Todellinen kuva Luhtakorttelin tornirakennuksesta

Lahdessa ei totuudenmukaista arkkitehtuuria uskalleta esitellä: kansalaiset jopa valtuutetut pelästyisivät, koska todellisuudessa nyt päätetty 18 kerroksen tornitalo Vesijärven- ja Kulmakadun risteykseen näyttää meille lahtelaisille tällaiselta.

Lahden kaupunkikuvan ainutlaatuisuuden näköalattomasta turmelemisesta on kuitenkin kysymys. Tämä vuodatus kertoo, miten turmelu tehdään ja miten päättäjät saadaan mukaan tällaiseen maankäyttöviranomaisten typerään kaupunkisuunnitteluun ja päätöskulttuuriin.

1. Sen tekevät Teknisen lautakunnan kaavaesitykset esittelevä insinööri Veli-Pekka Toivonen ja kaavatyöstä vastaava arkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen, jotka viranhoidossaan eivät ole kertaakaan  vielä näyttäneet osaamistaan hahmottaa Lahden omaleimaisuuden ja luonnonmukaisuuden tuomia ainutlaatuisia mahdollisuuksia (Rantakartano) ja arvostaa meidän kuntalaisten, paikallisten asukkaiden mielipiteitä (sadat kuntalaisten kirjalliset mielipiteet ja muistutukset monissa kaavahankkeissa, viimeksi Männistönrinne).

Perustuslain velvoittamaa kuntalaisten osallistumista asuinympäristönsä kehittämiseen nämä samat viranomaiset sekä heidän kaavapäätöksissä johdattelemansa tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus vähättelevät irvokkaasti: kaupunkilaisten tekemiin muistutuksiin vastataan vasta tehdyn kaavapäätöksen jälkeen (Perustuslaki § 20).

Lahden kaavapäätöksiä värkkäävä virkamiehistö ilmoittaa koko kaavoituksen vain heille kuuluvaksi kaupungin monopoliksi. Mikä monopoli kaupungilla on, emmekö me asukkaat olekaan osa tuota kaupunkia? Mikä on kaupunki? Tällaiset omiin kuoriinsa leipoutuneet virkamieskaavoittajamme osaavat helposti päättäjämme höynäyttää jo vuosisadan ikäisellä saksalaiskeksinnöllä, lintuperspektiivillä. Päättäjät ja me asioista tietämättömät kuntalaiset kyyhkysten lennättämän kameran lailla hyväksymme näin manipuloidun, harmoniselta näyttävän täysin valheellisen kaupunkinäkymän todeksi.

http://publicdomainreview.org/2011/08/09/dr-julius-neubronners-miniature-pigeon-camera/

Lahden maankäytön virkamiehet esittävät kaavaluomuksensa vielä nykyisin meille kaupunkilaisille saksalaisen Julius Neubronnerin 1903 patentoiman pulukameran lintuperspektiivistä.

2. Monopolitietämyksensä varmistukseksi kaavoittajilla on uudehko taikasana Lahden strategia, jolla kaikki mahdoton ja mahdollinen voidaan helposti päätösasiakirjoihin perustella. Tämä Luhdan korttelin nyt päätetty asemakaava, joka sallii rakentaa korkeita 18-kerroksisia tornirakennuksia, perustuu Lahden strategiaan kohtiin: lisää keskusta-alueen vetovoimaa ja asuinympäristöjen viihtyisyyttä mahdollistamalla uusien asuntojen sekä liike- ja toimistotilojen rakentaminen. Lisäksi asiakirjan liitteissä luvataan kaavamuutoksen täyttävän keskustan asuntotarvetta nuorille ja ikääntyneille ihmisille.

3. Kolmas kaavoittajien varmistuskeino on a) että kaupunkikuvastamme huolta kantavalta asiantuntijaryhmältä, julkisivutoimikunnalta ei enää mielipidettä kysytä ja b) että sivuutetaan kaikki, mitä Valtion museotoimen lahtelaisviranomainen, tohtori Riitta Niskanen lausuu kaupunkikuvastamme.

