Lahden Muotoiluinstituutti

Lahden Muotoiluinstituutin vaiheet

1899 Lahteen perustettiin Itä-Hämeen maamiestyökoulu.
1971 Useiden eri vaiheiden ja nimenmuutosten jälkeen oppilaitos saavutti nykyisen laajuutensa, kun siihen yhdistettiin alunperin vuonna 1938 Helsinkiin perustettu kultaseppäkoulu.
1979 Tässä vaiheessa myös Lahden taideinstituutti kuului kokonaisuuteen, jota kutsuttiin nimellä Lahden taideoppilaitokset, kunnes oppilaitosten tiet jälleen erosivat.
1992 Lahden taideinstituutti ja Muotoiluinstituutti yhdistyivät jälleen.
1992-1995 Lahden Muotoiluinstituutti oli valtion omistama ja opetushallituksen valvonnassa toimiva käsi- ja taideteollisuusalan ammatillinen oppilaitos ja opettajankoulutuslaitos.
1996 omistajaksi vaihtui Päijät-Hämeen koulutuskonserni ja samalla uudeksi nimeksi tuli Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutti ja Taideinstituutti.

Päijät-Hämeen koulutuskonsernin esittely ja kuntien maallikkoedustajat:

http://www.phkk.fi/esittely/

http://www.phkk.fi/toiminta/hallinto/hallinto.html

 

Muotoiluinstituutti huippukouluttajana

Lahden muotoiluinstituutti on suomalaisen koulutuksen huippuyksikkö. Sen opetus on seurannut tarkkaan maailman muotoilu- ja taidealan trendejä ja synnyttänyt sekä uudistanut koko ajan ammattitaiteilijoiden koulutusta ja suomalaista muotoilua.

Useat maamme tämänpäivän tunnetuimmista muotoilijoista ovat saaneet koulutuksensa Lahden Muotoiluinstituutissa. Yhdenkäden sormilla havainnoin nopeasti seuraavat viisi jo maailmallakin tunnettua suomalaisgurua.

Lahden Muotoiluinstituutista valmistuneita

Aamun 29.4.2009 mediat kertovat, että muotoilija Harri Koskinen Suomesta on saanut pohjoismaiden merkittävimmän muotoilupalkinnon.

Harri Koskinen

Muotoilija Harri Koskinen on saanut göteborgilaisen Röhssin muotoilun ja taideteollisuuden museon muotoilupalkinnon. Torsten ja Wanja Söderbergin palkinto on arvoltaan maailman suurin design-palkinto, miljoona Ruotsin kruunua eli nykykurssilla runsaat 93 000 euroa. Palkintoperusteiden mukaan Harri Koskinen on yksi pohjoismaisen muotoiluperinteen vahvimpia viestinviejiä. Hänen mittava ja laaja tuotantonsa on omaperäinen ja johdonmukainen.

Harri Koskisen muotoilu on tunnettua huonekaluissa: kuvissa kuitenkin Koskisen maailmankuulua lasimuotoilua, kellosuunnittelua ja valaisinmuotoilua.

Hänen muotokielensä on selkeää ja hän vaatii töiltään hyvää käytettävyyttä, mikä antaa niille ajattoman arvon, palkitsijat kiittävät. Perusteissa kiinnitetään huomiota myös Koskisen sujuvaan yhteistyöhön muotoiluun nojaavien yritysten kanssa ja hänen toimintaansa suomalaisen design-teollisuuden uudistamiseksi.

Catharina Eden
Lahden Muotoiluinstituutista vuonna 2005 valmistunut Catharina Eden asuu ja suunnittelee omaa nimeään kantavaa mallistoaan Lontoossa.

Catharina Eden

Ennen oman mallistonsa perustamista 25-vuotias Eden työskenteli muun muassa Alexander McQueenilla ja Ben de Lisillä.
Catharina Eden syntyi yrittäjäperheeseen, englantilaisen isän ja suomenruotsalaisen äidin kuopukseksi.

 

Koko elämänsä Suomessa asunut Eden suoritti lukioaikana kesäkurssin arvostetussa Central St. Martinsissa College of Art and Designissa Lontoossa. Yksi kurssin alueista oli muoti, joka oli Edenille todellinen ahaa-elämys. Oikea ala oli löytynyt ja Eden haki Lahden Muotoiluinstituuttiin opiskelemaan vaatesuunnittelua. Ovet opiskelemaan avautuivat ensimmäisellä hakukerralla. 

Emmakaisa Soisalo

Edessä Emmakaisa Soisalo ja takana palkittu työ mallin yllä

Emmakaisa Soisalo on 27-vuotias, aiemmin valmistunut Lahden Muotoiluinstituutista muotoilijaksi pääaineena muoti- ja vaatetussuunnittelu ja jatkaa parhaillaanTaideteollisessa Korkeakoulussa.Vuoden 2008 Nuori Suunnittelija sai Suomen Messusäätiöltä 5000 euron kannustuspalkinnon.

