Avajaisennätys

Lahden historiallisen museon Jugend-näyttelyn avajaiset 1.3.2012 ylsivät lajissaan täkäläiseen historialliseen ennätykseen. Museomme toisen kerroksen pikkusalin avajaistapahtumaan pyrki sinne mahtuvan enintään sadan seisomapaikkaisen yleisömäärän sijaan kolmesataakuusikymmentäyksi avajaisvierasta. Ainutlaatuista jugend-näyttelyinnostusta.

Vai liekö avajaisvetonaulaksi rientänyt kuntaministeri aiheuttanut paikalle kiiruhtaneen kansanpaljouden. Näyttelyn ideoineen Heinolan museojohtajan Kari-Paavo Kokin näyttelyesittelyä ei valtaosa avajaisyleisöstä kuullut saati nähnyt, ministeristä ja hänen avajaissanojensa kuulemisesta puhumattakaan. Meidän oli antauduttava ja päätettävä tulemisesta paikalle uudestaan itse näyttely kokemaan: niin tupaten täynnä, kyynärpää kyynärpäässä ihmiset olivat sulloutuneet museon vasta kunnostettujen seinien täydeltä, että meitä ja museon väkeä sekä uudistuneita seiniä ihan nauratti.

Jugend-näyttelyn Kuusenoksa ja lukinlanka 1.3.2012 avajaisten veden kielelle vetävää antia

 

 

3.3.2012

Jugend

Jugendin keskeinen ajatus on kokonaistaideteos, joka koostuu arkkitehtuurisesti tyyylikkäästä rakennuksesta, sen puutarhaistutuksista, huonekaluista, tekstiileistä, puvuista, koruista, astioista, taideteoksista ja tyyliin liittyvistä käyttöesineistä. Lahden jugendnäyttely rajautuu vuosiin 1900-1915.

 

Parin tunnin viipyminen Lahden historiallisen museon perusteellisen kattavasti valmistetussa, tunnelmallisessa jugend-näyttelyssä herättää intohimoja ja toiveita reilun sata vuotta sitten vallinneen tyylisuunnan tajuamisen jälkeen vaatimaan: juuri tänä päivänä tarvittaisiin taas kipeästi ja nopeasti kansallista ja eurooppalaista herätystä, jossa rakennuskulttuurin, käyttöesineiden ja kalusteiden tyyli sekä vaikuttavuus olisivat ihmissilmälle ja ihmismielelle kaunista, henkisesti ravitsevaa.

 

Näin vuosisatojen 1800-1900 -vaihteessakin oli käynyt, miksei historia nopeammin toista itseään. Kun 1800-luvun lopulla oli otettu suuri harppaus elementtiseen talonrakennukseen ja rakennusten ulkomuoto, sisuksetkin alkoivat muistuttaa vain toisiaan, oli uudelle tyylille, jugendille tilaus Suomessakin. Ainakin julkiset rakennukset syntyivät arkkitehtien luomuksina kokonaisuuksin, kalusteineen, koristeineen, valaistuksineen jopa puistoineen viitoittamaan uudenlaista maailmaa. Uudistamisen henki tarttui ja innosti myös kultakautemme suuret maalarit  antautumaan luonnon ainutlaatuisten näkyjen edessä. Lahden jugend-näyttelyn pysähdyttävimpiä kokemuksia on Eero Järnefeltin suurenmoinen luontomaisema: sen lumossa voi näyttelynkokija nautiskella ja lumoutua ja antaa ajan pysähtyä, mielen levätä.

 

Eero Järnefelt  Syysmaisema Kolilta 1910

Näyttelyn modernia tekniikkaa ovat ennennäkemättömän uljaat huoneentäyteiset liikkuvat, osin kolmiulotteiset heijasteet tutuista Lahden keskustan arkkitehtuurisesti kauniista katunäkymistä runsas vuosisata sitten, tehostettuina hevoskärri- ja puheensorinaäänimaailmoineen, tunnelmineen. Vahinko vain, että rakennustyylin samankaltaisuudesta ei voi aina erottaa tai edes hahmottaa rakennusten mahdollista nykyistä sijaintia: ei olisi ollut vaikea liittää näkymien nimiä muuten miltei tasapainoaistia horjuttavan todesti toteutettujen heijastekuvien yhteyteen. Aidot, aikakaudelta säilyneet liike- ja katukilvet ankkuroivat näkymät Lahteen.

 

Lahden Rautatienkatua 1910-luvulla

 

Jugend-esineistöä Pariisista ja Helsingistä

Ajan esineistössä meille selviävät monet jugendtyylin toteutukset, joko pikkutarkka jugendtyylin noudattaminen tai tyyliin sovitetut kansallisromanttiset suomalaislisäykset. Vitriinin ranskalaisten korutaiteilijoiden hienot, hivelevän kauniisti muotoillut eri värisävyiset, verholasiset maljakot kuin myös ajalle tyypilliset valaisimet sekä ensimmäisen suomalaisen taidesuunnittelijan, taidetakoja Eric O.W. Ehrströmin suorastaan mykistävän kauniit, eri materiaaleista syntyneet kokeilevat koruluomukset ovat näyttelyn jugendhienostoglamouria herkimmillään.