4. Asemakaavapäätöksen läpimeno Lahdessa varmistetaan tekemällä asemakaavaa lyhytnäköisen tilkkutäkkimäisesti, pieni osa kerrallaan. Näin vältytään näyttämästä kaupunkilaisille koko suunnittelualueen kauhuskenaariota, tulevaisuuskuvaa.

 

Lahden kaupunginvaltuusto kokoontui 16.9.2013.

Asukkaiden mielipide ei valtuutettuja enää kiinnosta

Männistönrinne lintuperspektiivistä

§ 98

Lahden Männistönrinteessä, entisessä Salpausselän harjun sorakuopassa, on nykyisin muutamankymmenen kaupunkimme asukkaan omat kodit, rivitaloryhmä. Grynderien ja kaavoittajaviranomaistemme yhteistuumin on ajateltu, että mitäpä arvoa noilla rivitalojen asukkailla ja heidän kodeillaan tässä kaupungissa on: ei mitään, heitä on niin vähänkin. Kroisoksia kun jo ollaan ja kohta osa metropolia tässä Suur-Lahdeksi kuntien pakkoliitoksin ryöpsähtävässä kylässä, niin pistetään rivitaloja roimasti lisää ja oikeita kerrostaloja naapuriksi. Saavatpahan siitä eloa rivitalorauhaansa, vipinää ja toimintaa tuolla kaupungin laidalla - kotirauhaksi ja mielenrauhaksi riittäköön neljän seinän sisätilat. Grynderien ja kaavoittajien poliittisille pelureille pedatutuista aivoituksista valtuusto tietenkin lainkuuliaisuuden nimissä muodollisesti äänesti - äänin 23-36 kerrostalot vallatkoot rivitaloasukkaiden kotirauhaympäristön. Äänestysnappeja oli kiva taas painella, ajattelivat valtuutetut - tuskin muuta.

 

Euroopanomistajat

Lintuperspektiivikuva Luhtakorttelin rakennuksista

§ 110

Toisessa kaavapäätöksessä valtuusto nyt laajennetulla periaatteella tosirikas-kaavoittaja-grynderi  aikoo pyrkiä euroopankeisariksi, ja koki todella suurta yksituumaisuutta: se päätti antaa rakentaa Lahteen 18-kerroksisen pytingin keskelle kaupunkia, muinaisen Vesijärven järvenpohjalle. Kaupunkikuvaan tulee nyt todellinen globalisaatio-valtakunnan kolmiyhteys: maallinenvalta–jumalainenvalta-rahanvalta (kaupungintalo-kirkko-Luhdantorni) osoittamaan, mikä on korkeimmalla ja mitä kohti kansalaisten on koko elämänsä tavoiteltava.

Suurrikas Luhta omistaa rakennettavan tontin, mutta muuten Luhta ei enää lahtelaisista juuri välitä: se on lopettanut ajat sitten monien satojen naisten (ja miestenkin) työpaikat kutomoissaan, valmisvaatetehtaissaan Lahdessa ja Nastolassa ja vienyt tuotemerkkinsä lisenssillään ulkomaille halpatyövoiman valmistettavaksi. Valtuuston äänestys tässä euroopanhurmassa unohtui, vaikka yksi valtuutettu ennen päätöstä penäsikin kaupunkikuvan sopusuhtaisuutta.

 

Mikäli asioita olisi Lahden kaupunginvaltuustossa todenteolla visioitu lähimmällä parinkymmenen vuoden tulevaisuusnäkymällä, olisi kerralla pitänyt näyttävästi räväyttää lintuperspektiivillä, sillä 18 kerrosta on ihan naurettavan vähän. Tuttavani yli 300-kerroksisesta talosta Shanghaista, sen sadannen kerroksen tasanteelta lintuperspektiivistä ottaman kuvan mallinmukaisesti olisi päästy jo nyt kilvoittelemaan Luhta-korttelissa todellisesta maailman navasta.