Vuoden nuori suunnittelija –kilpailun  2008 voitti Emmakaisa Soisalo ehdotuksellaan Kiertokulku. Voittoisa työ on pelkistetty naisen kesäasu, joka koostuu lyhythihaisesta puserosta, toppimaisesta yläosasta ja lyhyistä shortseista. Päälle voi vielä pukea kulmikkaan viitan, jonka korkea kaulus suojaa kaulaa ja päätä. Asu on valmistettu pellavasta, puuvillasta ja silkistä.
Uutta asukokonaisuudessa ovat tuhkan ja tekstiilimassan avulla tehdyt yksityiskohdat ja puseron kuutioprintti. Raadin mielestä työ on rohkea ja kosiskelematon, yksinkertainen ja elegantti ja siinä näkyy hyviä mahdollisuuksia jatkaa vielä eteenpäin.

Samu-Jussi Koski

 

Marimekon vaatetustuotelinjan taiteelliseksi johtajaksi on vuosi sitten nimitetty muotoilija Samu-Jussi Koski.

Samu-Jussi Koski, 32, on työskennellyt Marimekon vaatesuunnittelijana vuodesta 2004. Hän valmistui Lahden Muotoiluinstituutin muoti- ja vaatetussuunnittelun linjalta 2001.

Samu-Jussi Kosken luomaa Marimekon muotia

Halusin aina olla yhtä boheemi kuin naapurin äiti, joka oli ammatiltaan vaatesuunnittelija. Lukion jälkeen ajatuksenani oli pyrkiä opiskelemaan myös valokuvausta, mutta en ehtinyt tehdä pääsykoetehtäviä ajoissa. Vaatesuunnittelun pääsykoetehtävät sain tehtyä, pääsin sisään ja ala vei mukanaan.

Anssi Tuupainen

Turo Tailorin suunnittelija Anssi Tuupainen, Helsingissä syntynyt ja Lappeenrannassa kasvanut, opiskeli vaatesuunnittelijaksi Lahden Muotoiluinstituutissa 1990-luvun vaihteessa.

Anssi Tuupaisen pukumallistoa
”Miestenvaatteiden suunnittelua pidetään helppona, mutta se on itse asiassa hyvinkin vaikeaa, koska kaikki on niin pienistä asioista ja yksityiskohdista kiinni. Koen rajoituksetkin haasteena, sillä niistä huolimatta jokaisessa mallistossa täytyy olla jotain kerrottavaa ja uutta. Myös tietty klassisuus on upeaa.”

Ylläesitetyt välähdykset kertovat Lahden Muotoiluinstituutin vankasta osuudesta suomalaiseen ja koko maailmankin muotoiluun. Muotoiluinstituutin panos korusuunnittelijoiden ja jo puolen tuhannen valokuvaajan kouluttajana ansaitsisi oman lukunsa.

Esityksen arvoinen on Lahden Muotoiluinstituutista valmistuneiden ja autosuunnittelijoiksi ryhtyneiden muotoilijoiden esittely. Monet heistä työskentelevät Japanin autoteollisuuden palveluksessa.

Keskeiset suomalaiset taidemaalarit ja kuvanveistäjät ovat valmistuneet Lahden  Taideinstituutissa (ja Muotoiluinstituutissa). ***

 

 

Muotoiluinstituutti hallintonsa kynsissä

Kun vajaa viikko sitten julkaistiin Lahden Ammattikorkeakouluun hakeneiden opiskelijoiden määrät, voitiin jälleen todeta: opiskelupaikka Muotoiluinstituutin eri osastoilla on niin haluttu, että yhtä oppilaspaikkaa kohden on 10 -11 hakijaa. Sen sijaan esimerkiksi tekniikan alan koulutukseen on helppo päästä, hakijoita on vain 1,4 yhtä oppilaspaikkaa kohden.

Näennäisdemokratiassa asia on kuitenkin hoidettu siten, että kaikilta koulutusaloilta on vähennetty määrärahoja yhtä paljon.

Siis vaikka Muotoiluinstituutin työllistävä toiminta, tuloksellisuus sekä jo maailmanmainekin ovat ainutlaatuista, Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hallinto on supistanut merkittävästi myös muotoilualan toimintamäärärahoja. Miksi?