Ehkä laajin näyttelykokonaisuus on Elämää Kotilassa -osasto. Tuo Wivi Lönnin suunnittelema talo, joka edelleenkin ylpeilee Lahden Vapauden- ja Rauhankadun kulmassa lahtelaisille äveriäämmille perheille tarkoitettuna kerrostalona valmistui vuonna 1911 ja oli varsin moderni asuintalo pienine polttopuuhisseineen, wc- ja lämminvesi-kylpyhuonevarustuksineen - oikea suurenmaailman hienostotalo. Rekonstruoidut huonetilat ajan jugendtapetteineen, monine astiakaappeineen ja niiden runsaine sisältöineen, ruokapöydät ruokailuastiastoineen, aterimineen ja itse sali aikakauden messinkisine valaisimineen, puuvillamattoineen...Yksityiskohtia ja kalustoja riittää.

Tässä  ote huoneen kuvauksesta: takaseinällä Albert Edelfeltin Aino Ackté -maalaus vuodelta 1902, Louis Sparren sohvakalusto saarnipuuta vuodelta 1902, kirjahyllyllä saksalainen kupari-messinki kynttilänjalkapari vuodelta 1900, hopeamalja vuodelta1912, kattovalaisin messinki, lasihelminauhat - toimii öljyllä, pöytävalaisin metalli, vihreä lasikupu...jne.

Kattavin jugendmallisto ja tavallisempaakin eläjää koskettavinta on näyttelyn monen suunnittelijan ja valmistajan toteuttamat erilaisesta puumateriaalista valmistetut tuolimallit, jotka selvästi todistavat suomalaisen huonekalusuunnittelun jo vuosisata sitten olleen korkeatasoista - ergonomisia, tyylitajuisesti toteutettuja ja aivan omaa luokkaansa myös kestävinä käyttöesineinä.

Lahden Rautateollisuus OY:n valmistama rautasängyn pääty 1910-luvulta on kauan säilyvää, lahoamatonta lahtelaista, muotopuhdasta jugendia    Kuva: Tiina Rekola

Monet hyllyt ja pöydät notkuvat harvinaislaatuisista tyyliaarteista ja uljaasti kauniit, ajan keskeisten kuvataiteilijain työt täydentävät näyttelykokemuksen täydelliseksi

 

Saarisen jugend suomalaista jugendhuippua edelleen

 

 

 

Oman lukunsa ja huomionsa näyttelyssä on saanut tietenkin Lahden 1912 valmistunut upea myöhäisjugendtyylinen Eliel Saarisen luoma Lahden kaupungintalo tyylikokonaisuuteen kuuluvine ihastuttavine puistoineen, istutuksineen.

Museon ylemmisssä kerroksissa on vanhoja valokuvasuurennoksia talon alkuvuosikymmenien käyttäjistä sekä Eliel Saarisen uniikkeja arkkitehtitöitä hänen suunnittelemistaan yksityistaloista, joissa Saarisen omaperäinen, vankka tyylitaju suorastaan huimaa katsojan. Saarisen jugendtoteutusten täydellisyyttä viestittävät hänen useat tuolimallinsa ja jopa ryijytoteutuksensa.

 

             

Näkymiä Lahden kaupungintalon sisätiloista

 

Jugendin lyhyt kausi

Pian kuitenkin jugendtyylin katsottiin liian koristeisena, työläänä ja kalliina toteuttaa, luontoa jäljittelevän tyylivaatimuksensa  ja naiiviutensa vuoksi kyllästyttäneen ihmisten tarpeet. Jo 1915 rynnisti Suomeen funkkis - tuo suoraviivaisten, suurien linjojen funktionaalinen aikakausi, joka nauroi ja suorastaan pilkkasi jugendajattelijoita.

 

Jugendin opetus

Ennen muuta juuri nyt vuonna 2012 on aika vastaiskuun kaikelle sapluunamaiselle, tusinatuotannolliselle elementtirakentamiselle, kaukoitämaiselle esineroskalle. Rakentaminen on latistettu tyylittömäksi, mielikuvituksettomaksi. Sapluuna toisensa jälkeen on jo niin vakiosuunniteltu tapa arkkitehtuurissamme, että kaukaa tunnistamme, minkä suuren rakennuskonsernin rakennus edessämme taas seisoo tylsänä.

Aikamme pelkän taloudellisuuden maksimointi on pudottanut meidät huomaamattamme rahannälkäisten rakennusyhtiöiden pakkoasiakkaiksi, kiinalaisen tavarataivaan halpanautiskelijoiksi - meilläkö ei enää olisi varaa asua kauniissa, mielikuvitusta hellivissä, mielenkiintoisesti suunnitelluissa asunnoissa ja nukkua, elää, asua sekä nauttia esineiden ja sisustuksen, käsiemme työn ja luonnon kauneudesta.

 

http://www4.lahti.fi/doc/kaupungintalo/ 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jugend