainutlaatuinen rakennusmassamuistomerkki opetuksen kaapanneille vallanpitäjille.

 http://notes.helsinki.fi/halvi/hallinto/rehtorin.nsf/dc887e3b5230caa0c225685400395d44/4fa5281728d25c49c225755100464cb7?OpenDocument

http://www.yritystele.fi/node/290450

(Kohta Taloustiedot löydät vastuuhenkilöt)