Hallinto paisuu vuosi vuodelta

Luottamushenkilöt,  jotka kokoontuvat Päijät-Hämeen koulutuskonserniin muutamia kertoja vuodessa korkeine kokouspalkkioineen ja hyvine tarjoiluineen, eivät näe asioiden todellisuutta, tunne erikoisalojen ydintä tai yleensä koko ammattikoulutuksen kokonaistilannetta. Maallikot eivät  pysty näin valtavan sateenvarjohallinnon monimuotoisiin ongelmiin nelivuotisen valtuustoaikansa puitteissa perehtymään saati puuttumaan. Niinpä koulutuskonsernin hallinto on vuosi vuodelta paisunut kohtuuttoman suureksi erilaisine kehityspäällikköineen, kymmenine projektinvetäjineen, koulutuspäällikköineen, linjajohtajineen.

Koulutukseen Opetusministeriöltä saadut miljoonat menevät opetuksen sijasta hallinnointiin!

Näennäisdemokratiaa

Kun virkamiehillä tai toimivalla johdolla on kohtuuttomasti valtaa, päätöksenteon ytimenä on näennäisdemokratia: luottamusmiesten osaksi jää vain hyväksyminen tai hylkääminen sekä kahvinjuonti iloisessa maallikkojen seurassa.

Täysin veronmaksajien ulottumattomiin koko Lahden seudun ammattikoulutus on siirretty siten, että Lahden kaupungin ja lähikuntien Opetusministeriöltä saama asukaskohtainen valtionosuus ammatillista koulutusta varten ohjataan suoraan koulutuskonsernin rahapussiin. Rahat saa siis koulutuksen järjestäjä, Päijät-Hämeen koulutuskonserni, jonka lähes yhtiöitetty sateenvarjohallinto toimii sumeilemattoman näennäisdemokraattisesti.

Muodollisesti Lahti ja ympäristökunnat valitsevat konserniin nuo poliittiset kokousedustajansa. Koulutuskonsernin itse päättämät sievoiset kokouspalkkiot kiinnostavatkin kuntien valtuutettuja.

Rahan ohivirtaaminen suoraan konsernin rahapussiin ei ole kuitenkaan koko ongelma.Vähintään yhtä suuri on se, että konsernin kunnat eivät lainkaan pysty vaikuttamaan tuon sateenvarjohallinnon toiminnan sisältöön - tässä tapauksessa Muotoiluinstituutin koko ajan heikkeneviin opetusmahdollisuuksiin. (ESS/Vierailija 27.4.2009)

Sivustakatsojan ehdotuksia
Vaihtoehtoja Muotoiluinstituutin maineen ja elinkelpoisuuden pelastamiseksi on sentään muutama:

1.    Vaihtaa Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ylin johto nopeasti sellaiseksi, joka ymmärtää jotakin ajasta, tulevaisuudesta ja muotoilusta.

2.     Liittää koko Muotoiluinstituutti tulevan Aalto-yliopiston osaksi. Näin taataan hyvän opetuksen ja maineen jatkuminen.

3.  Purkaa Päijät-Hämeen koulutuskonsernin näennäishallintoa rajusti. Näin voidaan ohjata saatava valtionosuus suoraan opetukseen.

Muotoiluinstituutti on pelastettava!

 

 

 

 

Taidenäyttelyn avajaistunnelmaa

Tämänkin näyttelyn taiteilija on valmistunut Lahden Taideinstituutista (v. 1983)

Kuvanveistäjä Satu Loukkolan näyttelyn avajaisissa 28.4.2009 oli herkkä tunnelma

ystävien laulaessa tervehdyksenään kauniin Toni Edelmannin kuorosävellyksen Aale Tynnin sanoin

 

Lintujen värikästä keväträpätystä

Satu Loukkola on muuttunut luonnon lintujen lailla elämänmenon puhetorveksi: toraaviksi variksiksi, pohtiviksi kanoiksi, ite kukoksi tai ajanhengen mukaan laumasieluisiksi Vesijärven lokeiksi ja lopulta ihan hauskoiksi ellunkanoiksi.

Moni-ilmeiset linnut lehahtelevat Galleria Aila Seppälän seinillä täynnä vuoropuhelua elämän iloista ja murheistakin.

Kameran vajavainen silmä vangitsi vain osan Loukkolan teoksesta Aika monta

Nestetussi on löytänyt tarkkamaalisen, suorasuisen  sanojansa Loukkolan taitavissa hahmotelmissa. Taiteilija jatkaa lintuteemaansa taas ties monennenko kerran - kotimme seinällä on omaan olemukseensa tyytyväinen loukkolalainen sorsa uinut lasikehyksissä jo kahdenkymmenen vuoden ajan.
Eilen avattu Loukkolan lintujen vuoropuhelukokonaisuus on monimielinen kuin kansanradio, hauska ja välillä pistelevän satiirinenkin.

http://www.kehystamogalleria.fi/