Ristinkirkolta näkyy komeasti Eliel Saarisen Kaupungintalo.             Kaupungintalolta näkymä torin yli kohti Alvar Aallon Ristinkirkkoa

Kotikaupunkimme keskustan suomalaisittainkin harvinainen kauneus ja ainutlaatuisuus perustuu komealle maisemalliselle keskusta-akselinäkymälle: sen toisessa päässä, ylväällä mäellä kohoaa Eliel Saarisen Kaupungintalo ja toisella vastakkaisella mäellä kirkko. Lahden torilta on harvinaislaatuinen näkymä ihastella näitä molempia rakennuksia.
Me lahtelaiset perustelemme rakennusten jo sata vuotta sitten valittua sijaintia: kaupungintalo, jossa kaikki demokraattinen, kunnallinen päätöskoneisto toimii, edustaa maallista valtaa ja vallankäyttöä ja kirkko taas jumalallista valtaa ja valtakuntaa. Tällainen vallan kaksijakoisuus on lahtelaisuustuntomerkeistä tunnistettavimpia, kauneimpia ja vaikuttavimpia.




Kartassa Lahden pyhän kolminaisuuden merkit piirretty punaisella

Nyt Lahden keskustaan Kulmakatu 5:n tontille on kaavailtu rakentaa 18 (kahdeksantoista) -kerroksinen rakennus, joka edustaa todellista ihmisonnen nykyvaltaa. Rakennuksen suunnitelmissa pilviin saakka kurottuva katto osoittaa realistisesti, kuka ja mikä voima Lahdessa asiat hoitaa ja määrää. Tuon laskelmieni mukaan yli 50 metriä korkean tornirakennuksen tarkoitus on palauttaa lahtelaiset maan pinnalle ja todistaa, että muista elämänarvoista kuin mammonasta haaveileminen on elinaikamme haaskausta ja tyhmää inhimillistä idealismia.
Toteuttajaksi ja tämän arvomaailman toteennäyttäjäksi on nyt ryhtynyt Luhta Kiinteistöt, joka on Luhta Oy:n perikunnan kiinteistöbisnestä harjoittava liikeyritys.



Kulmakatu 5  Vesijärvenkadulta nähtynä. Takana näkyvät punaiset AN-kirjaimet ovat Anttilan tavaratalon, jonka paikalle 18-kerroksinen torahammas on suunnitteilla.

Vuonna 1934 Vihtori Luhtanen osti tontin, jolle mm. tämä kahdeksantoistakerroksinen vallan symboli aiotaan rakentaa. Tosin hän osti aikanaan tontin vaatetusteollisuusyrityksensä tarpeisiin (tontti kiinteistöineen oli vuotta aikaisemmin pakkohuutokaupassa vaihtanut omistajaa). Samalle tontille V.Luhtanen rakensi vähän myöhemmin lisää vaatevalmistamisen toimitiloja ja tehtaantyöntekijöille asuntoja. Luhta Oy työllisti sittemmin sadat lahtelaiset vuosikymmeniä.
Vihtori Luhtasen toinen sukupolvi on ruvennut rahan ja voiton monistajaksi: siirtänyt koko tuotantonsa työpanoksen halpatyömaihin, jopa myynyt koko Luhta-tavaramerkin. Siinä kuin ohimennen maailmankuulu lahtelaisfirma jätti satoja meistä lahtelaisista työttömiksi. Sama perikunta jatkaa nyt paljon tuottavammalla kiinteistöbisneksellä, josta jo Launeella entinen Luhdan tehdaskiinteistö näyttää esimerkkiä: sen suojiin on asettunut kymmenittäin suuria liikkeitä, jotka maksavat sievoiset summat vuokratuloina Luhtasille. Ja Helsingistä tultaessa ensimmäinen kaksitoistakerroksinen rakennus Renkomäen rampille autolla noustessa on nykyinen Luhtasen pääkonttori (tosin me lahtelaiset emme tiedä, mihin Luhtaset konttoritiloja enää tarvitsevat).

Voidaan syystä puhua Lahden citymetropolin vallansymbolimerkkien laajenevan kolmijakoiseksi: demokratianvalta kaupungintalolla, hengellinen valta Ristinkirkossa ja rahan valta kahdeksantoistakerroksisessa Luhtasen torahampaassa, kaikki Lahden keskustassa.
 
Tämä kirjoitukseni ei ole satua, vaan näinä päivinä kaupunkimme ilmoituslehdissä ja nettisivuilla sekä teknisen viraston ilmoitustaululla kerrotaan asiasta. Tuo laaja rakennusprojekti on saanut jo sähkölaitoksen, naapurina toimivan kansaneläkelaitoksen, energialaitoksen, vesihuoltolaitoksen jopa vammaisneuvoston hyväksymisen. Niinikään rakentamismahdollisuuudet on selvitetty dipl.ins Lasse Eerolan toimiston työn tuloksena (mm. pohjavesi on monelta kohdin rakennuksen alimman kerroksen lattiatason yläpuolella), alueen rakennushistorian on laajasti selvittänyt arkkitehti Virpi Termonen toimistoineen.

Vain urbaanista kaupunkimaisemasta ja sen harmonisesta kokonaiskuvasta vastaava, meidän kaupunkilaisten puolesta menneisyyttä ja tulevaa kaupunkikuvaa valvova Lahden museotoimi on jo tässä vaiheessa rakennuskaavailuja antanut kriittisen lausunnon näistä ökysuunnitelmista.

Maallikkona pohdin esimerkiksi näin korkean rakennuksen turvallisuutta: on ilmeistä, että näitä suunnitelmia varten tarvitsee verovaroin hankkia Lahteen uusi pelastusauto, joka yltää noin korkealle ihmishenkiä pelastamaan. Samoin mietin, minkälaisen koulutuksen arkkitehtimme oikein saavat, kun tämän Luhtasen tontin kaavamääräyksissä edellytetään kulttuuriympäristön säilyttämistä. Vaan mitä emme verovaroin tekisi mammonaa palvellaksemme. Totta on myös, että kun asiasta järjestettiin tiedotustilaisuus, meistä yli sadastatuhannesta kaupunkilaisesta tasan neljä riensi paikalle saadakseen tietää, mitä on suunnitteilla. Vähät kaupunkilaisia kiinnostaa enää mikään.
 
Nyt meidän kaupunkilaisten on kuitenkin koottava joukkomme. Alustavat piirustukset ja suunnitelmat alueen rakentamiskaavailuista, mm. tuosta kahdeksantoistakerroksisesta rakennuksesta ja sen suunnitelmista, on nähtävänä 4.10.-5.11.2012 kaupungin nettisivuilla tai vaihtoehtoisesti pääkirjastossa ja teknisen ja ympäristötoimiston asiakaspalvelussa, ja niihin me saamme antaa kirjallisen muistutuksen 5.11.2012 klo 15 mennessä.
Muistutuksen tekeminen ei maksa mitään. Ilman muistutusta hyväksymme kulttuuriympäristömme, kotikaupunkimme Lahden, kasvojen tuhoamisen.

http://www.lahti.fi/www/cms.nsf/pages/1C4D1183D17811C8C2257083004BAF93

Artikkeli herätti niin paljon lukijoiden huomiota ilmestyessään 5.10.2012, että toimitus siirsi sen 7.10.2012  Lahen uutisia -vuodatusten päällimmäisimmäksi.